ILMATORJUNTAUPSEERI

ETUSIVU

EDELLINEN

SEURAAVA

Ilmatorjunnan tarkastaja eversti Kalervo Sipi


6-9-12 toimii

Viime vuoden heinäkuussa käyttöön otetusta uudesta varusmiesten palvelusaikajärjestelmästä 6-9-12 alkaa nyt olla koossa kokemuksia. Yksi kokonainen saapumiserä on jo reservissä. Kahden saapumiserän kuuden kuukauden taistelijat ovat olleet ampumassa ilmatorjuntaleirillä Lohtajalla - jälkimmäiset jopa omien johtajiensa kanssa. Uskallan jo nyt sanoa, että 6-9-12 toimii.

Olimme ennen uuden järjestelmän käyttöönottoa huolissamme tulevien johtajien motivoinnista palvelemaan 12 kuukautta. Pelko oli kuitenkin aiheeton. Suomalaiset nuoret haluavat edelleenkin johtaa. Puolustusvoimien johtajakoulutuksen hyvällä maineella on tietysti suuri merkitys. Johtajakoulutusta on tässä yhteydessä myös uudistettu. Nyt puhutaan syvästä johtamisesta.

Tykkijaosten ampumataito ei ole uuden koulutusjärjestelmän myötä ainakaan huonontunut. Lohtajan ammuntojen tulokset ovat samaa tasoa kuin vanhassa systeemissä. Avainhenkilöstön, asettajien ja suuntaajien, mieskohtaiset taidot eivät tosin olleet entisaikojen tasolla, mutta jaoksen yhteistoiminnan sujuvuus kompensoi mieskohtaisten taitojen puutteet. Maastopäivien lisääminen on siis tuottanut tulosta.

Toukokuun leiri vietiin läpi uusilla taisteluammunnoilla ja taidot mitattiin uusimuotoisella ilma-ampumakilpailulla. Niissä saavutettujen tulosten perusteella voidaan kaikkien joukko-osastojen katsoa onnistuneen ilma-ampumakoulutuksessa vähintään tyydyttävästi, jopa hyvin. Parhaiten Lohtajalla onnistuivat lappilaiset. Koko leirin yhteensä lähes 200 hinausvedon tulokset kertovat ammuntojen tehosta, että hyökänneistä koneista 39 % olisi ammuttu alas ja kaksi kolmesta vastustajasta olisi saanut jonkinlaisen tykkiosuman.

Varusmiehet ovat myös antaneet palautetta uudesta palvelusaikajärjestelmästä. Sotilasurheiluliito on tutkinut Opetusministeriön tukeman Varusmiehet kunnossa kaiken ikää -projektin avulla heidän liikuntatottumuksiaan. Tulosten syvällisempi tarkastelu tehdään myöhemmin, mutta jo nyt haluan nostaa esille joitakin varusmiehiltä saatuja palautteita. Viiden vuoden aikana ja mittavalla otoksella toteutettu tutkimus osoittaa selkeästi, että kaikessa liikunnassa - niin palveluksessa kuin vapaa-aikana - tulisi henkilökunnan olla entistä enemmän esimerkkinä mukana. Liikunnan tulee sisältää lihaskuntoa, kestävyyttä, lihashuoltoa sekä vaihtelua ja virkistystä tarjoavia osioita. Vapaa-ajan liikunnan ja palvelusliikunnan tulee muodostaa yksi toimiva, samoihin päämääriin pyrkivä kokonaisuus. Motivointi ja kannustuspalkinnot edistävät varusmiesten vapaa-ajan liikunnan toteutusta - pelkkä KL ei riitä. Selkeä projektiryhmän tekemä havainto oli myös, että henkilökunta tarvitsee opetusta uuden liikuntaohjelman toteutuksessa. Avainasemassa tässä ovat niin Maanpuolustuskorkeakoulu kuin Maanpuolustusopisto kouluttajiemme perusasenteiden ja liikunnallisten taitojen muokkaajina. Joukko-osastojen kouluttajien ja koko henkilökunnan roolia ei myöskään saa väheksyä.

Näin vuoden lopulla ja ilmatorjunnan vuosipäivän tienoilla on syytä tarkastella aselajimme kehitystä. Olemme tänä vuonna ampuneet viimeisen kerran Ilmatorjuntaohjus 78 Strelalla. Ilmatorjuntaohjus 96 BUK-M1 on täydessä operatiivisessa iskussa. 23 ItK Sergein modernisointityö on vuoden loppuun mennessä saatettu ratkaisuvalmiuteen. Olemme vihdoinkin saaneet valmiiksi haluamamme tyypin. Johtokeskuksen uusien passiivisten sensorien kokeilu- ja kehitystyö on meneillään. Viestijärjestelmän täydentäminen on potkaistu käyntiin ja lämpökamera- ja ampumajalustahanke on hyvällä mallilla. Aselajimme on siis jälleen kehittynyt teknisesti huimasti. Suuren osan työpanoksestamme on kuitenkin vienyt varusmiesten uuden palveluasaikajärjestelmän käyttöönotto, uusien valmiusprikaatien ilmatorjunnan rakentaminen ja kauas ensi vuosituhannelle ulottuva suunnittelutyö. Töitä on ollut, välillä hieman liikaakin, mutta me olemme niistä selvinneet kunnialla.

Parin viimeisimmän sodan - Persianlahden sodan ja Kosovon ilmakampanjan - kokemusten pohjalta on ilmapuolustuksen ja sen toisen aseellisen komponentin ilmatorjunnan merkitys alettu ymmärtää. On havaittu konkreettisesti kantapään kautta, että ilmatorjunta on kynnysasejärjestelmä joka on pakko ottaa huomioon. Meillä Suomessa ollaan onneksi ainakin toistaiseksi hyvällä tiellä oman ilmatorjuntamme rakentamisessa entistä tehokkaammaksi ja uskottavammaksi!

30.11.1999 tulee täyteen 60 vuotta Talvisodan alkamisesta. Samana marraskuun viimeisenä päivänä viettävät ilmatorjuntajoukot vuosipäiväänsä. Yhteinen päivä on sattuma. Ennen sotia Viipurissa toimineen Ilmatorjuntapatteriston vuosipäiväksi vahvistettiin vuonna 1936 paikallishistoriasta tunnetun Viipurin pamauksen muistoksi marraskuun viimeinen. Silloisella tasavallan nuorimmalla aselajilla ei juuri muita perinteitä vielä ollutkaan. 30.11. tasan kuusikymmentä vuotta sitten aselajimme sai tulikasteensa ja perinteitä vuosipäivän vietolle alkoi syntyä.

Toivotan kaikille ilmatorjuntamiehille ja -naisille hyvää aselajimme vuosipäivää ja Rauhaisaa Joulua!

ETUSIVU EDELLINEN SEURAAVA