Ilmatorjuntamuseosäätiön ja -museon kuulumisia

Tämän vuosisadan ja -tuhannen viimeiset vuodet sisältävät Ilmatorjuntamuseosäätiön ja -museon kannalta kaksi selkeää toiminnan kokonaisuutta:

Museaalisesti ryhdytään jo ensi vuodesta alkaen toteuttamaan alueen maisemoinnista ja ulkoalueen näyttelyesineistön sijoittelusta arkkitehti Tapani Nirosen laatimaa suunnitelmaa. Tavoitteena on aikaansaada yleisöä palveleva tarkoituksenmukainen, selkeä ja näyttävä aluekokonaisuus,jotta lähes kilometrin mittaisen kävelykierroksen aikana ”ahaa-elämykset” seuraisivat toinen toistaan.

Rakenteelliseen kehittämiseen liittyen voidaan toteuttaa vain lipunmyynti-kahviorakennuksen aikaansaaminen. Toisen suuren näyttelyhallin rakentamiseen ei ole taloudellisia edellytyksiä ennen ensi vuosituhannen alkuvuosia. Suunniteltu 980 m2:n suuruinen rakennus vaatii rahoitusta jo reilusti yli kolme miljoonaa markkaa. Arkkitehti Nirosen laatima suunnitelma esitellään lehden seuraavassa numerossa.

Toimintasuunnitelma 1998

Museaaliseen toimialaan liittyen tutkimustoiminta jatkuu päivittäisenä työnä. Perustutkimuksena kootaan, järjestellään, analysoidaan ja talletetaan Ilmatorjunta-aselajiin liittyvää historiatietoutta. Päämääränä tallennettu aineisto tavoitetutkimusta ja asiakaspalvelua hyödyntävään muotoon.

Tavoitetutkimuksena toteutetaan Suomen ilmatorjunnan taisteluvälineiden vv. 1925-1998 teoria-, laite-, menetelmä- ja tilastotutkimus. Se suoritetaan yhteistoiminnassa Sotamuseon kanssa ja julkaistaan kirjana. Pääkoordinoijana on maisteri Markku Palokangas Sotamuseosta ja hän kirjoittaa kevyitä it-aseita koskevan osan. Sotamuseo vastaa myös julkaisun kustannuksista. Työn alla tulee olemaan myös Helsingin sodan ajan ilmatorjuntaa käsittelevän videon valmistaminen, nauhan pituus noin 15 minuuttia.

Uusiudu tai tuhoudu -hengessä ulkoalueelle sijoitetaan käytöstä poistuvaa Ilmatorjuntaohjus 79 -kalustoa ja ilmavoimilta saatavat kaksi torjuntahävittäjää, Draken ja Mig. Yhteistoiminnassa Sotamuseon ja muiden sotilasmuseoiden kanssa pystytetään määräajaksi kaksi ns. kiertävää erityisnäyttelyä. Tiedotus ja PR-toiminnassa tiedotetaan julkiselle sanalle em. uusista näyttelyistä ja näyttelyesineistä, museon aukioloajoista sekä lipunmyynti-kahvion valmistumisesta. Markkinoinnissa käytetään hyväksi palautetta kuluneelta vuodelta ja keskitytään Suur-Helsingin alueeseen sekä muutamiin valtakunnallisiin julkaisuihin. Yleisölle museo pidetään avoinna touko-syyskuun aikana ja ryhmille opastuksineen ympäri vuoden.

Rakennustoiminnassa kioski-kahviorakennuksen työt aloitetaan tätä kirjoitusta kirjoitettaessa (viikko 43/97). Tämän loppuvuoden aikana rakennetaan vain perusta, ja varsinainen rakennus pystytetään keväällä 1.5. mennessä. Työn aloittamisella saavutetaan se etu, että keväällä ei mm. tarvitse odottaa roudan sulamista. Kustannusarvio perustan osalta on arvonlisäveroineen 220.000 markkaa. Arvonlisävero anotaan takaisin valtiovarainministeriöltä. Tuusulan kunta on sisällyttänyt budjettiinsa 100.000 mk:n määrärahan, mikä on käytettävissä vuoden 1998 alussa. Perustan rakentamiseen tarvittavaa taloudellista perustaa pyritään aikaansaamaan mm. materiaalilahjoituksilla, joita arvioidaan saatavan noin 50 000 mk. Säätiön oma likviditeetti ml. perustan rakentaminen on mahdollista ”nipin napin”. Rakennuksen kokonaisurakasta on pyydetty kaksi kustannusarviota,joiden summat ovat kahta puolen miljoonan markan.

Varojen ja materiaalin keräysjärjestelyissä on pääasiassa tukeuduttava talouselämältä saatavaan materiaaliseen ja rahalliseen tukeen sekä kansan karttuisaan käteen. Valtiovallan suunnalta tukea voidaan tämän hetken näkymien valossa saada vain Opetusministeriöltä ns. museoiden perustamiseen tarkoitetuista varoista, kuitenkin vain 20-25 % kustannusarvioista. Säätiön omat toimenpiteet ovat käynnissä,mutta ”verta ja hikeä” se vaatii. Siksi vetoan teihin arvoisat lehden lukijat. Lahjoituksenne rekisteröidään rakennuksen seinälle näkyvälle paikalle lahjoitusten suuruuden mukaisin kunnianimityksin.

Kunnianimitykset ovat	Lahjoitus vähintään
Päärakentaja	150 000 mk
Rakentaja	50 000 mk
Museoisäntä	5 000 mk
Perusrakentaja	1 000 mk
Museomestari	500 mk
Museovartija	200 mk

Ilmatorjuntamuseosäätiön pankkiyhteydet ovat:

Merita Pankki 136630-6106025
Keski-Uudenmaan Op 509212-218473
PSP 800019-1007196

Hyvää juhlavuoden loppua toivottaen ja
tuloksellista yhteistyötä odottaen

Tysse Raatikainen
Kivimiehentie 10
04300 Tuusula
p.(09) 275 5418

Reserviin siirtynyt teknikkokapteeni Matti Kulmala luennoi Helsingin Ilmatorjuntavoitosta 30.8.1997 Ilmatorjuntamuseossa. Nykyisin Ilmatorjuntamuseon johtajana toimivaan Mattiin saa yhteyden hänen vyöllään roikkuvaan YVI 3 -vastaanottimeen numerolla 040 538 5515. Kuva Jorma Lahtinen