ILMATORJUNTAKENRAALIT osa 7

Tässä kirjoitussarjassa kerrotaan ilmatorjunta-aselajissa vaikuttaneista kenraalikuntaan ylenneistä upseereista. Osa heistä toimi lähes koko uransa aselajissa, osa vaikutti ilmatorjuntatehtävissä vain lyhyen aikaa. Esittelyt eivät ole virkaikä- tai merkittävyysjärjestyksessä. Aikaisemmin sarjassa on esitelty kenraalimajurit E Peura, A Astola, E Nuolimaa ja O Seppälä sekä kenraaliluutnantit K Sarmanne ja F Helminen.

KOHO, Lauri Anselm, Kenraaliluutnantti.

Lauri Anselm Koho syntyi 23. maaliskuuta 1926 Kurkijoella työnjohtaja Antti Kohon ja hänen vaimonsa Annan perheeseen. Lauri Koho kuului Elisenvaaran Suojeluskunnan sotilaspoikiin 1938-39 ja osallistui YH:iin ja talvisotaan vapaaehtoisena nostomiehenä 4. Kevyessä Ilmatorjuntapatterissa sekä Elisenvaaran Ilmapuolustusaluekeskuksessa aina kesäkuuhun 1940 saakka.

Jatkosotaan Koho osallistui vapaaehtoisena nostomiehenä Raskas patteristo 15. mukana Karjalan kannaksella ja Itä-Karjalassa sekä Käkisalmen Ilmatorjuntapiirissä ja Ilmatorjuntarykmentti 1:ssä 18.6.1941 - 7.10.1944. Ilmatorjuntakoulun reserviupseerikurssin 9 hän suoritti 1.8.1944 - 7.1.1944. Maasotakoulun kadettikurssin 28:lla hän opiskeli 14.1.1946 - 20.12.1947. Ylioppilaaksi Lauri Koho kirjoitti Valtion Sisäoppilaitoksesta 1946.

Kadettikersantti Koho nimitettiin Puolustuslaitoksen vänrikin virkaan kurssin päätyttyä20.12.1947. Vänrikki Koho toimi aluksi jaosjohtajana Ilmatorjuntarykmentti 1:n 2. Patterissa ja 1.Patterin va. päällikkönä joulukuuhun 1949 saakka. Luutnantiksi Koho ylennettiin huhtikuussa 1949. Ilmatorjuntakoulun kapteenikurssi 5:n Koho suoritti 1.9.1952 - 15.8.1953. Yliluutnantiksi Koho ylennettiin itsenäisyyspäivänä 1952. Kapteenikurssin jälkeen Koho toimi Ilmatorjuntarykmentin 6. Patterin patteriupseerina, vs. päällikkönä ja 1.Patterin vs. päällikkönä. Lauri Koho ylennettiin kapteeniksi huhtikuussa 1955, jolloin hänet myös määrättiin Ilmatorjuntarykmentin 3.Patterin päälliköksi. Ennen Sotakorkeakoulua Koho ennätti toimia myös 4.Patterin päällikkönä ja Rykmentin esikunnan koulutus- ja järjestelytoimiston vs.päällikkönä ja suorittaa jalkaväen kapteenikurssi 28:n Taistelukoulussa.

Vuosina 1957-59 kapteeni Koho suoritti Sotakorkeakoulun maasotalinjan kurssin 23. Diplomityönsä Koho laati aiheesta ”Miten maanpuolustuksellista suhdetoimintaa (Public relations) olisi maassamme hoidettava rauhan aikana”.

Sotakorkeakoulun jälkeen kapteeni Koho määrättiin kesäkuussa 1959 toimistoupseeriksi Pääesikunnan tarkastusosaston tarkastustoimistoon. Tässä tehtävässä hän toimi syksyyn 1961 asti jolloin hänet määrättiin Suomen sotilas-, laivasto- ja ilmailuasiamiehen apulaiseksi Lontooseen. Takaisin Suomeen ja Pääesikunnan Sähköteknillisen osaston sähköteknillisen toimiston toimistoesiupseeriksi kapteeni Koho palasi syksyllä 1962. Majuriksi hänet ylennettiin lokakuussa 1962. Syyskuussa 1963 majuri Koho määrättiin suomen sotilas-, laivasto- ja ilmailuasiamiehen apulaiseksi Washingtoniin ja Ottawaan. Samalla hän toimi Suomen YK-suurlähettilään sotilasneuvonantajana Suomen pysyvässä YK-edustustossa New Yorkissa. Tämä tehtävä kesti helmikuuhun 1965 jolloin hänet valittiin YK:n pääsihteerin sotilasneuvonantajaksi. Tässä tehtävässä hän palveli U Thantia ja Kurt Waldtheimia YK:n päämajassa New Yorkissa. YK:n pääsihteerin Lähi-idän erityisedustajan Gunnar Jarringin neuvonantajana Koho toimi Egyptissä, Israelissa, Jordaniassa ja Kyproksella vuosina 1967-68. Everstiluutnantiksi hänet ylennettiin helmikuussa 1967, everstiksi tammikuussa 1970 ja kenraalimajuriksi itsenäisyyspäivänä 1972. Vuonna 1971 hän osallistui 41. valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille ja vuonna 1978 maanpuolustuksen 21. jatkokurssille.

Palattuaan Suomeen YK-tehtävien jälkeen hän toimi vuosina 1978-80 Etelä-Suomen sotilasläänin komentajan apulaisena ja tammikuusta 1980 alkaen Sisä-Suomen sotilasläänin komentajana. Elokuussa 1981 hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi ja määrättiin Lounais-Suomen sotilasläänin komentajaksi. Tästä tehtävästä hän erosi tehtävästä säädetyn eroamisiän perusteella maaliskuussa 1986.

Kenraaliluutnantti Koho osallistui useiden järjestöjen ja yhdistysten toimintaan eri luottamustehtävissä. Hän toimi muun muassa Maasotakoulun Kadettioppilaskunnan sihteerinä 1946 - 47, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kulttuuritoimikunnan jäsenenä 1946 - 47, Partionjohtaja -lehden toimitussihteerinä 1950 - 55, Suomen Partiopoikajärjestön ylikoulutusohjaajana 1951, Helsingin olympialaisten nykyaikaisen 5-ottelun tulkkina 1952, Suomen partiopoikajärjestön johtokunnan jäsenenä 1953, Ilmatorjuntaupseeri -lehden toimitussihteerinä 1954 - 55, Suomen partiopoikajärjestön pääsihteerinä 1955, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan maanpuolustustoimikunnan jäsenenä 1959 - 61, Kadettikunnan hallituksen jäsenenä 1960 - 61, Suomen valtuuskunnan jäsenenä rauhanturvajoukkoja koskevassa konferenssissa Ottawassa 1964, Suomen Punaisen Ristin Varsinais-suomen ja Kymen piirien piirihallituksen jäsenenä 1983 - 1994, Vapaussoturien huoltosäätiön hallintoneuvoston jäsenenä 1985 - 1991, Suomen Sotaveteraaniliiton liittoneuvoston jäsenenä 1988 - 94, Vapaussoturien huoltosäätiön hallituksen puheenjohtajana ja Vapaussoturi -lehden päätoimittajana 1991 - 92, Tammikuun 28. päivän säätiön hallituksen jäsenenä 1992 ja varapuheenjohtajana 1993 - sekä Vapaussodan Perinneliiton puheenjohtajana 1993 -. Lisäksi kenraaliluutnantti Koho on International Institute for Strategic Studiesin, United States Strategic Instituten ja Royal United Services Instituten jäsen. Suomen Sinibarettiliiton kunniajäseneksi hänet kutsuttiin 1980.

Kenraaliluutnantti Lauri Koho on palkittu ansioistaan talvi- ja jatkosodan muistomitaleilla, Suomen Leijonan ritarikunnan 1. luokan ritarimerkillä ja 1. luokan komentajamerkillä, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. luokan komentajamerkillä, Sotilasansiomitalilla, Vapaussoturien Huoltosäätiön Sinisellä Ristillä, Väestönsuojelun 1.luokan ansiomitalilla, Reservin aliupseerien liiton ansioristillä, Kilta-ansiomitalilla, reserviupseeriliiton kultaisella ansiomitalilla, Sotilaspoikaristillä soljen kera, Vapaaehtoisristillä 1939 - 1945, YK-mitaleilla UNIFICYP, UNEF 1, UNTSO, YK:n päämajan mitalilla, Pohjoismaisten sinibarettien hopeisella ansiomitalilla, Itävallan Ansioiden ritarikunnan suurella kultaisella kunniamerkillä rintatähden kera, Valtion virka-ansiomerkillä 30-vuoden palveluksesta, Suomen Partiopoikajärjestön hopeisella ansiomitalilla, Partiolaisten Mannerheim-soljella ja Suomen Olympialaisella ansiomitalilla.

Kenraaliluutnantti Lauri Koho on ollut naimisissa vuodesta 1954 Filosofian maisteri Paula Margareta Pettisen kanssa.

Kapteeni Markku Ilvonen