Kentänkuulumisia 4/97

Ilmatorjuntaa varsinaisessa Suomessa

Tehtävät ja henkilöstö

Varsinais-Suomen Ilmatorjuntarykmentin tehtävänä on tuottaa sotakelpoisia joukkoja Turun ja Porin Sotilasläänin ja Läntisen Maanpuolustusalueen käyttöön. Tehtävän rykmentti suorittaa kouluttamalla varusmiehiä ja reserviläisiä sekä pitämällä materiaalista ja operatiivistä valmiutta siten, että se kykenee tarpeen tullen perustamaan käsketyt sodanajan joukot. Rykmentti perustettiin 1.1.1989, jolloin Turun Ilmatorjuntapatteristo, 2. Erillinen Autokomppania ja 2. Erillinen Viestikomppania yhdistettiin. Sittemmin organisaatiota on hiottu kohtaamaan tulevaisuuden haasteet siirtämällä viestikomppania Riihimäelle ja perustamalla huoltotoiminnot yhdistävä huoltokeskus. Tällä hetkellä on organisaatio niin toimiva, ettei sitä tultane muuttamaan edes käynnissä olevan puolustusvoimien rakennemuutoksen yhteydessä.

Rykmentissä on tällä hetkellä palkattua henkilöstöä 192, joista sotilashenkilöstöä on 101. Rakennemuutos lisää henkilöstön määrää muutamalla henkilöllä. Erityisesti on kasvussa teknisen huoltohenkilöstön tarve. Käynnissä oleva taloudellinen nousukausi on osaltaan vaikeuttanut teknisen henkilöstön rekrytointia, mutta suurin ongelma on vakanssien puute. Aselajin jatkuva teknistyminen tulisi ottaa huomioon suurempana palana määrärahakakusta. Jakajia vain on valitettavasti nykyään useita muitakin.

ItO-90- huoltohenkilöstöä tulisi lisätä huomattavasti

Koulutus on tärkeintä

Rykmentin tärkein tehtävä on varusmiesten kouluttaminen. Kuluvana vuonna koulutetaan 728 varusmiestä, joista 560 on ilmatorjuntamiehiä ja 148 autosotamiehiä. Rykmentti on kyennyt kouluttamaan n. 94 % palvelukseen astuneista varusmiehistä eli poistuma on varsin pieni. Huomattakoon, ettei siviilipalvelukseen ole siirtynyt yhtään varusmiestä. Naisia ei alokkaana vielä ole astunut palvelukseen. Sen sijaan ensimmäisen kosketuksen naisvarusmiehiin rykmentti sai nyt syksyllä, kun 3 reipasta naista Vaasan Rannikkopatteristosta osallistui rykmentissä järjestetylle lääkintämieskurssille.

Nykyisessä koulutusjärjestelmässä tuotetaan joukkoja oikeissa kokoonpanoissaan niin, että patterit ja johtoportaat ovat joukkokoulutuskaudella harjoituksissa sodan ajan kokoonpanoissaan. Näin miehet oppivat tuntemaan toisensa ja joukko hitsautuu toimivaksi sotakelpoiseksi yksiköksi. Rykmentti tuottaa tänä vuonna yhden ilmatorjuntapatteriston johtoportaan, lähi-ilmatorjuntaohjuspatterin, kohdeilmatorjuntaohjuspatterin, kevyen ilmatorjuntapatterin sekä kolme kiväärijoukkuetta.

Jotta tuotanto olisi tehokasta, tulee joukon pystyä harjoittelemaan kenttäolosuhteissa mahdollisimman paljon. Varusmiesten maastokokemusta mitataan maastovuorokausina. Tänä vuonna miehistön maastovuorokausissa on päästy keskimäärin 32:een. Vuorokausien määrä saisi olla huomattavasti suurempikin. Palvelusaikoja uudistettaessa (6-9-12 -järjestelmä) onkin tavoitetasoksi otettu 65 maastovuorokautta. Ainakin lähivuosien rahoituskehys takaa sen, että ko. vuorokausimäärä jää pelkäksi tavoitteeksi. Esimerkiksi päivärahojen korotukset aiheuttavat 1,3 miljoonan markan lisäerän toimintabudjetissa. Edelleen maastovuorokausien aiheuttamat lisäkustannukset lisäpalkoissa ja polttoaineissa yms. eivät sovi lähivuosien budjettikehyksiin. Kaikenkaikkiaan laskettaessa uuden koulutusjärjestelmän kuluja, rykmentin toimintamenoja tulisi kasvattaa yli 5 miljoonalla markalla. Sinänsä tavoite on hyvä, mutta se ei ole läheskään realistinen laskettaessa kylmästi markkoja tai euroja.

Koulutustuloksia mitataan erilaisilla kilpailuilla valtakunnallisilla ilmatorjuntaleireillä Lohtajalla. Tänä vuonna rykmentti on pärjännyt hienosti sijoittuen Kotkapokaalikilpailussa keskimäärin toiseksi. Eli aikaisemmin tulostavoitteena ollut vähintään toinen sija kilpailuissa täyttyi. Lohtajan kilpailuilmapiiri on viime aikoina muuttunut parempaan ja rehdimpään suuntaan. Kuitenkin aselajin kokonaiskehityksen kannalta olisi parempi, jos joukkoja pystyttäisiin arvioimaan absoluuttisesti. Eli joukko saisi leiriltä selkeän todistuksen, miten se selviytyy eri tehtävistä. Tällainen todistus voitaisiin sitten sisällyttää joukon muihin asiakirjoihin. Tällä hetkellä saadaan vain Kotkapokaalikilpailun tulokset, jotka eivät välttämättä kerro, millä tasolla joukko on kokonaisuudessaan. Saattaahan olla, että neljänneksi sijoittunut yksikkö on jollain leirillä selviytynyt kaikista kilpailuista hyvin ja taas toisella leirillä voittaneenkin taso on ollut kehnompi kuin edellisen leirin viimeisellä. Tason mittaamisessa on siis paljon kehitettävää.


Kilpailuvietin tyydyttämistä Lohtajalla viime kesän leirillä

Edelleen ongelman muodostaa resurssien suuntaaminen valmistaudutaessa kilpailuihin. Tärkein kilpailujen kannalta on 23 ItK:lla ammuttava ilma-ammuntakilpailu. Toisaalta tuotannossa saattaa olla operatiivisesti huomattavasti tärkeämpi yksikkö esim ItO-90 yksikkö. Koska joukkoa arvostetaan sekä sisältä että ulkoa ilma-ampumakilpailun perusteella, jokainen komentaja ja päällikkö uhraa parhaat voimavarat asettaja - suuntaaja -parien kouluttamiseen ja jättää vähemmälle ne osat, jotka eivät joudu kilpailuareenalle. Tällöin kilpailun voi syystäkin sanoa vääristävän järkevää joukkotuotantoa. Resurssien käyttöä tulisikin tarkastella enemmän joukkojen operatiivisen tärkeyden kuin minkään kilpailun perusteella.


Näiden joukkojen koulutukseen pitää panostaa!

Leirien lisäksi rykmentin tuotannossa ollet joukot saivat erinomaisen tilaisuuden harjoitella huomattavan suuressa Myrsky-97 -sotaharjoituksessa. Keskitysmarssi, useat taktiset tehtävät voimakkaan ilmatoiminnan aikana suoritettiin varsin mallikkaasti. Vastaavan kokoista harjoitusta saataneen odotella pitkään ensi vuosituhannelle.

Rykmentti kouluttaa tänä vuonna n. 700 reserviläistä ja reserviläisvuorokausia on yhteensä n. 3 300. Pääosa harjoituksista on lyhyitä tehtäväkohtaisia harjoituksia tai ampumatilaisuuksia. Myrsky 97:ssä pystyttiin pitämään kaksi täyden yksikön harjoitusta. Enemmän kuin huolestuttavaa on kertausharjoitusvuorokausien romahdusmainen lasku tällä vuosikymmenellä. Vuosikymmenen vaihteessa rykmentin käytössä oli jopa yli 10 000 reserviläisvuorokautta. Ensi vuoden budjetti ei lupaa ainoatakaan vuorokautta. Mikäli tilanne jatkuu tällaisena useamman vuoden, rapautuu alunperin hyvä järjestelmä korjaamattomaksi.

Koulutusolosuhteet parantuneet

Rykmentin koulutusolosuhteet ovat kahden viime vuoden aikana parantuneet olennaisesti. Viime vuoden kesän kynnyksellä saimme käyttöömme nykyaikaisen luokkarakennuksen ja koulutushallin. Luokkatalossa on 200 hengen auditorio, liikenneopetusluokka, johtokeskusluokka sekä kaksi muuta luokkaa. Luokkatilat on edelleen jaettavissa kahteen tilaan. Auditorio (Jarkkasali) on varustettu ajanmukaisella audiovisuaalivälineistöllä. Siitä onkin tullut puolustushallinnon erilaisten neuvottelupäivien ja vastaavien tilaisuuksien Turun tukikohta. Uudet luokkatilat ovat mahdollistaneet pääkasarmin luokkien ottamisen majoituskäyttöön sekä uusien sosiaalitilojen rakentamisen. Sosiaalitilojen saneeraus ajanmukaiseksi saatiin valmiiksi kesän aikana. Nykyiset tilat mahdollistavat myös naisten tulon varusmieheksi rykmenttiin. Jäämme odottavalle kannalle.


Uusi ajanmukainen luokkarakennus tuli tosi tarpeeseen

Koulutushallissa (Sipihallissa) on tilat lähi-ilmatorjuntakoulutukselle, kohdetorjuntakoulutukselle, johtokeskuskoulutukselle sekä ajoneuvojen rakennekoulutukselle. Lähi-ilmatorjuntakoulutustilat on varustettu suuntausradalla. Tiloissa annetaan muodollista koulutusta mutta tärkein koulutus tietenkin annetaan maasto-olosuhteissa. Kivääriammunnat ja jalkaväen taistelukoulutus suoritetaan Raasin alueella, taisteluammunnat viedään läpi Huovinrinteen alueella, tykkien suora-ammunnat ammutaan Reilassa ja ilmatorjuntataistelukoulutus toimeenpannaan Oripään lentokentän maastossa. Ongelmana on, että em. harjoittelu edellyttää aina lähtöä Turusta, mikä taas polttaa rahaa ja polttoainetta. Toisaalta moottoroidut joukot saavat kokemusta moottorimarssien suorittamisesta.

Kevään korvalla valmistui kasarmialueelle esterata kehittämään taistelijan fyysistä kuntoa. Ensimmäisten kisojen jälkeen rata on ollut ahkerassa käytössä ja tulosta on tullut liikuntapuolella. Rykmentti oli voitokas varusmiesten kuntokilpailussa Lohtajalla ja puolustusvoimien jalkapallomestaruuskilpailuissa Oulussa. Edelleen menestystä tuli mukavasti puolustusvoimien yleisurheilun ja suunnistuksen sotilas-sm-kilpailuissa.

Rykmentille on valmistumassa myös uusi suuntausrata, jonka tehostavan vaikutuksen eri koitoksissa toivotaan olevan vastaavaa luokkaa kuin esteradankin.


Esterata Heikkilässä (ester6.jpg)

Rakennemuutos positiiviseen suuntaan

Puolustusvoimia myllertävä rakennemuutos ei tällä kertaa uhannut rykmentin olemassaoloa. Sen sijaan täällä Heikkilän pihapiirissä esikuntaansa pitävää Turun Rannikkorykmenttiä muutos koski olennaisesti. Naapurimme yhdistetään Saaristomeren Laivaston kanssa Saaristomeren Meripuolustusalueeksi. Rykmenteillä on ollut paljon yhteisiä toimintoja huollon alalla ja näitä toimintoja ollaan nyt eriyttämässä. Tämä aiheuttaa materiaali- ja myös henkilöstösiirtoja. Myös TurRR:n käyttämä uudehko esikuntarakennus saa uutta käyttöä: Rakennukseen siirretään terveysasema Sirkkalan kasarmilta sekä VSItR:n esikunta. Suunnitelmien mukaan rykmenttimme esikuntarakennus muutetaan kasarmitiloiksi, jotka tällä hetkellä ovatkin melko ahtaita. Edelleen rannikkorykmentiltä vapautuu meille tärkeitä varastotiloja.

Sotilasläänien tehtävien tarkennus aiheuttaa vipinää järjestelytoimistossamme. Suunnitelmat uusitaan ja rykmenttimme vastuu kasvaa niin perustamisen kuin paikallispuolustuksen osalta.

Rykmentti haasteiden tasalla

Varsinais-Suomen Ilmatorjuntarykmentti on nuorekas ja hyvähenkinen joukko, joka kykenee kohtaamaan tulevaisuuden vaativat haasteet pystyssäpäin ja lippu hulmuten. Onneksi tämänkertaisessa rakennemuutoksessa meidän ei tarvitse kuluttaa kaikkia voimavarojamme olemassaolomme taisteluun, vaan saamme keskittyä tärkeimpään tehtäväämme: sotakelpoisten joukkojen tuottamiseen.

Majuri Pentti Laiho

Rykmentin komentajan tehtävät kesällä vastaanottanut everstiluutnantti Veijo Rantala luottaa joukkonsa kykyyn selviytyä kunnialla tulevista haasteista.