4/2006

"MEILL` ON HALLA JA YÖ ???"

Tämän numeron teemana on henkilöstö ja koulutus. Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, ilmatorjuntaupseeri kenraaliluutnantti Hannu Herranen esittelee henkilöstöalan toimintaa. Eversti Jorma Jokisalo jättää "testamenttinsa" siirtyessään reserviin vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastajan tehtävästä. Perustutkintoa uudistamassa olevat ilmatorjuntaupseerit kertovat kadettien koulutuksesta Maanpuolustuskorkeakoulussa, Maasotakoulussa ja Ilmatorjuntakoulussa. Ilmasotakoulun johtaja eversti Kari Salmi esittelee koulunsa ja toivottaa Ilmatorjuntakoulun tervetulleeksi Tikkakoskelle1.1.2008.

Ilmatorjunnan uusi tarkastaja, everstiluutnantti Rauno Lankila on ottanut tehtävänsä hyvin "haltuun" ja vastaa selkeästi Timo Niirasen haastattelukysymyksiin. Tarkastaja korostaa haastattelun lopputerveisissä henkilöstön jaksamista muutoksessa. Tämä tulee esille myös numeron tärkeimmässä jutussa, jossa HELITR:n komentaja ja esikuntapäällikkö kertovat suoraan ja avoimesti joukko-osastonsa lakkauttamisen loppusuorasta.

Joukko-osastojen lakkauttamiset, siirrot ja muut organisaatiomuutokset ovat suunnittelupöydällä "resurssien vapauttamista" ja "tehtävien priorisointia" sekä "toimintojen rationalisointia". Näin varmasti onkin. Meidän jokaisen tulee kuitenkin muistaa se, että näiden rationalisointien välikappaleena on henkilöstöä, ihmisiä. Samalla tulee ymmärtää se, että näille ihmisille rationalisointi näyttäytyy usein hyvin konkreettisena ja välittömänä kriisinä. Ja lopuksi meidän tulee hyväksyä näiden yhteisöjen ja yksilöiden luonnolliset tunteet kun he yrittävät sopeutua muutokseen. ILMATORJUNTAUPSEERI lukijoineen toivottaa kaikille muutoksien seurauksia kantaville voimaa.

Ilmatorjunta elää aselajina ulospäin ehkä hyvin ristiriitaiselta näyttävää aikaa. Toisaalta aselajimme operatiivinen tarve on erittäin tunnustettu ja erilaisia järjestelmiä kehitetään voimakkaasti. Samaan aikaan rauhan ajan koulutusjärjestelmän muutokset ja päätökset vanhentuvista kalustoista luopumisesta kuitenkin täyttävät otsikot ja luovat mielikuvaa "aselajin alasajosta". Tämä on luonnollista, mutta totta vain jos me itse annamme sen muodostua totuudeksi. Aivan ensimmäisenä meidän tulee nyt muutoksessa pitää huolta toisistamme, niin reservissä kuin kaaderissa. Toiseksi meidän on ilmauhkan asiantuntijoina ammattimaisen kylmästi kyettävä kuvaamaan ilmauhkan keskeinen merkitys Puolustusvoimien tulevaisuuden toimintaympäristössä. Kolmanneksi meidän on näytettävä mitä suorituskykyjä me aselajina kykenemme tarjoamaan, vakuutettava kuinka me sen osaamme tehdä mutta myös osattava pitää kiinni siitä mitä se vaatii. Kaikki meille itsellemme selvää, mutta – valitettavasti - merkityksellistä vain muille jatkuvasti perusteltuna. Älä siis nyhrää "katveessa", vaan näytä esimerkiksi lehdessämme mitä sinä osaat.

Ensi vuonna ILMATORJUNTAUPSEERI seuraa muutosten toteutumista mutta käsittelee myös erityisesti erilaisia ilmatorjunnan toimintaympäristöjä; uhkaympäristöä, eri yksiköiden tyypillisiä sa- ympäristöjä ja kansainvälisten operaatioiden vaatimuksia. Tule mukaan, kirjoita!

Kiitoksia kuluneesta vuodesta kaikille kirjoittajille, tukijoille ja lukijoille!