4/2006

GBAD - Seminar

ASKELTA LÄHEMPÄNÄ KANSAINVÄLISTÄ YHTEENSOPIVUUTTA

NATO:n ilmatorjuntaseminaari Ilmatorjuntakoululla

Ilmatorjuntakoululla järjestettiin Naton johtama PfP-maille suunnattu ilmatorjuntaseminaari (GBAD Seminar) 6.- 17.11.2006. Esityksiä ja alustuksia pitivät Naton ilma-torjunnan ja ilmapuolustuksen asiantuntijat Air Component Command (ACC) esikunnasta Ramsteinista Saksasta.

Kahden viikon mittaisen seminaarin ohjelmaan kuului varsinaisen työskentelyn lisäksi kansainvälisen protokollan mukaisesti Icebreaking-tilaisuus, Naton ja Suomen isännöimät illalliset sekä tutustumisia isäntien valitsemiin sotilas- ja siviilikohteisiin. Viikonlopun Suomessa viettäneille ulkomaalaisille upseereille järjestettiin ohjelmaa myös viikonlopuksi.



Seminaarin johtajana oli everstiluutnantti Ralf Zwingman (GE). Alustuksia seminaa-rissa pitivät myös everstiluutnantti Artie Williams (USA), majuri Herman Stroethoff (NLD) sekä majuri Josef Panko (SLK). Toisella viikolla harjoitusvaiheeseen osallis-tuivat myös sotmest Frank Abel sekä tohtori Andre Shoonen, jotka avustivat syndi-kaatteja NATO:n Planning and Tasking Tool for Integrated Air Defence Systems-ohjelma (PLaTo) suunnittelutyökalun käytössä.

Seminaariin osallistui 21 Suomalaista ja kahdeksan Naton PfP-maiden ilmapuolustusupseeria. Osallistujat olivat esiupseerikurssin käyneitä ilmatorjuntatehtävissä työskenteleviä upseereita kaikista puolustushaaroista. Seminaariin osallistui myös muutama nuorempi upseeri, jotka ovat toimineet tai ovat halukkaita toimimaan ilmatorjunnan kansainvälisissä tehtävissä. Lisäksi ensimmäisen viikon alustukset kuuntelivat noin 20 takapenkkiläistä kadetista everstiluutnanttiin.

Seminaarin ensimmäisellä viikolla perehdyttiin alustusluennoin ja keskusteluin Naton ilmapuolustuksen ja ilmatorjunnan (Ground Based Air Defense, GBAD) operaatioiden perusteisiin ja suunnitteluun. Läpikäytäviä asioita olivat mm. Naton esikuntatyöskentelyn perusteet, suunnitteluprosessi, puolustushaarojen yhteistoiminta (JOINT), johtamisen ja valvonnan (C2) yhteensovittaminen, kohde- ja aluepuolustus, ilmapuolustuksen tehtävien priorisointi sekä tehtävä- ja maastoanalyysi.

Toisella viikolla harjoiteltiin Operaation Tropical Wizardin luomissa puitteissa eri esikuntatasojen työskentelyä ja dokumentaatiota sekä laadittiin käskyjä ja ohjeita opetettuihin asioihin ja tilanteeseen sitoen.

Verkottuminen tapahtui myös vapaa-ajalla

Seminaarissa päivät olivat pitkiä, mutta ei iltakaan tuonut helpotusta asiaan. Heti kättelyssä pidimme Icebreaking tilaisuuden Taistelukoulun upseerikerholla Tuusulan järven rannalla. Itselleni oli suorastaan yllätys, miten innokkaasti seminaariin osallistuneet Suomalaiset upseerit halusivat hyödyntää tilaisuuden Englannin kielen harjoitteluun. Todisteena tästä käy havaintoni Suomalaisista upseereista, jotka puhuivat keskenään englantia Icebreaking tilaisuudessa.

Suomi-teeman ympärille rakennetut yhteiset tilaisuudet antoivat kuvan vieraillemme hieman eksoottisesta, mutta ystävällisestä ja asiansa hoitavasta pohjoisesta maasta. Teemamme mukaisesti kiersimme katsomassa Helsingin tärkeimmät nähtävyydet kauniissa lumisateessa. Pohjoisen eksotiikkaa koimme Suomen isännöimällä illallisella Lappiravintola Saagassa, jossa nautimme erinomaisista Lapin herkuista Shamaanineidon laulaessa saagojaan. Sen verran viettelevää oli laulu, että innostuipa illan kuluessa eräs ilmapuolustusveljemme Shamaanin rumpua pärisyttelemään.

Viikonlopussa hiihdimme kilpaa armeijan suksilla, saunoimme pitkään sekä kokeilimme perinteisen savusaunan löylyjä ja avannon kylmyyttä. Illalla kävimme vielä katsomassa Suomi- Ruotsi jääkiekko-ottelun. Kaiken tämän jälkeen Teksasilainen everstiluutnantti Artie Williams totesi: ”oli todella kivaa”. Muuta ei kiitokseksi tarvitakaan.

Nämäkin tapahtumat todistivat osaltaan sen, että suhteita ei luoda pelkästään auditorioissa tai kokoustiloissa vaan myös yhteisissä vapaamuotoisissa tapahtumissa. Vaikka Helsingin kiertoajelulla oppaamme väittikin, ettei Suomalainen mies puhu eikä pussaa, voitiin yhteisesti todeta, että ainakin puheväitteissä ei ole perää. Small talking sujui erittäin eloisasti eri tapahtumissa.

Lopuksi

Näinkin pitkän seminaarin järjestäminen on kohtalaisen työllistävä hanke. Vaikka tässä tapauksessa Nato tuottikin seminaarin sisällön, riitti silti työsarkaa järjestellä työskentelytilat, kuljetukset, ruokailut, vierailut sekä erilaiset vapaa-ajan tapahtumat.

Seminaarissa totesimme yhdessä myös, ettei kansainvälinen yhteensopivuus ole vain jokin tekninen rajapinta tai prosessin osa. Tärkeää on myös hallita yhteinen kieli sekä ymmärtää erilaisia kulttuureja ja siitä muodostuvia erilaisia näkökulmia asioiden hoitamiseen.

Alkujännityksen jälkeen voitiin yleisesti todeta, että Suomalainen ilmatorjuntaupseeri pärjää hyvin kansainvälisessä ympäristössä. Tekniset valmiudet johtamis- ja suunnitteluprosessin hallitsemiseen sekä tietotaito yleisesti asioista ovat hyvät. Kielitaito on riittävän laadukas niin työtehtävien kuin sosiaalisten tilanteidenkin hoitoon. Kahden viikon englannin puhumisen jälkeen oli melkein vaikeaa vaihtaa takaisin suomen kielelle.

Seminaarin toimivuuden kannalta Ilmatorjuntakoulun koko henkilöstö ansaitsee suuren kiitoksen palvelualttiudestaan sekä erityisesti suhtautumisestaan vierailijoihin tiloissaan. Erityisen kiitoksen lausun vielä Ilmatorjuntakoulun järjestelytiimille, johon kuuluivat kapteenit Pasi Seppälä, Jari Koskinen ja Arno Seppänen sekä yliluutnantti Jouko Luukkanen.

GBAD Planning Seminar oppilaan näkökulmasta

Saksalaisella täsmällisyydellä ja jämäkkyydellä toteutettu GBAD Planning Seminar oli hyvä orientaatio NATO:n ilmatorjunnan suunnitteluprosessiin. Ensimmäisen viikon luentopainotteisen osuuden jälkeen toisella viikolla löytyi seminaarin pohjimmainen tarkoitus – planning. Luentojen jälkeen opiskelijoilla oli ns. aavistuksen heijastuksen projektio, mitä NATO:n ilmatorjunnan suunnitteluprosessi mahdollisesti pitää sisällään.

Kansainvälisessä toiminnassa tulee helposti verrattua, mitä eroja opetettavilla asioilla on suhteessa meidän toimintatapoihimme. Se on varmasti eräs tapa tarkastella asioita mutta yksilön oppimisen kannalta vertailua ei voi jatkaa loputtomiin eikä siitä saa tulla itse tarkoitusta. NATO:n esikuntien suunnitteluorganisaatio on jo sinällään massiivinen eikä kaikkea toimintaa voidakaan verrata kansallisiin oloihimme.

Vaikka suomalaisia ilmatorjuntaupseereita on palvellut kansainvälisissä rauhanturva-operaatioissa ja EU/NATO esikunnissa, vain hyvin harva on orientoitunut NATO:n ilmatorjunnan suunnitteluprosessiin. Jotta kykenee ymmärtämään NATO:n ilmatorjunnan suunnitteluprosessin eri tasoja, on ymmärrettävä eri esikuntien organisaatiot, tehtävät ja niiden tuotteet ilmatorjuntaan liittyen.

Kurssilla hyvää oppia olikin perusteellinen opetus eri esikuntatasoista sekä heidän tuottamistaan käskyistä osana ilmatorjunnan suunnitteluprosessia. Ilman asiantuntevaa lähiopetusta, olisi ollut suhteellisen kivinen tie oppia itse ymmärtämään NATO:n massiivisesta käskyviidakosta, mitkä ovat oleellisia osia juuri ilmatorjunnan kannalta. Hyvää oppia oli jo pelkästään ymmärrys siitä, mihin osioihin NATO:n esikunnissa työskentelevän ilmatorjuntaupseerin tulee keskittyä.

Kurssin toisen viikon aikana esikuntaupseereiden apuna suunnittelussa ja käskytyksessä oli NATO:n Planning and Tasking Tool for Integrated Air Defence Systems-ohjelma. Ohjelma oli hyvä ja havainnollistava apuväline perinteisen kartan ja paperin (suom. PowerPoint-näyttöesitykset) tilalle, vaikka harjoitusskenaario olikin luotu eteläiselle pallonpuoliskolle. Yhteenvetona voisi todeta, että kurssin jälkeen jäi ainakin mielikuva niistä toimintatavoista joita ilmatorjunnan NATO-johtoiset esikunnat käyttävät ilmatorjunnan suunnitteluun ja käskytykseen. Ammattilaisia kurssi meistä ei tehnyt mutta siemenet hyvälle jatkokehitykselle on kylvetty.

Usein oletetaan, että kansainväliset kurssit ovat vain ylempien upseereiden etuoikeus. On totta, että ”tavallisen soturin” vaikutusmahdollisuudet opin jakamiseksi ovat rajalliset. Olikin viisautta tarjota NATO:lle mahdollisuutta järjestää PfP GBAD Planning Seminar Suomessa, koska muutoin vastaavan joukon kouluttamiseen ulkomailla olisi kulunut useita vuosia. Esimerkiksi kurssille osallistuneet nuoret upseerit Karjalan Prikaatista tulevat varmasti jatkossa antamaan kahden viikon panostuksen moninkertaisesti takaisin, kun heidän osaamistaan hyödynnetään ilmatorjunnan kansainvälisissä tehtävissä.

Kapteeni Jarmo Vilo