|
Etelä-Suomen ilmapuolustusseminaari järjestettiin Vekaranjärvellä
Etelä-Suomen
Ilmapuolustusseminaariin Vekaranjärvelle kokoontui 29 yhdistyksen
jäsentä. Kymen ilmatorjuntaupseerit vastasivat puheenjohtajansa Tapio
Rinteen johdolla tilaisuuden järjestelyistä.

Hallituksen
puheenjohtajan uutisia
Ennen varsinaista
seminaaria pidettiin yhdistyksen valtuuskunnan kokous. Kokouksessa
ItUY:n puheenjohtaja Harri Luoma kävi läpi yhdistyksen mennyttä ja
tulevaa toimintaa.
Merkittävänä
tapahtumana yhdistystoiminnassa oli uuden osaston ”Hämeen
Ilmatorjuntaupseerien” perustaminen Hämeenlinnassa 1.7.2004. Osaston
ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Eero Lapinleimu. Uusi osasto
osoitti aktiivisuutensa heti 7.7. järjestämällä Parolassa Hämeen
ilmatorjuntapatteriston kokelaille kokelastilaisuuden.
Julkaisutoiminnan
alueella on yhdistyksellä ollut merkittäviä muutoksia.
Ilmatorjuntaupseeri-lehden julkaisusta ja ilmoitushankinnasta vastannut
Wilska Oy:n konkurssi on vaikuttanut lehtemme toimittamiseen. Kolme (3)
viimeistä numeroa on tehty tilapäisvoimin ja lehden painatus on jouduttu
hoitamaan muualla. Erityisesti lehden ilmoitushankinta on lisännyt
työtä. Lehden painatuskustannukset ovat myös lisääntyneet. Yhdistyksellä
on tavoitteena tehdä uusi painatus- ja ilmoitushankintasopimus vuoden
2005 alussa.
Seuraavan Ilmatorjunnan
vuosikirjan päätoimittajaksi on valittu everstiluutnantti Petri
Kuparinen. Alustava kirjoitussuunnitelma kirjaan on jo laadittu.
Kokouksessa Ahti Lappi esitti, että kirjaan tulisi Ilmatorjunnan
80-vuotisjuhlaaan liittyen kirjoituksia myös historian osalta.
Yhdistyksen
historiakirjoitus on edelleen kesken. Pääosa tekstistä kirjaan on
laadittu mutta loppuosan kanssa on ollut vaikeuksia. Hallitus on
päättänyt kirjoittaa historian loppuosan valmiiksi itse.
Ilma-asekuvaston myynti
on ollut hyvää ja kuvasto on loppumassa yhdistykseltä. yhdistyksellä on
tavoitteena uusia kirja. Kirjan tekoa suunnitellaan tehtäväksi
yhteistoiminnassa Ilmatorjuntakoulun kanssa.
Vuoden 2005
ilmapuolustusseminaari ”Ilmatorjunnan 80-vuotis juhlaseminaari” pidetään
Ilmatorjunnan 80-vuotisjuhlan yhteydessä 15.10.2005.
Yhdistyksen
puheenjohtaja vaihtuu vuonna 2005. Uusi puheenjohtajaehdokas on jo
tiedossa. Nykyinen Ilmatorjuntaupseeri-lehden päätoimittaja Markku
Ilvonen on myös ilmoittanut luopuvansa tehtävästä 2/05 lehdestä alkaen.
Ilmatorjunnan
tarkastajan puhe
Ilmatorjunnan
tarkastaja eversti Heikki Bergvist toi esille julkaistun
turvallisuuspoliittisen selonteon ilmatorjunnan kannalta. Selonteko
määrittää ilmatorjunnalle hyvän vision. Sen toteuttamiseksi tarvitaan
kuitenkin ammattitaitoista henkilöstöä. Aselajilla menee tällä hetkellä
hyvin. Tämä tila ei kuitenkaan johtaa mihinkään ruususen uneen, totesi
tarkastaja lopuksi.
SalpItPston esittely
Salpausselän
Ilmatorjuntapatteriston komentaja majuri Ari Grönroos esitteli
seminaariväelle Karjalan Prikaatia sekä johtamaansa joukkoyksikköä.
Komentaja totesi Karjalan Prikaatin olevan ainoa oikea valmiusyhtymä,
sillä se sisältää kaikki aselajit. Patteristoon kuuluu kolme (3)
ilmatorjuntapatteria joista 3.Ilmatorjuntapatteri keskittyy tällä
hetkellä täysipainoisesti Ilmatorjuntaohjus 2005:n/2005M:n projektiin.
Varusmiehiä KarPr:iin
astuu palvelukseen kerrallaan noin 1800 miestä/naista. Varusmiehiä tulee
palvelukseen Läntiseltä Maanpuolustusalueelta noin 73,1%, Itäiseltä
Maanpuolustusalueelta noin 26,7% ja Pohjoiselta Maanpuolustusalueelta
0,2%.
KarPr:n toimintamenot
vuodessa ovat kaikkiaan noin 50 miljoonaa euroa. Tämä on noin puolet
koko Itäisen Maanpuolustusalueen toimintamenoista.
SalpItPsto:n
tavoitevahvuus on noin 270. Maastovuorokausia varusmiehille tulee noin
45 kpl/saapumiserä.
Ilmatorjuntaohjus
2005:n esittely
Kapteeni Jussi Korkeala
Salpausselän Ilmatorjuntapatteristosta esitteli Ilmatorjuntaohjus 2005.n
(ASRAD-R-FIN) nykyvaihetta. Kaluston pilottijaos on saapumassa Suomeen
vuoden 2005 huhtikuu-kesäkuu aikana. Pilottijaoksen avulla mm.
-
selvitetään vastaako
järjestelmä sille asetettuja vaatimuksia
-
toteutetaan koeammunnat
-
tutkitaan järjestelmän
elektromagneettinen yhteistoimintakyky ja häirinnän sietokyky
-
selvitetään käytettävyyttä
maasto-olosuhteissa ja yleensä suomalaisissa olosuhteissa
-
selvitetään käytettävyyttä
operatiivisessa ympäristössä sekä
-
selvitetään sähkö- ja
käyttöturvallisuutta
Järjestelmän
sarjatoimitukset on suunniteltu toteutettavan vuoden 2007 aikana.
Suomeen hankitaan neljä (4) ItO-2005 yksikköä, yhteensä 16 järjestelmää.
Varusmieskoulutus aloitetaan tammikuussa 2007. Karjalan
Prikaati/Salpausselän Ilmatorjuntapatteristo tulee toimimaan
järjestelmän pääkoulutuspaikkana.
Muita
esitelmäaihetta
Ilmatorjuntaesittelyjen
jälkeen seminaariväelle esiteltiin helikopterimekaanikkojen koulutusta
siviilissä. Jussi Pakarinen Kouvolan Seudun Ammattiopistosta loi lyhyen
katsauksen vuonna 1998 aloitetusta lentokoneasentajakoulutuksesta.
Koulutus pääsi alkamaan varsinaisesti vuonna 2000. Kurssin käyneet
opiskelijat ovat sijoittuneet hyvin ilmailualan eri aloille mm.
puolustusvoimien, Patria Aviation Oy:n ja Finnairin palvelukseen.
Yhdistyksen
puheenjohtaja Harri Luoma esitelmöi maavoimien erikoisjoukoista, jotka
jakaantuvat helikopteripataljoonaan sekä erikoisjoukkopataljoonaan.
Erikoisjoukkojen
kehittäminen toteutetaan oheisen jaon mukaisesti
-
helikopterikuljetukset
-
ilmaliikkuvuus (joukkojen ja
materiaalin kuljetukset)
-
erikoisoperaatiot (kuljetukset
taistelualueelle, erikoisoperaatiot, tulivaikutus)
Erikoisjoukkojen
operatiivinen valmius on suunniteltu kehittyvän seuraavasti:
- vuonna
2007 helikopteripataljoonan käyttö lentopelastuspalvelu ja
virka-aputehtäviin
- vuonna
2008 komppania helikopteripataljoonasta operatiivisessa valmiudessa ja
erikoisjoukkopataljoona operatiivisessa valmiudessa
- vuonna
2010 helikopteripataljoona operatiivisessa valmiudessa
Helikopteripataljoonan
käyttöperiaatteita ovat.
-
yhteistoiminta
erikoisjoukkopataljoonan kanssa
-
valmiusyhtymien tukeminen
-
kansainväliset tehtävät
-
pelastuspalvelu
Erikoisjoukkopataljoonan käyttöperiaatteita ovat:
-
erikoisjoukkojen vastainen
taistelu
-
tiedustelu ja taistelutehtävät
vihollisen alueella
-
valvonta ja
kulunvalvontatehtävät
-
virka-apu
Tilaisuuden päätteeksi
oli aikaa vapaalle keskustelulle.
Ilmatorjuntaupseeriyhdistyksen hallitus kiittää Kymen
Ilmatorjuntaupseereita seminaarin järjestelyistä. |