4/2003

KOLMEN TOLPAN KURSSI KOOLLA HYRYLÄSSÄ

It-kurssi 111 kokoontui 11.10.2003 Hyrylässä. Sieltä he saapuvat. Ryhdikkäinä ja sotilaan askelta tavoittaen. Kokoontuvat rinkiin tunnustellen; vieläköhän tunnen, tuntevatkohan minut. Vuodet ovat tuoneet varmuutta, kilojakin, mutta jostain alkaa palautua mieleen nimet ja naamat 40 vuoden takaa. Kauppi, se oli se piirtäjä. Numminen soitti viulua ja Kompalla näkyy olevan kamera mukana. Ja Lahtisen Jorman komentoääni palasi painajaisiin vielä vuosia, on rauhallisempi, arvokkaampi. Tuttuja tuntuvat olevan.

It-kurssi 111/ RUK kokoontui Hyrylään Lahtisen Jorman, Räsäsen Hannun ja Valtosen Eeron koolle kutsumana palauttamaan mieliin tapahtumia 40 vuoden takaa. Lahtisen Jorman päiväkirjamuistelo ensimmäisestä RUK päivästä palautti nopeasti mieliin ajan, jolloin täynnä intoa ja uteliaisuutta aloitimme Haminan valloituksen. Muistimme hiljentyen niitä kurssiveljiä, joiden aamut ovat vuosien saatossa nollaantuneet. Terveisiä olivat lähettäneet esteelliset kurssiveljet.

Kurssimme kenraali Antti Simola viestitti terveisissään kurssimme ainutlaatuisuutta: Kolmen tolpan kurssi ei ole mitään keskarikamaa, vaan ykköstä joka suhteessa. Meitä oli saapunut paikalle 23 kurssiveljeä ja lyhyt yhteenveto vuosien varrelta oli tarpeen.

Kerrattiin työhistoria, perhesuhteet ja harrastuksetkin. Osa jatkoi vielä työelämässä, enemmistö kuitenkin jo senioreita. Kyllä upseerikoulutus oli antanut pohjaa meille kaikille: menestystä, johtotehtäviä ja merkittävää yhteiskunnallista vaikuttamista. Oli sotilasuraa, virkamiehiä ja yrittäjiä. Kuitenkin nyt oli monelle noussut jo tärkeäksi perheen; lasten ja lastenlasten menestyminen. Ylpeyttä tunnen itsekin tyttärenpoikani suorittamasta varusmiespalveluksesta. No Kaukosalmen Repe oli kyllä alallaan ylitse muiden…

It-koulutus tänään

"Kyky johtaa on taito teettää toisella", oli virkaedeltäjäni, sodat johtaneen res.kapteenin ohjenuora aikoinaan minulle aloittaessa siviiliuraa rehtorina. Johtajuus on vastuun ja vallan yhdistämistä päätöksiin toiminnasta . Pers´tuntumalla monet asiat opittiin ja onnistuttiinkin.

Majuri Markku Ilvosen reippaan sotilaallinen ammattimiehen esitys tämän päivän sotilaskoulutuksesta toi monelle uutena käsitteet: joukkotuotanto, soveltuvuustestit, syväjohtaminen, vertaispalaute ja kurssikansiot. Vakuuttuneiksi tulimme, että tänä päivänä haetaan oikea mies sopivaan tehtävään. Koulutus on avointa, tarkoituksenmukaista ja tehokasta. Lähes 40 vuotta läheltä varusmieskoulutusta seuranneena eri reservitehtävissä, olen ilokseni todennut , että viimeisen vuosikymmenen aikana sotilaskoulutus on tehostunut ja pystyy aikaisempaa paremmin antamaan nuorille eväitä myös elämään siviilitehtävissä. Sotilaallinen johtajakoulutus on yksi merkittävä avaintekijä suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin luojana ja ylläpitäjänä.

Modifioitu Oerlikon

Santahaminan Saharan reunalla seisoimme syksyllä 1962. Koko silloinen kenraalikuntakin oli paikalla. Oerlikonit olivat tulleet! Vaan eipä alkanut tapahtua. "Ikan tivolissa" olimme tottuneet odottamaan. Hienot keskusjohtolaitteet kuulemme olivat häiriössä. Oppilas Kimmo Kivikoski kävi laittamassa hommat kuntoon ja tykit pyörivät ilman näkyvää miehistöä! Kimmo siirtyi välittömästi erikoistehtäviin ja jätti kurssimme kesken.

Vääpeli Ismo Flink esitteli kurssillemme modifioidut 35 mm Oerlikonit ja 23 mmm " Sergeit".
Hyviin aseisiin oli laitettu nykyaikaiset maalinhaku- ja ammuntajärjestelmät. Modifiointi on osittain suomalaista tietotaito-osaamista Nuorelle nindendo -sukupolvelle uudet käyttöjärjestelmät ovat helppoja oppia. Me "vanhat" muistelimme kaiholla veivi-Boforsseja tykkilaskimineen.

Ilmatorjunta pelasti Helsingin talvella 1944 Lohtaja tammikuussa 1963 oli kovan pakkasen ja vähän lumen leiri. Kylmä viima mereltä , vartioturkki ja -töppöset sekä pakinkannessa paistamani " köyhät ritarit" ovat muistojen helmiä. Juhlava oli 88mm RMB -tykkien yhteislaukaus pimenevässä illassa. Mahtavaa!

It-museon johtaja, teknkapt Matti Kulmala on loistava historian pikakertaaja. Maailman monipuolisin It-museo sai arvoisensa esittelyn Matin asiantuntevasta ja värikkään huumorin täydentämästä kerronnasta. Suomen kohtalonhetket talvella 1944 ratkaistiin merkittävältä osalta Helsingin ilmapommitusten lähes täydellisellä torjunnalla. Suomalainen sotilasjohtaminen otti käytännössä johtoonsa myös vihollisen pommitusten ohjaamisen Helsingin ulkopuolelle. Stalinille ja venäläisille sodan johtajille tuli selväksi, ettei Suomen pääkaupunki ollut tuhottavissa. Ilmatorjunnan ratkaiseva merkitys yhdistettynä ilmavoimien sankarisuorituksiin loivat lujaa taistelutahtoa maa-armeijan puolustustaisteluun.
Suomi säilyi itsenäisenä . Kiitos sotiemme veteraanien.

Kokoonnumme jälleen 5 vuoden kuluttua

Päivä Hyrylän varuskunnassa sai erinomaisen päätöksen varuskunnan ruokalassa: riistakäristys sopi erinomaisesti päivän menuksi. Muistui mieleen jälleen Lahtisen Jorman komentoääni RUK:n ruokailumuotoa haettaessa. Voi niitä aikoja…

Ilta Varuskuntakerholla olisikin sitten eri muistelon aihe, sillä siellä ne 40 välivuotta sulivat kerralla pois. Muistelot päivittyivät kerralla ajan tasalle: " Muistatkos, kun silloin Haminassa…" It-mies on herrasmies tänäänkin, vai mitä pojat !

Kiitos hienosta päivästä! Tavataan jälleen 5 vuoden kuluttua Hyrylässä!