|
 |
ILMATORJUNTASEMINAARI HÄMEEN
ILMATORJUNTAPATTERISTON KOTIMAISEMISSA
Ilmatorjuntaupseeriyhdistys järjesti perinteisen Etelä-Suomen
ilmapuolustusseminaarin panssarivaunuistaan tunnetulla Parolannummella.
Alueella sotilaskoulutusta antava Panssariprikaati on tunnettu jo pitkään
ilmatorjuntajoukko-osastona. Ovathan Panssarivaunupataljoonan
ilmatorjuntapanssarivaunut ja panssari-ilmatorjuntataistelijat antaneet
oman näyttävän panoksensa Lohtajan ilmatorjuntaleireille. Ensi vuoden
alusta Panssariprikaatin merkitys ilmatorjuntajoukko-osastona kasvaa.
Saapuvathan tuolloin Varsinais-Suomen Ilmatorjuntarykmentin lakkauttamisen
myötä kodittomiksi jääneet rykmenttiläiset everstiluutnantti Heikki
Bergqvistin komentamina Parolannummelle perustettuun Hämeen
Ilmatorjuntapatteristoon.
Ilmatorjuntaupseeriyhdistyksen valtuuskunta on jo usean vuoden ajan
järjestänyt toisen vuosittaisen kokouksensa Etelä-Suomen
ilmapuolustusseminaarin yhteydessä. Valtuuskunnan puheenjohtaja reservin
majuri Matti Heinänen johti kokouksessa puhetta ja pöytäkirjaa piti
valtuuskunnan sihteeri kapteeni Pasi Seppälä.
 Valtuuskunnan
kokouksessa Ilmatorjuntaupseeriyhdistyksen uusi puheenjohtaja
everstiluutnantti Harri Luoma esitteli valtuuskunnalle hallituksen
aikaansaannoksia kuluneella toimikaudella. Merkittävimpiä esille tuotuja
asioita olivat yhdistyksen uuden esitteen valmistuminen, osastokokouksen
valmistelut ja toteuttaminen, palkitsemiskäytännön jäntevöittäminen sekä
yhdistyksen uusi ansiomitali. Ilmatorjuntaupseeriyhdistyksen
internetsivuja tullaan kehittämään siten, että ne palvelevat myös
osastojen tiedotustarpeita. Julkaisupäällikkö evl evp Pauli Thomenius on
tehnyt yhdistyksen julkaisusuunnitelman, joka esiteltiin valtuuskunnalle.
Positiivinen talouskehitys todettiin johtuvan onnistuneesta jäsenmaksujen
perinnästä. Ilmatorjuntaupseeriyhdistyksellä on jäseniä 1790 kappaletta.
Ansiomitalihanke on sääntöjen
kehittelyvaiheessa. Mitalin, nauhan ja soljen aiheet on melko pitkälle
päätetty. Mitalissa on siivitetty ammus heraldisen ruusun pohjalla.
Nauhassa ovat aselajin vanhat ja nykyiset värit: punainen, musta ja
harmaa. Solkena on aselajin vanha tunnus: liekehtivä pommi ristissä
olevien tykin putkien päällä.
Työn aikana on perehdytty myös heraldiikan saloihin. Otamme tarkasteluun
yhden yksityiskohdan; heraldisen ruusun. Se on siis ruusu eikä ruusuke,
sillä se todella vastaa ruusun muotoa terä- ja sirkkalehtineen.
Pikemminkin ns. Ranskan lilja voisi olla ”liljake”, sillä se on tyylitelty
aika kauaksi oikeasta liljasta.
Reservin kapteeni Jukka Pekka Mäkinen on valittu kirjoittamaan
Ilmatorjuntaupseeriyhdistyksen historiikin. Jukka Pekka Mäkinen on
opiskellut poliittista historiaa pääaineenaan. Yhdistyksen jäsenmäärän
kehitys keskustelutti valtuuskuntaa vilkkaasti. Jäsenten rekrytoinnin
tehostamiseksi todettiin olevan tehostamistarpeita koulutuksessa, jossa
ilmatorjuntaleireillä on tulevaisuudessa yhä suurempi rooli.
Seminaari tarjosi tietoa
Seminaariin oli kokoontunut noin 25 innokasta ilmatorjuntamiestä.
Varsinaisen seminaarin aluksi Panssariprikaatin esikuntapäällikkö
everstiluutnantti Ari Parkkola esitteli prikaatin uuden organisaation
vuoden 2003 alusta. Uudistuksista huolimatta hän totesi Panssariprikaatin
vaalivan panssaridivisioonan perinteitä. Joukkoyksiköiden perinteet
ulottuvat itsenäisyyden alkuaikoihin. Joukkoyksiköiden yhdistäminen
vaikuttaa usein niissä palvelevan henkilöstön tunteisiin, jolloin
muutoksen johtaminen muodostuu suureksi haasteeksi.
Rakennemuutoksen kautta Panssariprikaatissa lisätään
ilmatorjuntakoulutusta, supistetaan panssarikoulutusta ja siirretään
mekaanisen joukon koulutuskulttuuria Karjalan ja Porin Prikaateihin.
Leopard panssarivaunuhankinta asettaa haasteita uuden kaluston
vastaanotolle sekä vanhan T 72 kaluston ylläpidolle ja siitä
asteittaiselle luopumiselle.
Vuoden 2003 alusta Panssariprikaatiin kuuluu Hämeen Panssaripataljoona,
Hämeen Ilmatorjuntapatteristo, Jääkäritykistörykmentti,
Panssariviestipataljoona, Panssarikoulu, Panssarisoittokunta sekä
Huoltokeskus. Panssariprikaatissa on palkattua henkilöstöä tällä hetkellä
92 upseeria, 21 erikoisupseeria, 235 opistoupseeria, 32
sotilasammattihenkilöä ja 177 siviilihenkilöä. Varusmiehiä koulutetaan
noin 1100 jokaisesta saapumiserästä. Reserviläisten koulutusmäärät ovat
noin 1000 – 1500 vuodessa. Panssariprikaatin budjetti on vuodessa noin 32
miljoonaa euroa, josta vähän yli puolet käytetään henkilöstön
palkkaukseen. Merkittävänä muutoksena budjettiin tulee lisää kiinteistöjen
vuokrat joihin on suunniteltu käytettäväksi noin 3,2 miljoonaa euroa.
Panssari-ilmatorjunta
yhtymien tehokkainta
Panssari-ilmatorjuntapatterissa opetusupseerina palveleva yliluutnantti
Juha Tuominen esitteli Panssari-Ilmatorjuntapatteria ja
panssari-ilmatorjuntaa. Panssari-ilmatorjuntapatterissa palveli lokakuun
alussa 2002 yhteensä 11 kantahenkilökuntaan kuuluvaa sekä 39 varusmiestä.
Hän käsitteli esityksessään yksikkönsä esittelyn lisäksi ilmauhkaa ja
ilmatorjunnan järjestelyjä sodan ajan panssariprikaatissa ja
panssarivaunupataljoonassa. Sodan ajan panssariprikaatin ilmatorjunta
muodostuu ilmatorjuntapatteriston johtoportaasta,
kohdeilmatorjuntaohjuspatterista, lähi-ilmatorjuntaohjuspatterista sekä
kahdesta kevyestä ilmatorjuntapatterista. Panssarivaunupataljoonan
organisaatioon kuuluu automaatti-ilmatorjuntajaos, joka on varustettu joko
35 mm:n tai 57 mm:n ilmatorjuntapanssarivaunuilla.
Ilmatorjuntaohjus 90 Crotale NG kalusto kykenee yli 10 km:n
ampumaetäisyydellään suojaamaan lähes koko prikaatin alueen. Prikaatiin
kuuluva lähi-ilmatorjuntaohjuspatteri liikkuu MTLBv kalustolla ja suojaa
pääasiassa panssarivaunupataljoonia. Kevyet ilmatorjuntapatterit suojaavat
kahden patterin voimin prikaatin tykistöä. Vuoden 2003 alussa
Panssari-Ilmatorjuntapatteri liitetään perusyksiköksi Hämeen
Ilmatorjuntapatteristoon ohjuspatterin ja aliupseerikoulun rinnalle.
|
