|
 |
| Ari
Suontlahti |
 |
SOTA
 Sodat ovat
vuosisatojen saatossa muovanneet rajoja sekä kehittäneet aseita ja
sotataitoa. Ennen ensimmäistä maailmansotaa sairaudet tappoivat
sotilaita enemmän kuin vihollinen. Aseilla pystyi saattamaan
toimintakyvyttömäksi yhden tai vaan muutaman vihollisen kerrallaan.
Taistelut olivat raakoja miekkoineen, kivääreineen, tykkeineen ja
pistimineen.
Napoleonin sodista teoriansa ammentanut saksalainen sotateoreetikko Carl
von Clausewitz totesikin omissa sotateoreettisissa pohdinnoissaan, että
"Sota on äärimmäistä väkivallan käyttöä, eikä sillä ole mitään tekemistä
normaalin sivistyneen elämän kanssa. Sodalla on aina taipumus kärjistyä
(eskaloitua) äärimmilleen, mikä johtuu ihmisluonnosta sodan
erikoisolosuhteissa". Tämän vanhan viisauden voi hyvin allekirjoittaa
seuratessaan tämän päivän sissisotia itsemurhahyökkäyksineen.
Viattomien siviilien tappaminen New Yorkin torneissa, Israelin
koulubusseissa tai teatterikaappaus Moskovassa kertoo meille sen, että
kaikki sodat eivät ole kirurgisia operaatioita täsmäaseineen. Joskus
herää epäilys länsimaiseen elämään tottuneen miehen tai naisen kyvystä
kestää taistelukentän raakuuksia. Tämä ainakin asettaa suuret
vaatimukset henkiselle valmennukselle ennen kriisitilanteen kohtaamista
ja sen jälkeenkin.
Ensimmäisessä maailmansodassa tykki ja konekivääri tekivät taisteluista
teurastuksia. Liike pysähtyi tuleen. Britit laittoivat
telaketjutraktoriin peltikuoret ja konekiväärin. Koko komeus naamioitiin
vesisäiliöksi eli tankiksi rintamalle kuljetuksen ajaksi, panssarivaunu
oli syntynyt, joukot pääsivät jälleen liikkeelle. Lentokone tuli
tiedusteluvälineeksi ja vähitellen siitä alettiin pudotella pommeja
joukkojen niskaan. Samassa sodassa saksalaiset käyttivät sinappikaasua.
Sama aine ja sen johdannaiset näyttävät olevan syinä myös uuden
vuosituhannen alun sotiin. Yhdysvaltojen tulo brittien avuksi
mahdollisti Saksan lyömisen. Rajat muuttivat. Venäjä ja Itävalta-Unkari
siirtyivät historiaan. Samalla syntyi uusia itsenäisiä valtioita mm.
Suomi.
Ranskalaiset olivat väsyneitä Saksan hyökkäyksiin, jotka olivat alkaneet
jo 1800 luvun puolella. Rakennettiin Maginot linja ja toivottiin sen
pelastavan seuraavalta sodalta. Edellisen sodan keinot eivät toimineet,
seurasi antautuminen ja miehitys. Maailmansotien välillä kehittyi
salamasota lentokoneineen ja panssarivaunuineen. Brittien ja
Neuvostoliittolaisten teoriasta saksalaiset kehittivät sodan alussa
ylivoimaisen tavan voittaa taistelu, syntyi salamasota. Seurasi
pommitukset vastustajan pääkaupunkiin saksalaisten aloittamana,
Lontooseen. Operaatioita tehtiin myös maahanlaskujoukoilla, jotka olivat
saaneet kohteiden tuhoamiseen erikoiskoulutuksen. Toisen maailmansodan
lahjana saatiin myös ydinase. Yhdysvaltojen liittyminen sotaan pelasti
jälleen Euroopan.
Rajat muuttuivat ja itsenäisiä valtioita hävisi. Neuvostoliitosta tuli
suuri ja mahtava. Suomi säilyi itsenäisenä kiitos veteraaniemme ja
kotirintamamme uhrauksien. Seurasi kylmä sota, taistelu kahden
supervallan Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä Euroopan
poliittisesta tulevaisuudesta ja isännättömiksi jääneistä siirtomaista.
Sota siirtyi avaruuteen, tiedotusvälineisiin, tietoverkkoihin – osaksi
jokapäiväistä informaatiota.
Kylmän sodan jälkeen Euroopan rajat muuttuivat jälleen radikaalisti.
Neuvostoliitto siirtyi historiaan, Jugoslavia hajosi. Sodan voittaja
Nato on ottanut Varsovan liittoon kuuluneet kansandemokratiat siipiensä
suojaan. Yhdysvallat saattavat jälleen poistua Euroopasta.
Sotilasmaantieteellinen asemamme on muuttunut. Toisen maailmansodan
jälkeistä sotilaallista turvallisuuttamme säädelleet yya- ja Pariisin
rauhansopimus ovat lakanneet vaikuttamasta. Eurooppaan on syntynyt vahva
talouden tarpeista alkunsa saanut Euroopan Unioni.
Kylmän sodan lopussa ilmaantui uusi vihollinen. Neuvostoliitto joutui
sotaan Afganistanissa ja Yhdysvallat liittoutumineen Persianlahdella.
Pohjoisen pallonpuoliskon kristitty maailma oli joutunut sotaan
Islamilaisten ääriliikkeiden kanssa. Taustalla on myös taistelu yhä
tärkeämmäksi käyvästä luonnonvarasta, öljystä. Eurooppa ei enää olekaan
turvallisuuspolitiikan näkökulmasta maailman keskipiste. Ydinaseet,
bakteerit, virukset ja taistelukaasut ovat vaihtuneet pelotteeksi
keksijäänsä länsimaista yhteiskuntaa vastaan. Huumekauppa ja
järjestäytynyt rikollisuus hyödyntävät hyvinvoivan länsimaisen
yhteiskunnan tarpeita.
Puolustusvoimien kannalta toimintaympäristö on muuttunut ja muuttumassa.
Tämä asettaa suuria haasteita asevoimien suorituskyvylle ja niiden
osuudelle kokonaisturvallisuuden tuottajana. Huumeet ja järjestäytynyt
rikollisuus huolestuttavat varmasti suomalaisia myös tulevaisuudessa.
Budjetin turvallisuusmäärärahoille on puolustusministeriön lisäksi
tarvitsijoita muissakin ministeriöissä. Korkean teknologian yhteiskunta
asettaa aivan erilaiset vaatimukset turvallisuudelle kuin maatalous- tai
perinteinen teollisuusyhteiskunta. Sähköstä ja sen voimalla toimivasta
informaatioteknologiasta on tullut kriittinen voimavara.
Tiedostusvälineistä on tullut sodankäynnin väline ja toisaalta myös
kohde. Poliittiseen päätöksentekoon ja kansalaisten mielipiteisiin
yritetään vaikuttaa hillittömän asevoiman sijasta psykologisilla
operaatioilla.
Paras sodankäynnin taitojen ja sotavarustuksen kehittäjä on sota itse.
Turvallisuuskoneiston pitäminen ajan tasalla edellyttää syvässä rauhan
tilassa toimivilta puolustusvoimilta aktiivista sotakokemusten ja
asekehityksen seuraamista. Ilmatorjunnassa tämä osattiin ainakin
Persianlahden sodan osalta. Aselajimme julkaisi useita perusteellisia ja
monipuolisia kirjoituksia käydystä ilmasodasta. Kannustankin
ilmatorjuntaupseereita, niin joukoissa kuin esikunnissakin seuraamaan
tiivisti odotettavissa olevia sotatapahtumia. Ilmatorjunnan näkökulmasta
varmaan seurattavaa riittääkin.
Tänä päivänä operatiivisessa käytössä oleva ilmatorjuntamme edustaa
pääosin kylmän sodan ajan asekehitystä. Sitä ollaan moneltakin osin
uusimassa tulevien vuosien aikana vastaamaan muuttuneen ilmasodan
vaatimuksia. Mutta toisaalta viimeaikaiset sotakokemukset osoittavat,
että hankintamme ovat olleet oikeaan osuneita.
Persianlahden sodan seurauksena todettiin, että maavoimien ilmatorjunnan
teho pakottaa lentokoneet ja helikopterit toimimaan ilmatorjunta-aseiden
vaikutusetäisyyden ulkopuolella. Sama ilmiö on toistunut muissakin viime
vuosikymmenillä käydyissä sodissa. Matalahyökkäykset johtivat hyökkääjän
kannalta sietämättömiin kone- ja kopteritappioihin. Afganistanin sota ja
Tshetshenian viimeaikaiset alasammutut helikopterit ovat todisteena
olkapäältä ammuttavien ilmatorjuntaohjusten tehosta. Taipaleenjoen
pakkasissa talvisodassa taistellut, edesmennyt professori Alpo
Reinikainen vastasi muutama vuosi sitten häneltä kysyttäessä, kuka hänen
mielestään on tämän päivän taistelukentän kuningas. ”Joukkue on
kiivaassa taistelussa, äkkiä alueella alkaa räjähdellä ja taistelu
tyrehtyy haavoittuneiden huutoon. Poterosta nousee mudan likaama naama
ja verinaarmuiset kädet. Kohta lähtee ohjus, joukkuetta terrorisoinut
helikopteri putoaa paukkuen maahan ja syttyy palamaan. Taistelu
pysähtyy, ampuja istahtaa vapisten poteron reunalle, tärisevät kädet
hakevat savuketta, kaverit tulevat onnittelemaan. Ohjus oli pelastanut
joukkueen tuholta. Hetken kulutta ampuja pohtii jo hieman vapautuneena:
”Taidan olla tämän taistelukentän kuningas.”
Hiljentyessämme joulun viettoon televisiomme tuo meille terveisiä
väkivallasta ympäri maailmaa. On aika muistaa sotiemme veteraaneja,
jotka henkensä ja terveytensä uhraten pelastivat ja rakensivat meille
yhteiskunnan, jossa voimme rauhassa viettää joulumme läheistemme
seurassa. Toivotan kaikille Ilmatorjuntaupseerin lukijoille ja
yhteistyökumppaneille rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta.
|
