 |
Ilmatorjunnan tarkastaja eversti
Pertti Viik
|
 |
Ilmatorjuntaupseerin lukijat
Ilmatorjunnan kannalta muutosten vuosi on lähestymässä loppuaan. Kesällä
allekirjoitettiin sopimus uuden ItO 2005 ASRAD-R järjestelmän hankinnasta.
Joukko-osaston ja –yksikön (VSItR ja KymItR) lakkauttaminen ja siirto
uudelle paikkakunnalle on valmisteltu niin pitkälle, että mitään
ratkaisematonta tai yllättävää ei enää ole odotettavissa ennen
vuodenvaihdetta. Tammikuussa toimintansa aloittavan Salpausselän
Ilmatorjuntapatteriston aliupseerikoulu aloitti jo syyskuussa koulutuksen
Karjalan Prikaatissa. Tilapäisesti se on Karjalan Tykistörykmentin
perusyksikkö.
Vaikka Helsingistä katsoen asiat näyttävätkin olevan jo varsin uomissaan,
ei voi vähätellä sitä työrupeamaa, jonka aloitus uudella paikkakunnalla
joka tapauksessa aiheuttaa. Näin siitäkin huolimatta, että tilat ja
työskentelyolosuhteet sekä Karjalan Prikaatissa että Panssariprikaatissa
tulevat olemaan paremmat kuin nykyiset Haminassa ja Turussa.
Perheiden kannalta ylimenokausi tulee kestämään pidempään. Osalla kaikki
voi järjestyä nopeastikin, mutta joidenkin osalta se edellyttää jopa
useampien vuosien ylimenokauden järjestelyjä sekä ymmärtämystä myös
työnantajan taholta.
Henkilöstöresurssien hallinta ilmatorjuntakoulutusta antavissa joukoissa
tulee seuraavan kymmenen vuoden aikana olemaan erityisen haastavaa.
Helsingin Ilmatorjuntarykmentissä on tänä vuonna saatu täytettyä avoimina
olleet elektroniikka-alan esiupseerien vakanssit. Siinä on osin
edesauttanut siviilipuolella tapahtunut it-alan notkahdus.
Helsingin Ilmatorjuntarykmentin haasteena tulee jatkossa olemaan nuorista
opistoupseereista kiinnipitäminen uuden päällystön koulutusjärjestelmän
sisäänajovaiheessa. He tulevat olemaan joukko-osastolle erityisen arvokas
voimavara aina 2030-luvulle asti. Se tulee kyetä heille myös kertomaan ja
varautua koulutukseen uusien tehtävien edellyttämällä tavalla. Tällöin
pitempijaksoinenkin tekniikan täydennyskoulutus saattaa olla kannattava
investointi.
Helsingin Ilmatorjuntarykmentin keskittyminen pääkaupungin suojaksi
hankittujen ja hankittavien teknisesti vaativimpien asejärjestelmien sekä
elektronisen sodankäynnin järjestelmien koulutukseen edellyttää resurssien
irrottamista muilta järjestelmiltä. Nämä resurssit tullaan irrottamaan
keskittämällä Läntisen Maanpuolustusalueen erittäin lyhyen kantaman
(lähi-ilmatorjunta) ilmatorjuntaohjuskoulutus ja 23 ItK koulutus
Panssariprikaatiin vuoden vaihteessa perustettavaan Hämeen
Ilmatorjuntapatteristoon.
Lapin Ilmatorjuntarykmentissä henkilöstötilanne on ilmatorjuntakoulutusta
antavista joukko-osastoista paras huolimatta siitä, että edellisen vuoden
suuri opistoupseerien siirtojen ja eläkkeelle jäävien määrä aiheuttikin
hetkellisesti lähes kymmenen opistoupseerin vajauksen tälle vuodelle.
Lapin Ilmatorjuntarykmentti keskittyy tulevaisuudessa enemmän
kohdetorjuntaan ja erityisesti lentotukikohtien suojaksi hankittujen ase-
ja johtamisjärjestelmien koulutukseen lentotukikohdan ympäristössä Lapin
Lennoston kanssa yhteistoiminnassa. Se edellyttää myös
henkilöstöresurssien uudelleen kohdentamista. Resurssit tullaan
irrottamaan vuosikymmenen vaihteen jälkeen 23 ItK:n varusmieskoulutuksen
alasajoon liittyen. Tykkikalusto jää tuolloin vielä käyttöön, mutta
reservin koulutustaso säilytetään kertausharjoituksin.
Lapin Ilmatorjuntarykmentillä säilyy silti edelleen maanpuolustusalueen ja
erityisesti valmiusyhtymän joukkotuotantovelvoitteet. Rovaniemellä tulee
kokonaisuutena toimimaan vahva ”Ilmapuolustuksen koulutuskeskus”, jossa
yhteistoiminta Lapin Ilmatorjuntarykmentin ja Lapin Lennoston kesken on
jatkuvasti kehittynyt ja lisääntynyt. Trendi tulee jatkossakin olemaan
sama.
Kymen Ilmatorjuntarykmentissä on opistoupseerien osalta syntynyt vajausta
jo useamman vuoden ajan. Tilannetta paikataan sijoittamalla kursseilta
valmistuvia painopisteisesti Karjalan Prikaatin joukkoyksikkönä vuoden
alusta aloittavaan Salpausselän Ilmatorjuntapatteristoon. Vajausta jää
silti vielä jonkin verran.
Karjalan Prikaati tulee olemaan ItO 2005:n pääkoulutusjoukko-osasto mikä
edellyttää erityisesti elektroniikka puolen erikoisupseereilta kykyä
siirtää valmistajan tekninen tieto järjestelmästä Suomeen
yhteistoiminnassa Materiaalilaitoksen kanssa. Se ei tule olemaan Karjalan
Prikaatille helppoa, koska joukkojen ilmatorjuntaan keskittyneessä Kymen
Ilmatorjuntarykmentissä on ollut minimaalinen määrä elektroniikka-alan
erikoisupseereja ja vain pari elektroniikkaperuskoulutettua
opistoupseeria. Uusien erikoisupseerien rekrytointi nopealla tempolla
Karjalan Prikaatiin on sekin vielä kysymysmerkki. Asenne joukossa on
kuitenkin positiivinen ja usko onnistumiseen vahva.
Resurssien irrottaminen 23 ItK koulutuksesta ei ehdi vaikuttaa ItO 2005
koulutukseen. Erittäin lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjuskoulutukseen tulee
kuitenkin tauko sopivasti uuteen järjestelmään siirryttäessä ja se
helpottaa hieman tilannetta Salpausselän Ilmatorjuntapatteristossakin.
Toimintansa vuoden alussa Panssariprikaatissa aloittavassa Hämeen
Ilmatorjuntapatteristossa tulee henkilöstötilanne olemaan, huolimatta
vaativista tehtävistä, kohtalaisen hyvä. Ohjusjärjestelmien
elektroniikkahuollon osalta tulee kuitenkin henkilöstön rekrytointi
olemaan suuri haaste, johon joudutaan panostamaan vahvasti.
Ilmatorjunnalla on henkilöstön osalta edellytykset tulevina vuosina
selvitä haastavista tehtävistä. Se kuitenkin edellyttää kaikissa
ilmatorjuntajoukoissa henkilöstön käytön suunnittelua pitkälle
tulevaisuuteen, johdonmukaista kohdentamista ja koulutusohjelmaa sekä
onnistunutta rekrytointia. 23 ItK koulutuksesta ja erittäin lyhyen
kantaman ohjuskoulutuksesta vapautuvat resurssit tulevat helpottamaan
tilannetta, kun joukot yhdessä maanpuolustusalueiden kanssa ottavat sen
oikealla tavalla suunnittelussa huomioon.
Henkilöstö on aidosti tärkein voimavaramme. Hyvää loppuvuotta kaikille.
|
