4/2000

ILMAVOIMIEN VAINAJIEN PÄIVÄN PÄÄTAPAHTUMAT KYMENLAAKSOSSA 7.9. 

Muistomerkkejä Kouvolaan ja Uttiin

Utin muistomerkin graniittisiin laattoihin on kaiverrettu 466 nimeä muistuttamaan ilmavoimien panoksesta sodissamme 1939 – 1944.

Ilmavoimien vainajien päivän taustana on kaksi 7.9.1920 Alpeilla lähes samanaikaisesti tapahtunutta lentoturmaa, joissa menetti henkensä kolme suomalaista lentäjää, koneiden ohjaajat majuri Väinö Mikkola ja vänrikki Carl-Erik Leijer sekä Mikkolan koneessa suunnistajana toiminut luutnantti Äly Durchman. Lisäksi menehtyi Leijerin koneessa mukana ollut italialainen mekaanikko Carlo Riva.

Vainajien päivää vietettiin tänä vuonna, 80 vuotta tuon tapahtuman jälkeen, tavallista juhlavammin. Ensin paljastettiin Kouvolan Alakylässä majuri Väinö Mikkolan kotitalon entiselle paikalle pystytetty alppilentäjien muistomerkki. Sen jälkeen juhlallisuudet jatkuivat Utissa. Siellä paljastettiin Kotka-patsasta täydentävät graniittilaatat, joihin on kaiverrettu sotien aikana lentoturmissa menehtyneiden 466 ilmavoimissa palvelleen nimet.

S.I.A.I.  S. 9 Savoia onnettomuuskone oli yksimoottorinen kaksitasoinen vesikone, joka oli tarkoitettu tiedustelu- ja pommitustehtäviin; matkustajamäärä 3 henkeä. Moottori oli vesijäähdytteinen, 300 hv:n FIAT 12 bis. Siiven kärkiväli 13,16 ja pituus 10 m, tyhjäpaino 1190 ja suurin lentopaino 1790 kg, suurin nopeus 188 ja matkanopeus 170 km/h.

Muistomerkkihankkeet on ideoinut ja toteuttanut Kymenlaakson Ilmakilta ry ja niiden suojelija oli ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Jouni Pystynen, joka piti myös muistomerkkien paljastuspuheet. Kenraalimajuri Pystynen muistutti puheissaan onnettomuuksista Alpeilla: ”Juuri alppilentäjien turman valinta vainajiemme muistopäivän ajankohdaksi on ollut tavattoman osuva. Vaikka lento-onnettomuuksia oli sattunut aiemminkin, oli tuo tapahtuma mittasuhteiltaan pienten ja nuorten ilmavoimiemme kannalta todella lamauttava isku. Se toi yht´äkkiä dramaattisesti esille sotilaslentämisen erityispiirteet ja ennen kaikkea siihen liittyvän riskin, joka on kyettävä hallitsemaan, mikäli halutaan välttyä sietämättömiltä tappioilta.  Huolimatta teknisestä kehityksestä inhimilliset tekijät saattavat olla tänä päivänä edelleen onnettomuuksien syynä.”

Näin kenraali Pystynen: ”Tämä johtuu juuri sotilaslentämisen erityispiirteistä, joissa ohjaaja saattaa pahimmillaan joutua tehtäväänsä tehokkaasti suorittaessaan tilanteeseen, joka ylittää parhaitenkin koulutetun ohjaajan suorituskyvyn. Sodan olosuhteet lisäävät sotilaslentämisen riskejä. Riskeistä huolimatta lähdettiin viime sodassamme aina torjuntoihin sekä tiedustelu-, pommitus- tai kuljetustehtäviin epäröimättä, kun tehtävä sitä vaati. Siitä muistuttavat nuo 466 nimeä, jotka ovat kaiverrettuina Utin muistomerkin graniittitauluihin.”

Alppilentäjät

Muistomerkin paljastamisen jälkeen suoritti kaksi Karjalan Lennoston Hornet-hävittäjää ylilennon.

Juhlallisuudet jatkuivat kutsuvierastilaisuutena varuskunnan ruokalassa, jossa mm. muistettiin niitä yrityksiä ja yhteisöjä, jotka olivat taloudellisella tuellaan tehneet hankkeiden toteuttamisen mahdolliseksi.

Pentti Toivonen