ETUSIVU

EDELLINEN

SEURAAVA

RUOTSIN PUOLUSTUSVOIMISSA UUDELLEENJÄRJESTELYJÄ - MYÖS ILMAVOIMAT SÄÄSTÄÄ JA UUDISTAA

Ruotsin puolustusvoimissa on viime vuosina tehty merkittäviä uudistuksia. Johtamisjärjestelmä on organisoitu uudelleen, joukkojen määriä on vähennetty kovalla kädellä ja jäljelle jääneitä yksiköitä on siirretty tai yhdistetty tarkoituksenmukaisempien kokonaisuuksien muodostamiseksi. Puolustusvoimat ovat joutuneet voimakkaiden taloudellisten leikkausten uhriksi ja puolustusvoimien organisaatio on joutunut rationalisoinnin kouriin. Läntisen naapurimme puolustusvoimat ovat joutuneet meille niin tutun jatkuvan muutoksen tielle. Muutokset naapurissa näyttävät kuitenkin olevan vieläkin suurempia kuin omamme.

Ruotsissa toiminut parlamentaarinen puolustuskomitea esitti hiljan loppuraporttinsa. Sen mukaan komitea katsoo pahimman tähänastisen sotilaallisen uhan väistyneen, sillä sen näkemyksen mukaan Venäjä ei ainakaan kymmeneen vuoteen kykene toteuttamaan sen tasoista hyökkäystä, jolla se voisi vallata Ruotsin.

SÄÄSTÖJÄ JA JOUSTAVUUTTA

Venäjää pidetään toki edelleen jonkinasteisena vaarana, mutta Baltiassa mahdollisesti puhkeavat levottomuudet sekä ympäristöön liittyvät riskit ovat lähitulevaisuuden uhkista etusijalla. Rajoitetut ohjus-tai ilmahyökkäykset ovat todennäköisimpiä hyökkäysmuotoja, joihin on varauduttava. Iskujen kohteina voivat olla myös tietojärjestelmät.

Maan taloudellinen tilanne pysyy tiukkana. Ruotsin asevoimien katsotaan "eläneen yli varojensa", ja sen seurauksena 2000 -luvun alun vuosien aikana jouduttaneen puolustusmäärärahoista tinkimään noin 8 – 10 miljardia markkaa, likimain 10 % normaaliin budjettiin verraten.

Komitea on riskien luonteen muuttumisen ja taloudellisen tilanteen vuoksi päätynyt esittämään, että asevoimia voidaan ja pitääkin supistaa edelleen. Erityisesti koroste-taan sitä, että armeijan rakennetta on muutettava suurhyökkäyksen torjuntaan tarkoitetusta liikkuvammaksi ja vaihtelevampiin tehtäviin, myös entistä paremmin kansainvälisiin rauhanturvatehtäviin, joustavasti vastaavaksi järjestelmäksi.

Ruotsin ilmapuolustuksen johtamisjärjestelmää tarkistetaan. Uusittu STRIC muistuttaa suomalaista "kollegaansa".

Panostaminen tekniikkaan, laatuun, edellyttää toisaalta säästötoimia. Niitä suunnataan esimerkiksi toimintamenoihin ja yhdeksi kohteeksi on kaavailtu varusmieskoulutusta. Puolustusvoimien komentaja, ruotsalaisittain ylipäällikkö (= överbefälhavare, ÖB) on laatimassaan säästöselvityksessä väläyttänyt jopa mahdollisuutta, että Ruotsi - tosiasiallisesti - luopuisi yleisestä asevelvollisuudesta ja vain osalle ikäluokkaa annettaisiin sotilaallinen koulutus. Päätöksiä ei tätä kirjoitettaessa ole tuotu julkisuuteen.

PÄÄESIKUNTA - HÖGKVARTERET

Huolimatta turvallisuuspoliittisen tilanteen rauhoittumisesta jää asevoimille selviä sotilaallisia velvoitteita. Niiltä edellytetään valmiutta rajoitettujen hyökkäysten torjuntaan, kykyä suorittaa jatkuvaa rajojen ja ilmatilan valvontaa, valmiutta tukea yhteiskuntaa muissa tehtävissä sekä kykyä osallistua kansainväliseen turvallisuutta parantavaan yhteistoimintaan.

Jo aiemmin suunniteltuna toimenpiteenä näkyvissä olevien muutosten varalle organisoitiin asevoimien johto uudelleen. Toteutus käynnistyi heinäkuun alussa 1998, jolloin muodostettiin uudenlainen Pääesikunta (Högkvarteret) samalla lakkauttaen puolustushaarakomentajien virat ja puolustushaaraesikunnat. Osia niiden entisistä tehtävistä siirrettiin pääesikunnalle ja osia uusille puolustushaarakohtaisille "keskuksille" ja "ylitarkastajille". Uuteen pääesikuntaan kuuluu kuusi "alaesikuntaa".

Yksi vastaa perustoiminnoista, kuten koulutuksen suunnittelusta, kiinteistöistä, ympäristöasioista ja vapaaehtoistoiminnasta. Toinen vastaa operatiivisista toiminnoista, kuten joukkojen käytön operatiivisesta suunnittelusta ja johtamisesta, ulkomaantoiminnoista, logistiikasta jne. Kolmas vastaa joukkojen tuotannosta ja käytöstä. Siihen sisältyvät mm suunnittelu- sekä maa-, meri- ja ilmapuolustus-, ynnä hankinta-, huolto- ja sääpalveluosastot. Neljäs vastaa tiedustelu- ja turvallisuuspalvelusta, viides pitkän tähtäyksen suunnittelusta ja kuudes henkilöasioista. Edellä mainittujen lisäksi on erillisiä osastoja, jotka vastaavat mm tiedottamisesta, lakiasioista, protokolla- asioista jne.

MUUTOKSET ILMAVOIMISSA

Kustannusten kohoaminen on jo useiden vuosien ajan koetellut Ruotsin Ilmavoimia (Flygvapnet). Lentokaluston määrä on vähentynyt huomattavasti ja tänään se on enää vajaa puolet siitä, mitä se oli parhaimmillaan 1950-60 luvuilla. Lentoyksiköiden määrä on luonnollisesti vähentynyt samassa suhteessa. Määrien väheneminen ei merkitse tehon laskua, sillä lentokaluston tekniset ominaisuudet ovat ajan tasalla, uusia rynnäkkö- ja ilmataisteluasejärjestelmiä on kehitetty ja hankittu, henkilöstöä koulutettu sekä valvonta- ja johtamisjärjestelmää kehitetty.

BAMSE on moderni juuri kehitetty ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, jonka hankintoja määrärahasupistukset ovat merkittävästi viivyttäneet

Viimeisimmät tiedot säästötarpeesta kertovat kuitenkin, että kolmisenkymmentä tulevaisuudessa valmistuvaa JAS 39 Gripen -taistelukonetta jouduttaneen "varastoimaan" käyttövarojen puutteessa. Myös käytössä olevan lentokaluston peruskorjauksia on hidastettu osin niistä on luovuttu. Vuoden 1997 toimintojen yhteenvetotaulukot kertovat mm., että taistelukoneille suunnitelluista noin 28 000 lentotunnista jäi lentämättä 12,5 % ja kuljetuslennoista tingittiin lähes 15 %. Myös uusien taistelukoneohjaajien koulutusmäärät ovat laskevia: vuonna 1995 koulutettiin 16 hävittäjäohjaajaa, 10 rynnäkkökoneohjaajaa ja 4 lennonopettajaa, vuonna 1996 olivat luvut 20, 6 ja 7 sekä vuonna 1997 7, 0 ja 4.

Gripenin asevalikoima on monipuolinen. Vasemmalta: RBS 15 meritorjuntaohjus, rakettikasetti, DWS 39 sirotteiden levitin, Rb 75 (AGM 65 Maverick) ilmasta maahan -ohjus, AIM 120 AMRAAM -ilmataisteluohjus, siipien kärjissä Sidewinder -ilmataisteluohjukset.

Viime vuonna ilmavoimien käytössä oli yksi J35J Draken-, kolme AJS 37 Viggen ja kahdeksan JA 37 Jaktviggen -laivuetta. Niiden lisäksi oli käytössä yksi JAS 39 Gripen -laivue, joka oli otettu käyttöön lokakuussa 1997. Kaikki rynnäkkö- ja torjuntaViggenit on modernisoitu niin, että ne voidaan aseistaa samoilla uusilla pinta- ja ilmamaaliaseilla kuin Gripen. Ilmavoimat korostaa, että uuden lentokaluston sekä taisteluvälinemateriaalin ansiosta ja säästöistä huolimatta Flygvapnet on yksi suorituskykyisimmistä ilma-aseista maailmassa. Korkeatasoinen kalusto edellyttää voimakasta panostusta henkilöstön ammattitaidon kasvattamiseen.

Maantietukikohdat ovat keskeinen osa Ruotsin ilmavoimien tukeutumisjärjestelmää. Gripen laskeutumassa.

"ILMAVOIMAKESKUS" FLYGVAPENCENTRUM

Ilmavoimien esikunnan ja komentajan viran lakkauttamisen yhteydessä osa entisistä tehtävistä meni siis uudistetulle pääesikunnalle. Osa niistä lankesi F20:n yhteyteen Uppsalaan 1.7.1998 muodostetulle "Ilmavoimakeskukselle", Flygvapencentrum (FVC). Koska nimi ei suomalaisittain oikein "soinnu", käytän siitä jatkossa sen toimintoja kuvaavampaa nimeä Ilmavoimien Kehittämiskeskus. Sen johtoon tuli ilmavoimien päätarkastaja (generalinspektör, GI FV).

Flygvapencentrum (FVC)

Kehittämiskeskuksen tehtävinä ovat tukea ilmavoimien päätarkastajaa sekä edustaa ilmavoimia kotimaassa ja ulkomailla, kehittää lentovoimien toimintakykyä (koulutus, tekniikka, huolto) rauhan, kriisin ja sodan tehtäviä varten, doktriinitutkimus ja sen kehittäminen 2000 luvulle sopivaksi, toteuttaa uudistuksia ja valvoa niiden toteutumista joukoissa pääesikunnan osastojen kanssa laadittujen perusteiden mukaisesti, vaalia entisen ilmavoimien esikunnan perinteitä sekä ohjata ilmavoimien perinteiden vaalimista. Pelkistäen voidaan todeta, että kehittämiskeskukselle jäi ilmavoimien toimintakykyyn liittyvä suunnittelu-, kehittämis- ja ohjaustyö. Pääesikunta osastoineen johtaa puolestaan operatiivista suunnittelua sekä "juoksevia" toimintoja, huoltoa jne.

Keskukseen kuuluu sisäiseen johtamiseen tarkoitetun pienen toimiston lisäksi koulutusosasto, joka johtaa henkilökunnan ammattitaidon kehittämistä ja lentoyksiköiden koulutusta niiltä osin kuin tarvitaan keskitettyä johtamista (suurten harjoitusten, simulaattorien käytön, maalilentojen jne. järjestelyt), taistelunjohto- ja kehittelyosasto, vastuualueina taktillinen ja taisteluteknillinen kehittämistoiminta. Se toimii tiiviissä yhteydessä keskuksen esikuntaosan ulkopuolella toimiviin erilaisiin lentokalustokohtaisiin taktisiin kehittämistyöryhmiin. Osastoon kuuluu kolme sektoria, taktinen, taistelutekninen ja elso. Edellisten osastojen lisäksi keskukseen kuuluu kansainvälinen osasto joka vastaa ilmavoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta, ulkomaanmatkajärjestelyistä jne. ja hallinnollinen osasto joka vastaa mm. keskuksen omista henkilöasioista, budjetista, esikunnan kirjoituspalveluista jne.

PÄÄTARKASTAJALLA KAKSIOSAINEN ROOLI

Ilmavoimien ensimmäiseksi päätarkastajaksi nimitettiin 1. heinäkuuta 1998 kenraalimajuri Jan Jonsson. Hänen tehtävänsä on kaksijakoinen; hän toimii kehittämiskeskuksen johtajana ja toisaalta hän edustaa ilmavoimia sen korkeimpana asiantuntijana. Entisistä komentajan tehtävistä tarkastajalle siis lankesi ilmavoimien ylimmän asiantuntijan ja edustajan tehtävä. Hän kuuluu tässä tehtävässään myös Ruotsin puolustusvoimien ylimpään johtajistoon (Militärledningen). Hän toimii lisäksi ÖB:n riippumattomana ilmavoima-asiantuntijana ja neuvonantajana. Tarkastaja edustaa ilmavoimia ulkomailla sekä toimii ulkomaisten ilmavoimakomentajien ja vastaavan tasoisten vierailujen isäntänä. Hän suunnittelee ja valmistelee henkilöstön valinnat ja suuntaamisen eri tehtäviin aina everstiluutnanttitasolle saakka.

Viimeinen ilmavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Kent Harrskog luovutti "komentotunnuksensa", lipun, kenraalimajuri Jonssonille ja samalla hän korosti velvoitetta vaalia aiemman Ilmavoimien esikunnan (aiemmin Flygstaben ja parin vuoden ajan Flygledningen) perinteitä. Harrskog siirtyi Eteläisen maanpuolustusalueen komentajaksi.

On vielä yksi tehtäväalue, joka aiemmin oli määrätty ilmavoimien komentajalle, toiminta ylimpänä sotilasilmailuviranomaisena. Se siirrettiin pääesikunnassa toimivalle lentoturvallisuustarkastajalle. Suuret muutokset aiheuttavat varmasti ongelmia joidenkin tehtäväalueiden "rajamailla". Niistä Ruotsissa uskotaan selvittävän joustavasti. Turvallisuuspoliittisesti rauhallinen tilanne helpottaa uudistusten toteuttamista.