ETUSIVU

EDELLINEN

SEURAAVA

Tero Parikka

VARUSMIESTEN KOULUTUS PERUSKOULUTUSKAUDELLA

Sotilaan peruskoulutus Lapin Ilmatorjuntarykmentissä annetaan Rovaniemen Ilmatorjuntapatteristossa. Patteristoon kuuluu kolme perusyksikköä, jotka kaikki ottavat alokkaat vastaan vuoden kummastakin saapumiserästä. Peruskoulutuskaudella alokkaita koulutetaan Someroharjun ja varuskunnan lähiharjoitusalueiden lisäksi Toramon ampumaradalla ja Rovajärven ampuma-alueella.

TAVOITTEET ASETETAAN KORKEALLE

Pääesikunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti Rykmentin alokkaille koulutetaan sotilaan ja jalkaväkitaistelijan perustaidot. Peruskoulutuskaudella alokkaat opetetaan toimimaan sotilasorganisaatiossa, ymmärtämään sotilaalliset käskyvaltasuhteet ja sotilaallisen kurin ja järjestyksen merkityksen ja niiden asettamat velvollisuudet yksittäiselle sotilaalle. Pääesikunnan asettamien tavoitteiden lisäksi on rykmentti asettanut omat tavoitteensa peruskoulutuskauden koulutuksen osalle. Rykmentin johto on asettanut kulloisenkin saapumiserän taistelijoiksi koulutettavien tavoitteiksi sotilaan perustutkinnon osalta 95 % tutkinnon suorittaneita. Ammuntojen osalta tavoitteena on 45 % I-luokan, 40 % II-luokan ja 12 % III-luokan ampuneita. Lisäksi ammuntojen osalta tavoitteena on Pohjoisen Maanpuolustusalueen rynnäkkökivääriampujamalja -kilpailussa 140 pistettä. Kyseisessä kilpailussa lasketaan rynnäkkökivääriammunta 3 keskiarvo (mukana laskennassa 80 % ampuneista). Huomioitavaa tavoitteiden suhteen on, että rynnäkkökivääriampujamalja- kilpailua lukuunottamatta tavoitteet on asetettu saavutettaviksi koulutuksen päättymiseen mennessä. Pääsääntöisesti tavoitteet ovat kuitenkin Lapin Ilmatorjuntarykmentissä täyttyneet jo peruskoulutuskauden päättyessä.

PERUSKOULUTUSKAUSIKIN VAATII HUOLELLISTA SUUNNITTELUA

Peruskoulutuskauteen valmistaudutaan huolella. Koulutuskauden suunnitteluun irrotetaan hyvissä ajoin yleensä yhden tulevan alokasyksikön varapäällikkö. Suunnittelutyön aikana tehdään kaikkien yksiköiden peruskoulutuskauden läpivientisuunnitelmat, alustavat viikko-ohjelmat ja sovitaan valmiiksi kaikki alokkaita koskevat yhteiset asiat. Suunnittelutyön ohessa jatketaan aliupseerikoulun kurssitauolla ryhmänjohtajien koulutusta keskittymällä heidän kouluttamistaitonsa kehittämiseen. Erityisesti kiinnitetään huomiota ampumakoulutuksen laadun parantamiseen. Myös henkilökunnalle järjestetään jatkokoulutusta, siinäkin painopiste on ampumakoulutuksessa. Rykmentin kokeneimmat ampumakouluttajat vetävät ampumakoulutuksen kertauskursseja erityisesti vähemmän kokemusta omaaville kouluttajille. Kokemukset tämäntyylisestä koulutuksesta ovat olleet pääsääntöisesti hyviä, rykmentin ampumakoulutuksen tulokset osoittavat sen.

Koulutus peruskoulutuskaudella on jaksoteltu neljään suurempaan kokonaisuuteen. Ensimmäisten viikkojen aikana määritellään alokkaiden lähtötaso ja tehdään tarvittavat tarkastukset ennen raskaampia palvelustehtäviä. Alokkaiden varustaminen ja pääosa koko saapumiserälle yhteisistä oppitunneista pidetään kahden ensimmäisen viikon aikana. Toinen palvelusviikko on perinteisesti päätetty "juhlavasti" tyttöystävien päivään, jolloin alokkaiden "paremmat puoliskot" on kutsuttu tutustumaan rykmenttiin. Tyttöystävien päivän on todettu olevan hyvä keino sitouttaa alokkaan elämään eniten vaikuttava siviilimaailman tekijä Puolustusvoimien toimintaan. Kolmannesta palvelusviikosta eteenpäin on päästy koulutuksessa jo huomattavasti eteenpäin. Ampumakoulutuksessa siirrytään valmistavasta koulutuksesta ammuntoihin. Taistelukoulutuksen perusteiden opetteleminen alkaa myös kolmannella viikolla. Tässä vaiheessa on esimerkiksi aseen käsittelystä saatu riittävästi kokemusta "laboratorio-olosuhteissa", joten on aiheellista lisätä koulutuksen haasteellisuutta ja siirtyä kalustetuista huoneista ja asfaltoiduilta pihoilta metsiin ja soille.

Sotilaan perustaidot koulutetaan olosuhteista riippumatta

Kolmas ja neljäs palvelusviikko ovat alokkaalle viikkoja, jolloin heille kehittyy sotilaan perustiedot ja -taidot. Koulutuksessa keskitytään marssi- ja taistelukoulutuksen osalta perustaitojen opettamiseen. Ampumakoulutuksen painopiste kouluammuntojen osalta on juuri näillä viikoilla.

Neljän ensimmäisen viikon koulutuksen "tavoite peruskoulutuskauden" sisällä siintää alokkailla peruskoulutuskauden kolmen viimeisen kokonaisen viikon koulutus. Taistelu- ja marssikoulutus huipentuu kahteen harjoitukseen, joissa syvennetään jalkaväkikoulutusta.

Ryhmän teltta naamioituna talviseen lappiin

Ensin koulutetaan perusteet jääkäriryhmän ja -joukkueen taistelusta yönyliharjoituksessa Someroharjun lähimaastossa. Harjoituksessa koulutetaan marssikoulutukseen liittyviä asioita ja sen lisäksi tärkeimpänä asiana puolustukseen ryhmittyminen ja puolustusvalmistelut yksittäisen taistelijan näkökulmasta. Heti seuraavalla viikolla jatketaan jalkaväkikoulutusta ampuma- ja taisteluharjoituksessa. Harjoituksen opetustarkoituksena on marssia sotilaan perustutkintoon kuuluvat jalkamarssit, harjoitella taistelukoulutuksen ja lähitaistelun perusteita, harjoitella aseiden ja taisteluvälineiden tilanteenmukaista käsittelyä ja ampua taistelijaparin puolustusammunta. Peruskoulutuskauden toiseksi viimeisenä viikonloppuna alokkaista tehdään tykkimiehiä heidän vannoessaan valan tai antaessaan juhlallisen vakuutuksen.

Valaviikonloppuna on alokkaiden omaisilla mahdollisuus tutustua rykmentin kalustoon ja toimintaan erilaisten kalustoesittelyiden ja näytösten muodossa. Valaloman jälkeen paluu arkeen tapahtuu nopeasti, sillä heti seuraavalla viikolla alokkaat suorittavat sotilaan perustutkinnon ja ampuvat ampumataitotestin. Tässä vaiheessa onkin saatu kykenevimmät valittua ja heidän koulutuksensa johtajiksi voidaan aloittaa peruskoulutuskauden päättämisjärjestelyjen jälkeen. Muut koulutetaan koulutushaaroittain kullekin miehelle sopivimpaan tehtävään.

Yksi osa peruskoulutuskauden koulutusta alokkaiden koulutuksen ohessa on varusmiesjohtajien jatkokoulutus. Peruskoulutuskauden aikana tavoitteena on kehittää varusmiesjohtajien kouluttamistaitoa. Tavoitteen saavuttamiseksi ryhmänjohtajat ja kokelaat saavat vastuulleen harjoituksia, jotka he suunnittelevat ja valmistelevat kouluttajien ohjeistamana ja valvomana. Koulutuksen jälkeen varusmiesjohtajille annetaan palaute harjoituksesta ja he myös analysoivat omat suorituksensa. Palautteen ideana on omista suorituksista oppiminen, kouluttajan roolina on lähinnä ohjata keskustelua. Toinen suuri kokonaisuus, joka varusmiesjohtajille koulutetaan peruskoulutuskauden aikana, on taisteluammuntojen suunnittelu- ja johtamiskurssi. Kurssilla varusmiesjohtajille koulutetaan perusteet taisteluammuntojen suunnitteluun ja johtamiseen vaikuttavista tekijöistä. Kurssin "lopputyönä" syntyy taistelijaparin puolustusammunta, jonka kokelaat ryhmänjohtajat apunaan johtavat omille jaoksilleen varsinaisen ammunnan varohenkilöstön toimiessa turvallisuuden takaavina "takapiruina".

Palvelusaikajärjestelmän muutos ei ole muuttanut Lapin Ilmatorjuntarykmentin tuloksia peruskoulutuskauden osalta mihinkään. Jo vuosia jatkunut voittokulku Pohjoisen Maanpuolustusalueen rynnäkkökivääriampujamaljakilpailussa on muutostenkin edessä ja taitteessa jatkunut. Joukko-osastojen välisessä kilpailussa rykmentti on ollut Pohjoisella Maanpuolustusalueella jo pitkään omilla kymmenluvuillaan ja yksiköiden välisessä kilpailussakin menestys on ollut tuttua. Yksikkökilpailussa kärkisijoille ovat sijoittuneet aina kaikki rykmentin alokasyksiköt. Sotilaan perustutkinnon osalta on usein päästy asetettuihin tavoitteisiin jo peruskoulutuskauden päättyessä. Koskaan ei rykmentin varusmiesten osalta ole ollut vaikeuksia päästä niihin peruskoulutuskauden tavoitteisiin, jotka koskevat sotilaallisuutta ja oman aseman ymmärtämistä sotilasyhteisössä. Tämän, niinkuin kaikkien muidenkin tavoitteiden saavuttamista helpottaa osaltaan rykmentin sijainti ja asevelvollisten yleinen asenne varusmiespalveluksen suorittamiseen. Molemmat ovat varusmieskoulutuksen kannalta lähes ihanteelliset.