Lapin Ilmatorjuntarykmentti sijaitsee Napapiirillä. Joukko-osasto on toiminut Someroharjulla, Rovaniemen maalaiskunnassa vuodesta 1970, jonne silloinen Pohjanmaan Ilmatorjuntapatteristo muutti Kokkolasta. Joukko-osaston nimi vaihtui Rovaniemen Ilmatorjuntapatteristoksi vuonna 1974. Oulun Ilmatorjuntapatteristo siirtyi Someroharjulle vuoden 1988 lopussa ja tämän myötä Lapin Ilmatorjuntarykmentti aloitti toimintansa 1.1.1989. Viimeisin organisaatiomuutos koettiin 1.7.1998, jolloin rykmentti saavutti nykymuotonsa.

Lapin Ilmatorjuntarykmentin organisaatio.

RYKMENTIN KOMENTAJAN VAIHTO

Rykmentin komentaja vaihtui 1.6.1999, jolloin evl Risto Tyrväinen luovutti tehtävät evl Pertti Viikille. Tehtäviä luovuttaessaan Risto Tyrväinen saattoi todeta rykmentin nykytilan olevan hyvän ja organisaatiomuutosten aiheuttamien käynnistysvaikeuksien olevan historiaa. Uuden komentajan on helppo jatkaa edeltäjänsä viitoittamaa tietä.

Lapin ilmatorjuntarykmentin komentajan vaihtoparaatin vastaanotto

Lapin Ilmatorjuntarykmentti kouluttaa vuosittain noin 700 varusmiestä erilaisiin miehistötehtäviin, kuten tykkimiehet, ohjusmiehet, ajoneuvonkuljettajat, lääkintämiehet, keittiömiehet, sotilaspoliisit, viesti- ja tutkamiehet, johtokeskusmiehet, kirjurit ja esikuntalähetit. Aliupseerikoulusta valmistuu ryhmänjohtajia tykki-, tulenjohto- ja viesti-, ohjus (L)/(K)- ja sotilaspoliisilinjoilta niin rykmentin kuin PMpa:n tarpeisiin.

Lapin Ilmatorjuntarykmentin edellinen komentaja evl Risto Tyrväinen (vas) ja uusi komentaja evl Pertti Viik.

Rykmentti on niin ikään päivittäisessä vuorovaikutuksessa naapurinsa, Lapin Lennoston kanssa. Yhteistyön myötä Someroharjulla vaikuttaakin vahva ilmapuolustuksen koulutuskeskus, jonka toiminta-alueena on koko Pohjoinen Maanpuolustusalue. Muut keskeiset yhteistyöjoukko-osastot ovat Kainuun Prikaati Kajaanissa ja Jääkäriprikaati Sodankylässä.

Lapin Ilmatorjuntarykmentillä on kummilapsia Ylitornion SOS-lapsikylässä, jonka edustajat ovat hyvästelemässä evl Risto Tyrväistä.

Rykmentti on myös suosittu kansainvälisten vierailujen käyntikohde. Voidaankin todeta, että lähes poikkeuksetta kansainväliset sotilas- ja valtiovierailut suuntautuvat myös Rovaniemelle ja sitä kautta usein rykmenttiin. Rykmentillä on hyvät suhteet Lapin elinkeinoelämään ja myös valtakunnan ylimpiin viranomaisiin; tässä mainittakoon mm. eduskunnan naisten vierailu viime talvena.

LAPIN ILMATORJUNTARYKMENTTI SAI LAPPILAISEN KOMENTAJAN

Everstiluutnantti Pertti Viik on vanhoja rovaniemeläisiä. Hänen edellinen palveluspaikka oli Helsingin Ilmatorjuntarykmentti, jossa hän toimi Uudenmaan Ilmatorjuntapatteriston komentajan tehtävässä.

Pertti Viikillä on ikää 48 vuotta. Hänellä on vaimo ja kaksi aikuista tytärtä. Hän on asunut Rovaniemen maalaiskunnassa elämänsä ensimmäiset kymmenen vuotta, jonka jälkeen Rovaniemen kaupungissa saman verran. Varusmiespalveluksen hän suoritti Pohjanmaan Ilmatorjuntapatteristossa.

Kadettikoulun jälkeen Pertti Viik tuli Rovaniemelle, silloiseen Rovaniemen Ilmatorjuntapatteristoon ja palveli Someroharjulla puolitoista vuotta ennen mielenkiintoista komennusta Neuvostoliittoon, Odessaan opiskelemaan Ilmatorjuntaohjus 79 järjestelmää. Asejärjestelmän sijoituspaikaksi valittiin Helsingin Ilmatorjuntarykmentti Hyrylässä, joten Viikin perhe vaihtoi paikkakuntaa joulukuussa 1979.

Helsingin Ilmatorjuntarykmentissä Viik toimi kouluttajana ja yksikön päällikkönä. Sotakorkeakoulun jälkeen hän tuli Hyrylään entiseen palveluspaikkaan ja oli siellä kertausharjoitusyksikön ja koulutustoimiston päällikkönä. Näiden tehtävien jälkeen seurasi neljän ja puolen vuoden komennus Pääesikunnan ilmatorjuntaosastoon ja sieltä jälleen käytännön toimiin ohjuspatteriston komentajaksi Hyrylään.

Evl Pertti Viikin aliupseerikoulun aikainen oppilas tervetulokäynnillä.

Ilmatorjuntaohjus-79 järjestelmän on korvannut uusi BUK-M1, jonka parissa everstiluutnantti Viik on ollut siitä lähtien, kun sen hankkimista suunniteltiin. Viik oli mukana koulutuksessa Venäjällä, Uralilla ensimmäisen koulutuserän mukana samoin kuin ensimmäisissä suomalaisten johtamissa ItO 96 ammunnoissa Kazahstanissa. Kalusto on sijoitettu Uudenmaan Ilmatorjuntapatteristoon, joka nykyään vastaa ItO 96 -järjestelmän varusmies- ja henkilökunnan koulutuksesta. Näistä tehtävistä Viik on saapunut komentajaksi Lapin Ilmatorjuntarykmenttiin.

KOMENTAJAN LAUSUMAA

Perehtyessään rykmenttiin ja tehtävien vaihtoon, evl Viik totesi rykmentillä olevan hyvät edellytykset täyttää sille annetut tehtävät. Henkilöstötilanne on hyvä sekä määrällisesti että laadullisesti ja että työntekijöiden motivaatio on korkealla tasolla.

Lapin Rajavartiolaitoksen edustajat ovat olleet yhteistyökumppaneita Pohjoisella Maanpuolustusalueella. Tervehdyskäynnillä ev Aatos Kaukinen ja evl Tero Kaakinen

Koulutukseen käytettävät hallit vastaavat tarpeita ja harjoitusalueet, ampumaradat mukaan lukien, löytyvät kasarmialueen välittömästä läheisyydestä.

Rykmentti on Rovaniemellä olo aikanaan ehtinyt integroitua hyvin ympäröivään yhteiskuntaan. Pääosa henkilökunnastakin on rekrytoitu lähialueelta. Ensimmäistä kertaa myös komentaja on paikkakuntalainen.

Rykmentissä halutaan jatkossa korostaa valmiusprikaatin ilmatorjuntajoukkojen koulutusta ja kiinteää yhteistyötä Kainuun Prikaatin kanssa. Toinen yhteistyökumppani on tietysti Lapin Lennosto, jonka kanssa tullaan tekemään kiinteää yhteistyötä erityisesti varusmiesten koulutuksessa ja yhteisissä harjoituksissa.

Uudesta koulutusjärjestelmästä uusine palvelusaikoineen on toistaiseksi vuoden verran kokemuksia ja näyttää siltä, että varusmiehet ovat ottaneet uuden koulutusjärjestelmän vastaan mielekkäänä kokemuksena. Rykmenttiin saapuvat Lapin ja Pohjanmaan nuorukaiset ovat olleet edelleen innokkaita ja motivoituneita suorittamaan varusmiespalveluksensa Lapin Ilmatorjuntarykmentissä.

Henkilökunnan osalta suuri muutos virkatehtävissä yhdessä muiden organisatoristen muutosten kanssa on lisännyt kiirettä ja paineita työssä niin paljon, että jatkossa työuupumus näyttää uhkaavan yhä useampia. Uusi komentaja korostikin työntekijöiden vastuuta myös toisistaan. "Työt tulee pyrkiä suunnittelemaan ja organisoimaan niin, että työntekijälle jää myös vapaa-aikaa. Lisäksi jokaisella tulisi jäädä voimia perheelleen, itsensä kehittämiseen ja yhteiskunnallisiin rientoihin osallistumiseen. Kiireet tulee osata panna tärkeysjärjestykseen ja ennen kuin kaikki näyttää kaatuvan päälle, tulee olla rohkeutta pyytää apua myös esimiesten suunnalta ja työkavereilta" totesi komentaja.