ILMATORJUNTAKENRAALIT osa 6
Tässä kirjoitussarjassa kerrotaan ilmatorjunta-aselajin piirissä vaikuttaneista kenraalikuntaan ylenneistä upseereista. Osa heistä toimi lähes koko uransa aselajin piirissä, osa vaikutti ilmatorjuntatehtävissä vain lyhyen aikaa. Esittelyt eivät ole virkaikä- tai merkittävyysjärjestyksessä. Aikaisemmin sarjassa on esitelty kenraalimajurit E. Peura, A. Astola ja E. Nuolimaa sekä kenraaliluutnantit K. Sarmanne ja F. Helminen.
SEPPÄLÄ Olavi, Kenraalimajuri. 1914-1990
Olavi Seppälä syntyi 4. elokuuta 1914 Hausjärvellä. Hänen vanhempansa olivat liikemies Teofilus Seppälä ja Selma Sofia Hyrylä. Ylioppilaaksi hän kirjoitti vuonna 1934 Oulunkylän yhteiskoulusta. Seppälä kuului vuosina 1927-32 Helsingin suojeluskuntaan ja vuosina 1932-34 Käpylän suojeluskuntaan.
Varusmiespalveluksensa Olavi Seppälä suoritti Ilmatorjuntarykmentissä vuosina 1935-36. Hän kävi Reserviupseerikoulun 31. kurssin ajan tavan mukaisesti kenttätykistölinjalla. Heti varusmiespalveluksen jälkeen Olavi Seppälä jäi virkaatekevän nuoremman upseerin vakanssille kenttätykistörykmentti 2:een. Hänet hyväksyttiin opiskelemaan Kadettikurssi 20:lle, joka alkoi toukokuun lopulla 1936 ja päättyi 16.5.1938, jolloin hänet muiden kadettien mukana ylennettiin vakinaisen väen vänrikiksi ja nimitettiin puolustuslaitoksen vänrikin virkaan. Ennen sotia Seppälä ehti toimia nuoremman upseerin tehtävissä Erillisessä Ilmatorjuntapatteristossa ja Ilmatorjuntarykmentti 1:ssä.
Talvisotaan Seppälä osallistui torjuntaupseerina Helsingin ilmatorjuntajoukoissa. Hänet ylennettiin luutnantiksi tammikuussa 1940. Välirauhan aikana Seppälä toimi koulutusupseerina Ilmatorjuntaprikaatin esikunnassa. Jatkosodan alussa Seppälä toimi aluksi I Armeijakunnan esikunnan ilmatorjuntatoimiston päällikkönä ja myöhemmin VII Armeijakunnan esikunnassa vastaavassa tehtävässä.
Elokuun lopulla 1941 hänet määrättiin 141. Kevyen Ilmatorjuntapatterin päälliköksi ja edelleen saman vuoden marraskuussa 103. Raskaan Ilmatorjuntapatterin päälliköksi. Maaliskuun alusta 1942 Olavi Seppälä siirrettiin Ilmavoimien esikuntaan, jossa hän kapteeniksi ylennettynä toimi toimistoupseerin ja toimistopäällikön tehtävissä aina alkuvuoteen 1944 saakka.
10. tammikuuta 1944 kapteeni Seppälä määrättiin Kotkan ilmatorjuntaan, Raskaan Ilmatorjuntapatteristo 3:n komentajaksi. Tässä tehtävässä hän toimi aina joulukuulle 1944.
atkosodan jälkeen Seppälä toimi Ilmatorjuntarykmentti 1:ssä patterin päällikkönä 1944-1946. Tänä aikana hän suoritti kapteenikurssia vastaavan Ilmatorjunta-ampumakurssi 1:n. Sotakorkeakoulun sotateknillisen osaston kuudennen kurssin hän suoritti 1946-1949. Olavi Seppälä ylennettiin majuriksi 1948 ja nimitettiin yleisesikuntaupseeriksi 1950. Sotakorkeakoulun jälkeen Seppälä määrättiin Ilmavoimien esikunnan ilmatorjuntaosaston koulutustoimiston päälliköksi. Puolustusvoimien organisaatiouudistusten yhteydessä 1952 hänet määrättiin perustettuun Pääesikunnan Ilmapuolustusosastoon toimistoesiupseeriksi. Tämän jälkeen hän toimi Ilmapuolustusosaston ilmatorjuntatoimiston vs. päällikkönä
1954-56 ja Ilmatorjuntarykmentin rykmenttiupseerina muutaman kuukauden keväällä ja kesällä 1956. Syyskuussa 1956 Seppälä ylennettiin everstiluutnantiksi ja määrättiin Ilmatorjuntakoulun johtajaksi. Tässä tehtävässä hän olikin kaikkiaan kuusi ja puoli vuotta. Keväällä 1963 hänet nimitettiin puolustuslaitoksen everstin virkaan ja määrättiin Pääesikunnan aseosaston päälliköksi. Hän osallistui 16. Valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille vuonna 1965. Eversti Seppälä ylennettiin kenraalimajuriksi itsenäisyyspäivänä 1967 ja määrättiin Pääesikuntaan
erikoistehtäviin ja keväällä 1968 hänet nimitettiin sotavarustepäälliköksi, jossa tehtävässä hän toimi aina eroonsa saakka 30.11.1973 Maanpuolustuskurssin 8. jatkokurssille hän osallistui 1970.
Seppälä toimi Jalkaväen ilmatorjunta-asetoimikunnan sihteerinä 1953-56, ilmatorjuntatykistön tutkakomitean puheenjohtajana 1954, ampumaohjesäännön yleisen osan kirjoittamismahdollisuuksia tutkivan toimikunnan jäsenenä 1955-56, ampuma- ja aseteknillisen ohjesääntötoimikunnan jäsenenä 1956-58, Ilmatorjuntaupseeriyhdistyksen puheenjohtajana 1959-60, Voimistelu- ja urheiluseura Santahaminan Saarenpoikien puheenjohtajana 1961-62, Vammaskosken tehtaan johtokunnan jäsenenä 1968-73, Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan metallipoolin, kemianpoolin ja elintarvikepoolin jäsenenä 1968-73 sekä teollisuusjaoston jäsenenä 1969-73.
Kenraalimajuri Seppälä oli Suomen Leijonan ritarikunnan komentaja ja 1. luokan komentaja. Lisäksi hänet oli palkittu Suojeluskuntain ansiomitalilla, 4. luokan Vapaudenristillä miekkojen kera, Talvisodan muistomitalilla miekan ja soljen kera, 4. luokan Vapaudenristillä tammenlehvän kera, 3. luokan vapaudenristillä miekkojen kera, jatkosodan muistomitalilla, valtion virka-ansiomerkillä 30 vuoden palveluksesta ja Unkarin Kansantasavallan Lipun ritarikunnan 2. luokan kunniamerkillä.
Kenraalimajuri Seppälä oli naimisissa Thora-Linnéa Korvenrannan kanssa vuodesta 1940 ja heillä oli kaksi lasta. Olavi Seppälä kuoli Helsingissä 10. joulukuuta 1990 76-vuotiaana.
Kapteeni Markku Ilvonen
