3/2007

ILMATORJUNTA OSANA MEKANISOIDUN PRIKAATIN HYÖKKÄYSTÄ

Karjalan Prikaatin ilmatorjuntamiehet pääsivät kesällä harjoittelemaan yhteistoimintaa kaikkien aselajien kanssa mekanisoidussa harjoituksessa. Mekanisoitua harjoitusta edelsivät lukuisat omat harjoitukset, jossa harjoiteltiin taistelemaan ilmatorjuntamiesten päävihollista - ilma-asetta vastaan. Lisäksi taitoja oli hiottu aselajien välisessä yhteistoiminta- ja johtamisharjoituksissa.

Mekanisoidussa harjoituksessa johtokeskus oli tiiviissä yhteistyössä esikunta- ja viestipataljoonan kanssa, tykkiyksiköt kenttätykistön ja ohjusyksiköt pataljoonien kanssa. Lisäksi pioneerit kävivät edistämässä liikettä kaikkien aselajien alueella raivaamassa miinoitteita ja turvaamalla ylikulut tuhottujen siltojen osalta tilapäissilloilla. Huoltopataljoona tuki kaikkien aselajien joukkoja täydennysten, kuljetusten, kunnossapidon ja lääkinnän osalta.

Mittasuhteiltaan Vekaranjärven lähialueella järjestetty harjoitus oli maanpuolustusalueen yhtymäharjoituksen luokkaa harjoitusvahvuuden ollessa parhaillaan 1400 henkilöä. Harjoitukseen osallistuivat kaikki maavoimien aselajit ja joukkoja Karjalan Prikaatista, Porin prikaatista, Panssariprikaatista, Viestirykmentistä, Raja- ja merivartiokoulusta, Utin Jääkärirykmentistä sekä Karjalan Lennostosta.

Harjoitus alkoi prikaatin johdon osalta kaksi päivää ennen kuin varsinaiset harjoitusjoukot liittyivät harjoitukseen. Prikaatin aselajipäälliköt ja toimistoupseerit valmistelivat pataljoonien ja patteristojen johtoon ottoa, jotta kaikilla olisi perusteet valmiina harjoituksen alkaessa.

Harjoituksen  teemana oli valmiusprikaatin hyökkäystaistelu. Harjoitus toteutettiin kaksipuolisena harjoituksena KASI (kaksipuolinen simulaattori) järjestelmää hyödyntäen. Harjoituksen opetustarkoituksena oli harjaannuttaa kantahenkilökunta ja varusmiehet toimimaan sodan ajan sijoituksensa mukaisissa tehtävissä yhteistoiminnassa eri aselajien kanssa.

8.6 Perjantai

Ilmatorjuntapatteriston komentajana harjoituksessa toiminut Ylil Henri Ruotsalainen otti patteristonsa yksiköt johtoon ja antoi yksiköille tehtävät. Todellisia joukkoja patteristossa olivat johtokeskus, 1. Ilmatorjuntapatteri (joukkotuotantojoukko) sekä IT-ohjus 05 patteri (aliupseerikurssin ohjuslinjan oppilaat) ja pelattuna IT-ohjus 05M patteri. Käskynjaon jälkeen joukot suorittivat sotavalmiustarkastuksen ja marssivat ensimmäisen tehtävänsä mukaiselle ryhmitysalueelle. Illan aikana saavutettiin torjuntavalmius ja testattiin yksiköiden lähipuolustusjärjestelyt sissien suorittamalla tuliylläköllä. Yksiköiden tilannekuva päivitettiin MATIn (maavoimien tietojärjestelmä) avulla. MATIiin kuuluvat johla (Johtamislaite) sekä SusiNet, joka on internetin tapainen järjestelmä, jolla käskyt ja tilanneilmoitukset kulkevat reaaliaikaisesti prikaatin viestiverkossa. Rinnalla käytetään edelleen perinteisiä karttoja, lähettiyhteyksiä sekä käskytystilaisuuksia.

9.6 Lauantai

Tali-Ihantalan suurhyökkäyksen vuosipäivänä patteriston joukot siirtyivät uusiin asemiin prikaatin hyökkäyksen edettyä suunnitelmien mukaisesti. Johtamisyhteydet toteutettiin käyttäen hyväksi prikaatin viestiverkkoa. Tämä edellytti patteriston viestiupseereilta (Ltn Juho Leppälä sekä Ltn Jesse Tapio) jatkuvaa yhteydenpitoa esikunta- ja viestipataljoonaan. Illan aikana johtokeskus saatiin siirrettyä uusiin asemiiin Sammalisenkallion alueelle sekä osia johtokeskuksesta (toinen tutka, viestiasema sekä lähetyspistelaiteryhmä) Kääpälän alueelle. Ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti kokeiltiin maalinosoitustutkan mittaustiedon siirtoa (tutkadata) yhtymän viestijärjestelmässä. Tutkadatan siirto yhtymän viestijärjestelmässä mahdollistaa maalinosoitustutkien käytön kaikkialla prikaatin alueella. Aiemmin tutkan oli oltava johtokeskuksen yhteydessä.

10.6 Sunnuntai

Sunnuntaipäivänä patteriston tutkamittaajia koulutettiin tutsi-laitteiston (tutka- ja signaalihäirintä) avulla. Laitteisto mahdollistaa erilaisten maalien ja tutkahäirintöjen luomisen tutkan näytölle. Kouluttaja voi seurata tutkamittaajien toimintaa videokameran avulla ja antaa ohjeita tai esittää mittaajille kysymyksiä puhelinyhteyden avulla. Tutsin avulla toteutettiin mm. kuvaus vihollisen lentokoneista, jotka levittivät sirotemiinoitteen johtokeskuksen alueelle. Harjoituksessa mukana ollut pioneerierotuomari levitti alueelle harjoitusmiinoja, jotka sitten raivattiin johtokeskuksen toimenpitein pois.

Sunnuntaina prikaatin esikunta antoi prikaatin hyökkäyskäskyn (operaatiokäskyn tarkennus), mikä käynnisti patteriston esikunnassa laajamittaisen suunnittelutyön. Patteriston esikuntaa johti patteristoupseeri ylil Michael Antila apunaan upseerikokelas Järvinen. Esikuntaan kuului lisäksi neljä kappaletta upseerikokelaita. Esikunta sai suunnitelmat tehtyä, minkä jälkeen suunnitelma julkaistiin susinetissä ja yksiköiden päälliköt saapuivat käskynjaolle esikuntaan.

11.6 Maanantai

Maanantai alkoi pahaenteisesti, sillä maalinosoituskeskuksen näytöllä näkyi hitaasti liikkuvia maaleja, jotka saapuivat vihollisen suunnasta ja poistuivat samaan suuntaan hetken kuluttua. Johtokeskusupseeri teki oikean johtopäätöksen: -maahanlasku prikaatin selustaan. Ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti patteristosta meni tieto välittömästi prikaatin taistelunjohtokeskukseen (TJK), josta annettiin sanomalaitteella komento ”NUOLI” jokaiseen johdettavaan joukkoyksikköön. Komennolla nuoli, jokainen joukkoyksikkö lähettää SOI:n (Standard Operating Instruction) mukaisen osaston käskettyyn kokoontumispisteeseen. Kokoontumispisteellä prikaatin esikunnasta tuleva torjuntaosaston johtaja antaa torjuntaosastolle käskyn tuhota / rajoittaa maahanlaskua. Valmiusprikaatissa ei ole taistelevia pataljoonia kuin kolme kappaletta, joten ”perinteistä” reservipataljoonaa ei käytetä.

Samanaikaisesti Karjalan Jääkäriprikaatin ”kärki” sai vahvennuksekseen mekanisoidun taisteluosaston ja pääsi jatkamaan hyökkäystään prikaatin komentajan suunnitelman mukaisesti välitavoitteestaan kohti lopullista tavoitettaan. Pataljoonien mukana etenivät ilmatorjuntaohjus 05M jaokset tuottaen tappioita vihollisen ilma-aseelle. Mekanisoidun taisteluosaston ja ilmatorjuntaohjuspatteri 90:n (Crotale) alistaminen prikaatille aiheutti paljon pohdittavaa ja selvitettävää ilmatorjuntapatteriston johtokeskukselle, sillä käskyn mukaisesti johtokeskus ja patteriston esikunta ryhtyi johtamaan ohjuspatterin taistelua ja mekanisoidun taisteluosaston ilmatorjunnan tulenkäyttöä. Huomioitavia asioita olivat mm. erilaiset viestiperusteet sekä erilaiset viestikalustot.

12.6 Tiistai

Karjalan Jääkäriprikaati pääsi tavoitteeseensa maanantain ja tiistain välisenä yönä. Prikaatin tavoite on kuitenkin vain armeijakunnan välitavoite, josta prikaati valmistautumistehtävänsä mukaisesti 2-3 vuorokauden jälkeen valmistautuu jatkamaan uudella 4-5 vuorokautta kestävällä hyökkäystehtävällä. Tämänkertaisessa harjoituksessa tilanne keskeytettiin tavoitteeseen ja harjoitusjoukot päästettiin huoltamaan itsensä varuskuntaan.

Harjoitusjoukkojen suusta kuultuna voidaan todeta, että tässäkin ”loppusodassa” päästiin kokeilemaan joukkojen henkistä ja fyysistä kestävyyttä 2-3 vuorokauden kiivaissa taisteluissa. Tiistai-iltana kasarmilla näkyi väsyneitä varusmiehiä sekä kantahenkilökuntaa, jotka eivät paljoa jaksaneet harjoitusta muistella. Kolme viikkoa myöhemmin toteutetussa varusmiesten loppupalautteessa tämä harjoitus todettiin kuitenkin ”kaikkein eniten mieleen jääneeksi”.