3/2007

Ilmatorjuntaohjus 2005 simulaattorien käyttö koulutuksessa

1.1   Simulaattorit hankkeen osana

ITO 05 järjestelmähankintaan kuuluu osana luokkasimulaattori ja kenttäsimulaattorit. Simulaattorit toimittaa Puolustusvoimille hankkeen laitetoimittaja Rheinmetall Defence Electronics. Laitetoimittajan vastuulla on ollut eri osien integrointi kokonaisuudeksi ja käytettävän simulaatio- ohjelmiston luonti. Luokkasimulaattori toimitettiin Karjalan Prikaatin käyttöön huhtikuussa 2006. Kenttäsimulaattorit eivät ole vielä koulutuskäytössä, koska niiden vastaanottotestaukset ovat kesken. Laitteiden uskotaan olevan valmiit koulutuskäyttöön viimeistään vuoden loppuun mennessä. Simulaattorikokonaisuus perustuu laitteisiin, joita on toimitettu Saksan ja Kreikan armeijoille. Näistä kolmesta Suomen versio on kuitenkin monipuolisin

1.2   Luokkasimulaattorin osat

Luokkasimulaattorissa on simuloituna ohjusjaoksen tärkeimmät laitteet. Kahta ohjuslavettia kuvaa identtiset simulaattorikabiinit, joihin on sijoitettu ampujan ja johtajan käyttöpäätteet. Lisäksi kabiinissa on ohjemonitori, kaiutin äänien toistoon ja pääkuulopuhelimet. Käyttöpäätteet ovat samanlaiset kuin vastaavat laitteet ohjuslavetissa. Ohjemonitorin tarkoituksena on esittää harjoitukseen sisällytettyjä viestejä operaattoreille. Pääkuulopuhelinten avulla operaattorit voivat keskustella harjoituksessa toisilleen ja puhelimiin on yhteys myös kouluttajan asemalta.

Toinen luokkasimulaattorin päälaitteista on ampumalaitesimulaattori, joita on myös kaksi kappaletta. Nämä laitteet ovat ruotsalaisvalmisteisia(SAAB- BOFORS). Simulaattori on ulkoisesti ja käytöltään vastaava varsinaisen ampumalaitteen kanssa. Ampumalaitesimulaattoriin kuuluu myös johtajan pöytä, jolle on sijoitettu ryhmän käyttöpääte, ohjemonitori ja näyttö ampujan näkymästä. Käyttöpääte on sama kuin kenttäkäytössä oleva laite.

Viimeinen luokkasimulaattorin osista on kouluttajan asema. Asemaan on sijoitettu kahdeksan monitoria, joista näkyy kaikkien ampujien ja kabiinien käyttöpäätteiden näkymät. Lisäksi kouluttaja näkee harjoituksen kartta- ja tilannetiedot. Kuten aiemmin kerrottiin, on asemalta puheyhteys kaikille operaattoreille. Aseman varusteisiin kuuluu harjoitusten tallennuslaitteisto, jolla tehdyt harjoitteet voidaan katsoa uudelleen kouluttajan pöydän monitoreista tai seinälle heijastettuna.

Optinen maalinosoitin kuuluu fyysisesti jaoksen kalustoon. Sen toiminta voidaan ohjelmoida harjoitukseen maalinosoituksena johtajan käyttöpäätteelle.

1.3   Harjoitusrakenne

Ohjelmistorakenne koostuu kursseista, oppitunneista, moduuleista ja harjoituksista tässä alenevassa järjestyksessä. Harjoitus suunnitellaan tekemällä lentoreitti, jossa maalille määritellään mm. korkeustiedot, nopeustiedot ja maalin käyttäytyminen eri tilanteissa. Harjoituksiin voidaan luoda vaativuutta ja vaihtelua mm. sääolosuhteiden, maalinosoitusten, erilaisten mittausten ja tilanteiden luomisella. Harjoitteisiin on mahdollista valita maaleiksi monenlaisia lentokoneita(28), helikoptereita(14) sekä pintamaaleja(18).

Mittaustoiminnoilla voidaan selvittää harjoittelijan seurantakykyä, osumaetäisyyttä ja eri tapahtumiin kulunutta aikaa. Ohjelma voidaan laittaa tarkkailemaan painikkeita ja ilmoittamaan, jos tietyssä tilanteessa on painettu väärää painiketta. Painallukset näkyvät myös kouluttajan pöydän monitorissa, jolloin toiminnan seuraaminen helpottuu. Mittausten perusteella voidaan myös säädellä etenemistä harjoitteissa pääharjoitusten ja korjaavien harjoitusten kesken.

Kaikkiaan kantavana ajatuksena ohjelmistossa ja simulaattorilaitteissa on ollut mahdollisimman totuuden mukainen käyttö. Tässä on onnistuttu käyttämällä hallintalaitteiltaan ja toimintofunktioiltaan täysin samanlaisia laitteita kuin lavetissa tai ampumalaitteella. Myös ohjelmisto on luotu siten, että eri laitteiden ominaisuudet ja kapasiteetti ovat teknisten mahdollisuuksien mukaan yhtenevät todellisuuden kanssa.

1.4   Kenttäsimulaattori

Kenttäsimulaattori on lavettiin sijoitettava laite, jolla ampuja ja johtaja voivat harjoitella samoja harjoituksia kuin luokkasimulaattorilla. Harjoitukset ladataan luokkasimulaattorilla muistitikulle, josta ne kopioidaan kenttäsimulaattoriin. Laitteella voidaan harjoitella kahdessa moodissa: B ja C. B- moodi on perusharjoittelua yllämainituilla harjoituksilla. Tällöin esim. torni ei liiku, vaikka se pyörii itse simulaatiossa. Moodi C on taistelumoodi, jossa torni toimii. Tässä moodissa voidaan ampua simuloitu ohjus oikeaan kohteeseen.  

1.5   Luokkasimulaattorin käyttö

Luokkasimulaattori osoitti hyödyllisyytensä hyvin nopeasti Prikaatiin tulon jälkeen. Järjestelmän Pilot- testaukset ja koulutukset olivat tuolloin käynnissä. Yhtenä tärkeänä osana testauksia olivat Lohtajan ammunnat, joihin alustava koulutus voitiin antaa simulaattorilla. Luokkasimulaattoriin luotiin ennen ammuntaa samalla profiililla(korkeus, suunta, nopeus) ja kalustolla(Banshee) toteutettavia vetoja, joita vastaan ampujat toimivat. Myös johtajan käyttöpäätteen käyttämiseen ja sen kautta ohjattavien laitteiden ja toimintojen(tutka, viestiverkko, maalinosoitukset) käyttöön saatiin harjaannusta ennen tärkeitä ammuntoja.

Simulaattoria on käytetty laitevalmistajan kouluttajakursseilla, erikoiskouluttajakursseilla ja aliupseerikurssin oppilaiden ampuma- ja järjestelmäkoulutukseen. Jo nyt voidaan todeta, että laitekokonaisuus on hyvä ampumatoiminnan harjoitteluun, mutta myös järjestelmäkoulutukseen.

Tulevaisuuden haasteena on luoda mahdollisimman kattava ja eri koulutusryhmiä palveleva harjoitusrakenne. Haastetta tarjoaa se, että eri koulutustasoille on mielekkäitä ja nousujohteisia harjoitteita. Tehtävä ei ole aivan yksinkertainen ja nopeasti toteutettu, koska harjoitusten teko vaatii testaamista ja paneutumista. Yksinkertaisen lennon teko ei ole vaikeaa, mutta mittaavien, ohjaavien ja palautetta-antavien harjoitusten teko on aikaa vievää ja pohdintaa vaativaa työtä.