3/2006

Kirjoittaja DI Jorma Pesonen toimi Pääesikunnan Sähköteknillisellä osastolla ja Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen Esikunnan Elektroniikkaosastolla 1985 – 1997 teknisenä asianhoitajana mm. ilmatorjunnan johtokeskusjärjestelmä-, asemodernisointi- ja asesimulaattorihankinnoissa. Nykyisin hän toimii järjestelmävastuuinsinöörinä Elektroniikkalaitoksella.

Ilmatorjunnan tulenkäytön johtamisjärjestelmissä ollaan siirtymässä uuteen kalustoon, joten on tullut ajankohtaiseksi tarkastella nykyisen kaluston hankintahistoriaa. Tässä kirjoituksessa kes-kitytään teknisen asianhoitajan näkökulmasta maalinosoituskeskus 87 prototyypin hankinnan etenemiseen vaikuttaneisiin tapahtumiin ja ratkaisuihin vuosina 1985 - 1987.

Maalinosoituskeskuksen tietokonejärjestelmän tarjouspyynnöt oli lähetetty vuoden1984 lopulla ja saatuja tarjouksia käsiteltiin keväällä 1985, jolloin kirjoittaja siirtyi muista tehtävistä hankkeen tekniseksi asianhoitajaksi. Tarjouksia oli muutama, jotka teknisesti perustuivat prosessiautomaatiotekniikkaan, silloiseen toimistotietokonetekniikkaan ja graafiseen työasemaan. Noihin aikoihin oltiin toimistotekniikassa siirtymässä tietokoneaikaan (MikroMikot, IBM PC XT jne.). Tarjousten teknisessä vertailussa kiinnitettiin huomioita mm. tiedonsiirtokanavien nopeuteen, näyttölaitteiden grafiikkaan jne. Loppukeväästä 1985 tehtiin hankintaehdotus prosessiautomaatiotekniikkaan pohjautuvan Ahlström Automation Oy:n tarjouksen pohjalta. Tätä tekniikka oli sovellettu jo rannikkotykistön 130 TK tornikanuunan suuntausautomaatiossa. Kun hankinta eteni Pääesikunnan hankintaosastoon, yksi tarjoajista teki vielä uuden, hinnaltaan merkittävästi alentuneen, tarjouksen. Hankintaosasto palautti tehdyn hankintaehdotuksen, jonka seurauksena lähdettiin kokonaan uudelle tarjouspyyntökierrokselle. Teknistä eritelmää tarkennettiin mm. operointivaatimusten ja näyttölaitteen grafiikan osalta. Uusien tarjousten pohjalta syksyllä 1985 toimitettiin PE:n hankintaosastoon uusi hankintaehdotus, edelleenkin prosessiautomaatiotekniikkaan pohjautuvan uusitun tarjouksen pohjalta. Hankintasopimus allekirjoitettiin joulukuussa 1985.

Tietokonejärjestelmän tarjouskäsittelyn aikana aloitettiin ilmatorjunnan tulenkäytön johtamisjärjestelmäsanomien määrittely. Sanomat perustuvat Puolustusvoiminen sanomastandardiin, jossa ydinasiana oli paikkatieto. Alkuvaiheessa määriteltiin maalinosituskeskuksen ja maalinosoitus-tutkan sekä maalinosituskeskuksen ja tuliasemapäätteen väliset sanomat. Sanomamäärittelyä täydennettiin ilmavoimien järjestelmistä tulevilla sanomilla sekä myöhemmin ilmavoimien järjestelmiin lähettävillä sanomilla. Sanomamäärittelyn ohella eteni maalinosoituskeskuksen sekä koko JOKE 86 viestijärjestelmän määrittely ja hankinta.

Hankintasopimuksen allekirjoituksen jälkeen alkoi tietokonejärjestelmän suunnittelu ja valmistaminen vuoden 1986 puolella Ahlström Automation Oy:ssä. Suunnittelukatselmuksiin osallistuvat teknisen asianhoitajien lisäksi aktiivisesti niin toimeksiantajan kuin käyttäjän edustajat.

Keväällä 1986 aloitettiin ajoneuvoalustan ja laitetilan määrittely ja hankinta. Ajoneuvoksi ehdotettiin kevyttä pakettiautoa mutta sen kantavuus todettiin liian pieneksi. Tietokonelaitteistosta, voimakoneista ja viestilaitteista oli tässä vaiheessa käytettävissä vain valmistajien ilmoittamat painoarviot, koska kaikki laitteet, radioita lukuun ottamatta, olivat vasta piirustuslautavaiheessa. Kuorma-auto-, kontti- jne. vaiheiden jälkeen päädyttiin PE kuljetusosaston esittämään VW LT 40 umpikuorma-autoon (pakettiauto). Tavaratilan modifioinnista työskentely- ja varustetiloiksi tehtiin tekninen eritelmä ja tarjouspyynnöt. Tarjousten perusteella valmistajaksi valittiin Kiitokori Oy. Laitetilan EMP-suojausvaatimuksista jouduttiin heti alkuvaiheessa tinkimään mm. painosyistä. Sähkönsyöttöverkko jaettiin kahteen osaan siten, että oli erilliset liitännät voimakoneilta järjestelmille/lämmitykselle ja laitetilan jäähdytykselle valitun voimakonetyypin, joita tuli kaksi jokaisen maalinosoituskeskukseen, tehorajoitteen takia.

Kesän ja syksyn 1986 aikana etenivät niin tietokonejärjestelmän, laitetilan, viestilaitteiden (mm. tuliasemapääte) ja voimakoneiden suunnittelu ja valmistaminen. Valmistuksen edetessä kaikkien laitteiden painoarviot muuttuvat ja lopulliset laitteet painoivat huomattavasti arvioitua enemmän. Syksyn 1986 aikana kävi ilmeiseksi että JOKE 86 osajärjestelmien Maalinosoituskeskus 86 (Moske 87), Maalinosoitustutka 87 ja tuliasemapäätteen toimitukset tulevat myöhästymään. Myöhästymisen takia tarkenne 86 muutettiin tarkenteeksi 87.

Maalinosoituskeskusajoneuvon laitetilatyö otettiin vastaan tammikuun 1987 alkupuolella. Tieto-konejärjestelmän vastaanottotarkastus ja käyttökoulutus pidettiin tammikuun loppupuolella. Tarkastukseen sisältyi laitteiston asennus ajoneuvoon. Ajoneuvo siirrettiin ajamalla Hyrylästä Varkauteen ajamalla -30 C pakkasessa kesäpolttoaineella, mikä toi omat vaiheensa matkan etenemiseen. Tietokonejärjestelmän vastaanottotarkastus ja käyttökoulutus etenivät suunnitelman mukaisesti ongelmitta viime minuuteille asti. Luovutuksen viimeisillä minuuteilla toimeksiantajan (PE) edustaja sai sopivalla näppäily-yhdistelmällä näyttölaitteiden värit täysin sekaisin. Vastaanottotarkastus keskeytettiin ja valmistaja jäi selvittämään oliko kysymys komponentti- vai ohjelmistoviasta. Ajoneuvo siirrettiin tyhjänä Elektroniikkakeskuskorjaamolle odottamaan laiteasennuksia.

Elektroniikkakeskuskorjaamolla aloitettiin viestilaitteiden ja -kaapeloinnin asennukset. Helmi-kuun puolivälissä asennettiin tietokonejärjestelmä, jonka em. väriongelma oli korjattu. Koska jo syksyllä 1986 oli nähtävissä järjestelmien myöhästyminen ja mahdollinen eriaikainen valmistuminen, hankittiin johtamisjärjestelmäsanomien sanomasimulaattori. IBM PC AT-tekniikkaan (XT:tä hieman edistyneempi pöytätietokone), HDCL-korttiin (synkroninen sarjaliikenne), modeemeihin ja ohjelmistosovellukseen perustuvalla simulaattorilla kyettiin tuottamaan, lähettämään ja vastaanottamaan kaikkia JOKE 87 järjestelmän sanomia. Viestiasennusten valmistuttua aloitettiin maalinosoituskeskuksen testaukset sanomasimulaattoria hyödyntäen. Testauksissa siirryttiin todelliseen sanoma- ja viestiympäristöön kun maalinosoitustutkan ja tuliasema-päätteen prototyypit valmistuivat.

Ajoneuvokatsastuksen, jossa ajoneuvo todettiin ylipainoiseksi, jälkeen maalinosituskeskuksen testattu prototyyppi siirrettiin maaliskuussa Hyrylään kenttäkokeita varten. Koko JOKE 87 järjestelmän esittely Pv:n ylimmälle johdolle oli suunniteltu pidettäväksi huhtikuussa Lohtajan ampumaleirillä. Ennen leiriä oli Hyrylässä tehty mm. Mosken ajokokeita, jolloin laitetilan kylki koko pituudeltaan oli naarmuuntunut lähes auki kuorma-auton ohitustilanteessa. Hyrylän korjaamon taitavalla meikkaustaidolla tämä kauneusvirhe saatiin korjattua ennen Lohtajan leiriä.

Järjestelmät tuotiin leirille hyvissä ajoin ennen esittelyä. Tosin tuliasemapäätteen tuoreinta ohjelmistoversiota kokeiltiin vasta leirillä ja maalinosoitustukan näyttölaitteen viimeisin versio tuotiin leirille tuntia paria ennen esittelyä. Oman jännityksensä toi järjestelmien testauksessa ennen esittelyä se, etteivät sanomasimulaattorin generoimat maalit näkyneet aluksi maalinosoituskeskuksessa. Ongelman syyksi selvisi se että simulaattorin käyttäjä oli antanut omapaikkatiedot väärin eli maalit lentelivät Ruotsin puolella. Esittely eteni hyvin ja päätöksenä oli että järjestelmän saa ottaa käyttöön ja aloittaa sarjavalmistuksen seuraavin poikkeuksin: maalinosoituskeskus on asennettava konttiin. Päätös aiheutti hetkellisen päänsäryn, johon osittain vaikutti myös leirisauna, koko hankintaryhmälle.

Toimeksiantaja sai poikkeusluvan hankkia ensimmäisen sarjan ajoneuvoihin asennettuna. Koska alkuperäinen LT40 oli kantavuudeltaan riittämätön, hankittiin ajoneuvoalustaksi kevytkuorma-auto VW LT45 ja siihen kiinteästi asennettu laitekontti, joka mitoiltaan ja laitesijoituksiltaan vastasi prototyyppiä. Sarjavalmistusta varten modifioitiin myös viestijärjestelmää siten, että modeemikotelo ja salauslaite sijoitettiin maalinosoituskeskukseen. Ensimmäinen ja toinen maalinosoituskeskussarja valmistettiin vuosina 1987 - 1994, johon sisältyi myös ensimmäisen sarjan modifiointi.

Koska JOKE 87:n niin prototyypin kuin sarjankin osajärjestelmät valmistuvat eri tahtiin, suunnitellut prototyypin kattavat järjestelmäkokeet osin viivästyivät ja siirtyivät käyttäjien suoritettavaksi. Tästä oli seurauksena se että osajärjestelmiä jouduttiin jälkeenpäin paikkaamaan ja modifioimaankin etenkin viestijärjestelmän osalta. Modifiointitarpeisiin vaikuttivat osaltaan ilmavoimille hankitut vastaavat järjestelmät ja ilmatorjuntarykmentin johtokeskus JOKE 90, jotka toivat merkittäviäkin lisäyksiä mm. operointitoimintoihin ja sanomarakenteisiin. Koko JOKE 87-hankkeen etenemiseen ja onnistumiseen vaikutti tiivis ja hyvin toiminut yhteistyö hankinnan teknisten asianhoitajien, toimeksiantajan, käyttäjien, kunnossapidon ja ilmavoimien sekä valmistajien välillä.

Kun uusi JOKE -hanke käynnistettiin vuosituhannen vaihteessa, oli maalinosoituskeskus 87 hankintaan osallistuneilla tilaisuus kertoa projektiryhmälle hankintahistoriasta, onnistumisista ja ongelmista. JOKE 87 – 90 hankkeiden aikana kehittyivät myös Puolustusvoimien tekniset hankintamenetelmät. 1985 otettiin käyttöön ohjeistus (PMK) joka sisälsi mm. teknisen eritelmän perusrakenteen. Teknisen eritelmän laatimisohje (PAK) otettiin käyttöön 1994, jolloin aloitettiin myös teknisten asiahoitajien koulutus.