3/2006

Kirjoittajat majuri Aki Hotti ja majuri Kai Mutka toimivat ilmatorjunnan johtamisjärjestelmän kehittämishankkeen asiantuntijatehtävissä Maavoimaesikunnan materiaaliosastolla ja Ilmatorjuntakoulussa.

Vanhin upseeri totesi: ”Modulaarisuus, avoin arkkitehtuuri, verkostopuolustus ja liikkuvuus”, johon vieressä seisova insinööri jatkoi: ” Softaa, laneja, megabittejä, konfausta, voippia ja IPSeciä”. TÄSSÄ TODELLA OLLAAN. Yhtymän Ilmatorjunnan johtaminen on astumassa uuteen aikakauteen.

Ilmatorjuntapatteriston uusi johtokeskus, ITJOKE2006, oli ensimmäistä kertaa käyttäjien testattavana Räyskälän alueella kesäkuussa 2006. Kalustona testauksessa oli taistelun-johtokeskus (Tst-joke), testausta varten luokkaan sijoitettu suunnittelukeskus (esikunta), modernisoitu maalinosoitustutka 87 (Mostka 87 Mod), kaksi ilmatorjuntavarusteltua viestiasemaa sekä ohjelmistotuliasemapääte (TASP06).

Ilmatorjuntakoulun johtamaan kenttätestiin osallistui noin 30 henkilöä kymmenestä eri joukko-osastosta ja laitoksesta.

Ilmapuolustuksen johtamiseen käytettävä kotimainen avoimella arkkitehtuurilla toteutettu ohjelmisto mahdollistaa monipuolisen jatkokehittämisen. Käyttäjäkunnan moninaisuus hallitaan antamalla käyttäjälle rooli, jonka oikeuksin hän voi tehdä omaa toimintoaan kokonaisuuden osana. Kaupallisten tuotteiden (COTS) osuus järjestelmässä on lisääntynyt.


KENTTÄTESTI 2

JOKE 2006:tta testattiin ensimmäisen kerran marraskuussa 2005. Reilun puolen vuoden aikana toiseen testiin oli saatu lisäksi ilmatorjunnan johtamispaikaksi suunniteltu kontti, modernisoitu maalinosoitustutka sekä ohjelmistotuliasemapääte. Kahden ensin mainitun osalta testin tavoite oli todentaa laitteiden käytettävyys loppukäyttäjän näkökulmasta katsoen. Testiviikon aikana ei suoritettu varsinaista ohjelmistotestausta, vaikkakin salausratkaisuja testattiin.

Johtamispaikkakontteja ilmatorjuntapatteriston johtokeskukseen kuuluu kaksi kappaletta. Toisessa niistä toimii ilmatorjunnan taistelunjohtokeskus ja toisessa esikunta. Kontit ovat täysin samanlaisia, joten kumpikin kontti voi toimia sekä johtamis- että suunnittelupaikkana. Johtamispaikat liitetään liittymäpisteen kautta ilmapuolustuksen johtamisjärjestelmään, jota kautta vaihdetaan tilannetietoutta ympäröivästä ilmatilasta sekä vastaanotetaan tulenkäytön komentoja. Konteissa on viisi työasemaa, joihin jokaiseen on saatavissa johtamisverkon kaikki palvelut. Tarvittaessa reaaliaikaista johtamistoimintaa voidaan hetkellisesti jakaa niin, että konteista muodostetaan kaksi ilmatorjunnan taistelunjohtokeskusta, joilla on oma vastuualue.

Ilmatorjunnan taistelunjohtokeskuksesta johdetaan ilmatorjuntayksiköiden taistelua. Johtaminen tapahtuu tulenjohtoverkossa TASP06:lle. Yksiköiden kuittaukset välittyvät edelleenkin valvontaverkossa (sanomalaiteverkossa). Lähitulevaisuudessa yksiköiden johto-paikoille saatanee johtamisajoneuvot. Johtamisajoneuvot liitetään joko suoraan liittymä-pisteille tai niille hajautetaan ITTH –kuva kenttäviestiverkon yli.

Patrian modernisoimassa maalinosoitustutkassa (Mostka 87 mod) työskentelee kaksi henkilöä. Tutkamittaaja käyttää maalinosoitustutkaa ja toinen vuorossa oleva henkilö seuraa ilmatilannekuvaa, jonka perusteella hyväksyy tutkan mittaamia maaleja johtamisjärjestelmään. Tutkalla on kyky liittyä suoraan ilmapuolustuksen liittymäpisteeseen, jolloin sen mittaamat maalit ovat käytettävissä missä tahansa ilmapuolustuksen johtopaikassa. Maalinosoitustutkia ilmatorjuntapatteriston johtokeskukseen kuuluu kaksi kappaletta. Tutkia käytetään nykyisestä järjestelmästä poiketen muualla kuin johtokeskuksen alueella.

Ohjelmistotuliasemapäätetestissä testattiin sekä ohjelmistoa että mahdollista alustana toimivaa kannettavaa tietokonetta. Siirryttäessä ohjelmistopohjaiseen ratkaisuun, ei enää olla riippuvaisia ”raudasta”, vaan ohjelmisto on asennettavissa mihin tahansa tietokoneeseen. Ainoastaan johtamislaitteen käyttöympäristö asettaa vaatimuksia asennettavalle tietokoneelle. Johtamislaite liitetään viestiverkkoon (radio-, parikaapeli- tai LAN –verkko) ulkoisella viestiliityntälaitteella.

LOPUKSI

Kehityksen kärjessä kulkeminen on myös haastavaa. Uuden johtokeskuksen kehittäminen, niin, että se vastaa tarpeisiin vielä 20 vuoden kuluttuakin vaatii ennustajan kykyjä. Kaupan hylyltä saatavien tuotteiden sekä avoimen arkkitehtuurin käyttö johtamisjärjestelmässä mahdollistaa monipuolisen ja aikaansa seuraavan jatkokehittämisen.

Järjestelmän koulutus henkilökunnalle aloitetaan syksyllä 2006. Varusmieskoulutukseen uusi järjestelmä tulee valmiusyhtymien ilmatorjuntapatteristoille vuonna 2008.

Uuteen järjestelmään panostetut työtunnit ovat tuottaneet hienoa tulosta. Tarkkaan harkitut yksityiskohdat, kuten esimerkiksi maastouttamisjärjestelmät, antavat kuvan johtamisjärjestelmästä, joka vastaa kriisinajan vaatimuksiin. Ilmatorjunnan johtaminen kulkee kehityksen kärjessä.