3/2006

ILMATORJUNTAOHJUS 2005

Artikkelin kirjoittamishetkellä ITO2005 kenttäkokeet on saatettu päätökseen. Kenttäkokeita edelsi valmistajan pitämä viiden päivän mittainen koulutusjakso toukokuun alussa. Testaus alkoi viestilaitteiston testaamisella Elektroniikkalaitoksella ja jatkui käsittelytesteillä, jotka pidettiin Karjalan Prikaatissa sekä varuskunnan lähialueilla.

Ilmamaalin torjuntakykyä testattiin Lohtajan ilmatorjuntaleirin ilmapuolustusharjoituksessa ilmaoperaation mukaisiin maali- ja häirintälentoihin. Ensimmäiset suomalaiset operaattorit saivat tulikasteensa kenttäkoeammunnoissa, joissa ammuttiin onnistuneesti yhteensä kahdeksan ohjusta. Ohjusjärjestelmän käytettävyydestä operatiivisessa ympäristössään saatiin runsaasti kokemuksia SALPA 06- taisteluharjoituksessa, jossa ITO2005 Pilot- jaosta käytettiin osana valmiusprikaatin ilmatorjuntapatteristoa.

Viimeisissä kenttäkoevaiheissa Elektroniikkalaitoksella testattiin ohjusjärjestelmän viestilaitteiston sekä tutkan suorituskykyä ja ominaisuuksia. Kenttäkoeraportti todetuista puutteista suhteessa hankintasopimukseen on luovutettu valmistajalle. Varsinaiset sarjatoimitukset joukoille alkanevat vuoden 2006 loppupuolella tai 2007 alussa.

Ilmatorjuntaohjus 2005 sisältää kaksi erillistä asejärjestelmää. Ajoneuvoalustalle sijoitettu ohjuslavetti (CMAD) on pääjärjestelmä, jonka parina on jalan siirrettävissä oleva ampumajalusta (MANPAD). Molemmat järjestelmät ovat pimeätoimintakykyisiä, käyttävät samaa ohjustyyppiä ja toimivat lähellä toisiaan muodostaen yhden ohjusryhmän. ITO2005 on organisoitu siten, että yhteen yksikköön kuluu kaksi jaosta ja jaokseen kaksi ryhmää. Näin yhdessä ITOPTRI(05):ssa on neljä ohjuslavettia sekä ampumajalustaa.

Sekä ohjuslavetilla että ampumajalustalla on kerrallaan kaksi käyttäjää, johtaja sekä ampuja. Molemmissa johtaja käyttää MPAC johtamislaitteistoa sekä muita viestilaitteita. Ampuja ampuu ohjuksen johtajalta saadun maalinosoituksen mukaisesti. Tämän lisäksi ohjuslavetin läheisyydessä on optinen maalinosoitin sekä ilmatorjuntakonekivääri. Optista maalinosoitinta käytetään maalin osoittamiseen ohjuslavetille etenkin nopeissa tilanteissa.

ITO2005 ryhmä liikkuu sille kuuluvilla Unimog maastokuorma-autoilla. Ryhmällä on kaksi U5000 maastokuorma-autoa, joista toisessa on ohjuslavetti ja toisessa sen varusteet. Ampumajalusta varusteineen liikkuu jatko-ohjaamollisessa U4000 maastokuorma-autossa.

ITO2005 ohjuslavetin järjestelmät on sijoitettu konttiin, joka on jaettu kolmeen eri osastoon. Operaattoritilassa on järjestelmien käyttöpäätteet, viestilaitteistot sekä työskentelytilat kahdelle. Laitetilaan on sijoitettu mm. tutkan, tasauksen ja hydrauliikkajärjestelmän yksiköitä. Konetilassa on generaattori, akustot sekä mm. polttoainetankki. Kontti on sijoitettu Unimog 5000 ajoneuvossa olevalle apurungolle, jonka varaan se myös normaalisti tasataan. Kontti on varustettu standardin mukaisilla kymmenen jalan konttikiinnikkeillä, mikä mahdollistaa ohjuslavetin kuljettamisen myös muilla ajoneuvoilla.

Ampumajalusta eli MANPAD sisältää kannettavan laukaisualustan sekä viesti- ja johtamislaitteiston. Laitteistot on asennettu kannettavaan viestiräkkiin, joka sijoitetaan noin 50 metrin etäisyydelle ampumajalustasta. Ampumajalusta kootaan kolmesta erikseen kannettavissa olevasta osasta, jotka ovat jalusta, tähtäin sekä ohjus. Pimeätoimintaa varten tähtäimeen voidaan kiinnittää BORC lämpökamera. Viesti- ja johtamislaitteistoon kuuluvat MANPAD PC, TASP ja kaksi LV241 radiota. MANPAD PC:llä esitetään ITO2005 järjestelmän luoma ilmatilannekuva ja sen avulla osoitetaan maalit ampujalle.

ITO2005 järjestelmän sydän on MPAC johtamisjärjestelmä, jonka käyttöpäätteet löytyvät jokaiselta ohjuslavetilta sekä ampumajalustalta. Yksikön johtamisjärjestelmät verkotetaan toisiinsa siten, että ohjuslavetit liittyvät toisiinsa ensisijaisesti laajakaistaisella UHF radiolla ja toissijaisesti VHF radiolla tai parikaapelilla. Ampumajalusta liitetään johtamisjärjestelmään pääsääntöisesti oman ryhmän ohjuslavetin kautta parikaapelilla, mutta yhteys voidaan halutessa toteuttaa myös VHF radiolla. Johtamisjärjestelmä sisältää ilmatilannekuvan esittämisen sekä tulenkäytön johtamisen lisäksi tehtävänsuunnitteluosion. Suunnitteluosiolla voidaan digitaalista 3D karttapohjaa hyödyntäen suorittaa esimerkiksi tuliasematiedustelua sekä viestiyhteys- tai tutkan mittausalueanalyysiä.

Jokaisessa ohjuslavetissa on HARD tutka, jonka suurin mittausetäisyys on 20 km. Maalista saadaan suunnan, etäisyyden ja korkeuden lisäksi tunnistetieto omatunnuslaitteen avulla. Tutka on tarkoitettu ensisijaisesti maalin osoittamiseen asejärjestelmille ja vain toissijaisesti ilmatilan valvontaan. Tutkan luoma ilmatilannekuva esitetään MPAC johtamisjärjestelmän näytöllä. Johtamisjärjestelmässä yhden tai useamman mittaavan tutkan maalit yhdistetään ilmatilannekuvaksi, joka on nähtävissä kaikilla järjestelmäverkkoon liitetyillä johtamisjärjestelmän käyttöpäätteillä. Maaleista muodostetaan uhkaluokitus, jonka perusteella johtamisjärjestelmä voi antaa maalinosoituksia järjestelmäverkossa oleville asejärjestelmille.

ITO2005 järjestelmät liitetään ilmatorjunnan tulenkäytön johtamisjärjestelmään tuliasemapäätteiden avulla. Ohjuslavettiin kuluu kaksi tuliasemapäätettä, joista toisella vastaanotetaan ilmatilannekuvaa. Ampumajalustan viesti- ja johtamislaitteistoon kuuluu samoin tuliasemapääte, jolla voidaan vastaanottaa ilmatilannekuvaa. Molemmissa tapauksissa maalit voidaan siirtää MPAC käyttöpäätteelle maalinosoituksen mahdollistamiseksi. Ohjuslavetin toista tuliasemapäätettä käytetään tarvittaessa ohjusjärjestelmän oman valvonta- ja johtamisjärjestelmän muodostaman ilmatilannekuvan jakamiseen. Kuva siirretään MPAC johtamisjärjestelmästä lähetysjärjestelmäksi alustettuun tuliasemapäätteeseen, josta se jaetaan ympärillä oleville käyttäjille ohjuslavetin toisen LV342 radion välityksellä.

ITO2005 järjestelmän ohjus on RBS70 ohjusperheen uusin versio Bolide. Ohjuksen vaakaulottuvuus on kahdeksan ja pystyulottuvuus kuusi kilometriä ja siinä on sekä isku- että herätesytytin. Herätesytyttimellä on kyky havaita myös pienet maalit ja sen toimintaa voidaan halutessa viivästyttää toimittaessa suurta maalia vastaan. Tuhovaikutus perustuu esisirpaloituun taistelulataukseen sekä ontelopanoksen suunnattuun räjähdysvaikutukseen. ITO2005 järjestelmällä voidaan ampua myös muita RBS70 perheen ohjustyyppejä kuten MK1 ja MK2.

Ohjus lentää maaliinsa säteenseuranta menetelmällä maaliin suunnattua ohjaussädettä pitkin. Ohjus tunnistaa paikkansa säteellä ja hakeutuu automaattisesti keskilinjalle. Ampumajalustalla ohjus ohjataan käsin tähtäimessä olevalla peukalo-ohjaimella sekä suuntaamalla tähtäintä maalin suuntaan. Ohjuslavetilla ammunta suoritetaan ampujan käyttöpäätteellä. Maalin etsintään ja seurantaan on käytössä sekä TV- että lämpökamera. Maalia voidaan seurata ja ohjusta voidaan ohjata automaattisesti maalinseuraimen (Dual Mode Tracker) tai peukalo-ohjaimen avulla. Maalin etäisyys saadaan joko tutkalta tai laser-etäisyysmittarilta.

Uudet ITO2005 yksiköt nostavat lyhyen kantaman ilmatorjunnan tehoa merkittävästi etenkin valmiusprikaatien alueilla. Ilmatorjuntapatteristoille uudet yksiköt tuovat taktisia lisämahdollisuuksia, mutta myös uusia haasteita johtamisen ja yksiköiden mahdollisimman tehokkaan taktisen käytön kannalta. Toteuduttuaan hankinnan valmisteluvaiheessa oleva ITO2005M hanke lisää vielä ohjusten määrää valmiusprikaatien alueella entisestään. Viimeistään siinä vaiheessa "kylmän sodan aikaiset" tehtävät eri yksikkötyypeille joutavat romukoppaan ja avainasemaan nousee ilmatorjunnan mahdollisimman tehokas kokonaiskäyttö prikaatin taistelun eri vaiheissa. Siinäpä haastetta kaikille prikaatitasan ilmatorjuntajärjestelmien käyttäjille tulevaisuudessa.