   |
|||
|
|||
|
|
LÄNTISEN MAANPUOLUSTUSALUEEN TAISTELUHARJOITUS ”POUTA 05”
Hämeen Ilmatorjuntapatteristosta harjoitukseen osallistui varusmiesjoukkoina Ilmatorjuntapatteri (61), Ilmatorjuntapanssarivaunujoukkue (90) ja aliupseerikoulun koulutusosasto sekä reserviläisistä muodostettu Ilmatorjuntapatteriston johtoporras. Lisäksi Ilmatorjuntakoulun kadetit muodostivat peliryhmät, joiden avulla pelattiin valmiusprikaatin ilmatorjuntapatterit (ItPtri 61/95).
Ilmatorjunnan kannalta maanpuolustusalueen harjoitus tarjosi hyvät puitteet ja opetustarkoitukset saavutettiin kaikkien koulutusryhmien osalta hyvin. Harjoitusorganisaatiossa oli mukana kaikki tarvittavat ilmatorjuntajärjestelmämme osat, joka mahdollisti täysitehoisen harjoituksen. Harjoituksen suuri anti ilmatorjuntajoukoille oli mahdollisuus yhteistoiminnan harjoitteluun todellisten joukkojen kanssa ja taisteluteknisten toimintojen hiominen. Harjoitus täydentää hyvin muuta ilmatorjunnan harjoitusjärjestelmää. Yhteistoiminnassa onnistuttiin erinomaisesti, kiitos varusmies- ja reserviläisjohtajien aktiivisen otteen.
Hämeen ilmatorjuntapatteristossa on kehitetty joukkotuotettavien joukkojen koulutusta osana laatutoiminnan prosessityötä. Jokaisen yksikkötyypin tuotantolinja on saatava mahdollisimman kustannustehokkaaksi niin, että ”linjan päästä” tuleva tuote on mahdollisimman osaava ja sotavalmis ilmatorjuntayksikkö. Maanpuolustusalueen harjoitus on tässä yksi pieni, mutta tärkeä osatekijä.
2. ILMATORJUNTAJOUKKOJEN TOIMINTA
Hämeen Ilmatorjuntapatteristo perusti reserviläisjohtoportaan kaksi päivää ennen harjoitusta, joka pikakoulutuksen jälkeen siirtyi harjoitusalueelle Niinisaloon. Tämä joukko oli tuotettu pääosin vuonna 2002, joten se pystyi heti harjoituksen alusta asti ilmatorjunnan tulenkäytön johtamiseen. Suuren lykkäysprosentin (40%) takia joukko tosin jäi vajaaksi, mutta sitä täydennettiin aliupseerikoulun koulutusosaston muodostamilla ryhmillä, joka osoittautui toimivaksi ratkaisuksi. Joukko sai suorituskyvyn mittauksessa arvosanan 3,6 ja reserviläiskyselystä 3,7. Tätä on pidettävä hyvänä tuloksena, koska harjoitus muodostui osin suunniteltua raskaammaksi joukon vajaavahvuuden takia.
Ilmatorjuntapatteri (61) oli joukkotuotannossa oleva varusmiesyksikkö, jota johti sijoitettu reserviläispäällikkö. Joukkotuotantoyksikölle maanpuolustusalueen harjoitus on vielä oppimistapahtuma ja osa joukkotuotannon viimeistelyä. Opetustarkoituksena oli harjaannuttaa yksikön taisteluteknistä toimintaa ja näin täydentää Lohtajan ilmatorjuntaleirin ilma-ampumakoulutusta ja torjuntaharjoituksia. Joukon suorituskyvyn mittaus osoitti joukkotuotannon onnistuneen hyvin saavuttaen arvosanan 4,3. Harjoituksen yhteydessä joukko myös luovutettiin reserviläispäällikölle. Kokenut reserviläispäällikkö osallistui myös Lohtajan ampumaleirille, joten hänellä on harjoitusten jälkeen erittäin hyvä valmius yksikön johtamiseen. Tähän sodan ajan yksikköön ei ole sijoitettuna yhtään kaaderihenkilöstöä, joten sijoitetun reserviläispäällikön osallistuminen oli kokonaisuutena erittäin onnistunut ratkaisu niin henkilökunnan kuin varusmiesjoukonkin kannalta.
Ilmatorjuntapanssarivaunujoukkue (90) osallistui harjoitukseen osana mekanisoitua taisteluosastoa. Ensimmäistä kertaa Mektst-os:lle oli alistettuna it-vaunujoukkue. Toiminta onnistui hyvin ja opetustavoitteet saavutettiin, saatiin hyödyllisiä kokemuksia yhteistoiminnasta sekä ajatuksia toiminnan kehittämisestä.
Maanpuolustusalueen harjoituksessa vihollistoimintaa kuvataan ja toteutetaan niin maavihollisen kuin ilmavihollisenkin osalta. Ilmavihollisen toimintaa kuvaamaan ja arvioimaan on harjoitukseen perustettu ilmaerotuomariryhmä, jonka tärkeimpänä tehtävänä on kuvata harjoitusjoukolle ilmavihollisen toiminta ja vaikutus. Ilmaerotuomariryhmä toimi hyvin ja oli kehittänyt toimintaa edellisiin harjoituksiin nähden. Lentohyökkäysten vaikutusten kuvaaminen tulenkuvauskentillä elävöitti toimintaa hyvin.
Ensimmäistä kertaa kokeilimme tämän tyyppisessä sotaharjoituksessa torjunta-analyysin tekemistä. Tulokset olivat rohkaisevia ja saatiin lisäarvoa maalilennoista. Ilmatorjuntajoukot oppivat käyttämään torjunta-analyysin tuloksia hyväksi ryhmitys- ja tulenkäytön järjestelyissään. Huomasimme myös sen, että on pidettävä mielessä, että johtajia ei voi toiminnan aikana koota yhteen torjunta-analyysipalaveriin, vaan analyysit on tehtävä viestivälineiden välityksellä ja pidettävä lyhyinä.
3. LOPUKSI
Harjoituksen perusrakenne on ilmatorjunnan kannalta toimiva ja tarjoaa hyvät puitteet joukkotuotanto- ja reserviläisyksiköiden sekä johtoportaiden kouluttamiselle. Aselajien välisen yhteistoiminnan käytännön harjoittelu on harjoituksen parasta antia, eikä sitä voida ilmatorjunnan osalta harjoitella muissa harjoituksissa.
Hämeen Ilmatorjuntapatteriston komentaja everstiluutnantti Aapo Cederberg |
||
  |
|||
