|
LÄNTISEN MAANPUOLUSTUSALUEEN TAISTELUHARJOITUS ”POUTA 05”
Läntisen
Maanpuolustusalueen taisteluharjoitus 1/2005 ”POUTA 05” pidettiin
13.-17.6.2005 Niinisalon Pohjankankaan ja Hämeenkankaan alueella.
Harjoituksen teemana oli valmiusyhtymän hyökkäys vahvennettuna
mekanisoidulla taisteluosastolla.
Tämä teema antoi myös ilmatorjuntajoukoille
mielenkiintoisen toimintaympäristön, joka palveli hyvin joukkojen
koulutusta. Läntisen maanpuolustusalueen taisteluharjoituksessa oli
tällä kertaa kolme osapuolta, Maanpuolustusalueen joukot,
viestitarkastajan johtama viestisotaharjoitus ja
Maanpuolustuskorkeakoulun esikunta- ja johtamisharjoitus. Harjoituksen
johtajana toimi maanpuolustusalueen komentaja kenraaliluutnantti Ilkka
Kylä-Harakka. Maanpuolustusalueen sotaharjoituksissa arvioidaan
joukkotuotannon onnistuminen ja tehdään arvio ilmatorjuntajoukkojen
taisteluteknisestä osaamisesta. Harjoitukset soveltuvat myös hyvin
joukkojen kertausharjoitusten järjestämiseen, koska he tarjoavat
armeijakunnan raamit sisältäen todelliset ja pelatut joukot.
Hämeen Ilmatorjuntapatteristosta harjoitukseen
osallistui varusmiesjoukkoina Ilmatorjuntapatteri (61),
Ilmatorjuntapanssarivaunujoukkue (90) ja aliupseerikoulun koulutusosasto
sekä reserviläisistä muodostettu Ilmatorjuntapatteriston johtoporras.
Lisäksi Ilmatorjuntakoulun kadetit muodostivat peliryhmät, joiden avulla
pelattiin valmiusprikaatin ilmatorjuntapatterit (ItPtri 61/95).
Ilmatorjunnan kannalta maanpuolustusalueen harjoitus
tarjosi hyvät puitteet ja opetustarkoitukset saavutettiin kaikkien
koulutusryhmien osalta hyvin. Harjoitusorganisaatiossa oli mukana kaikki
tarvittavat ilmatorjuntajärjestelmämme osat, joka mahdollisti
täysitehoisen harjoituksen. Harjoituksen suuri anti
ilmatorjuntajoukoille oli mahdollisuus yhteistoiminnan harjoitteluun
todellisten joukkojen kanssa ja taisteluteknisten toimintojen hiominen.
Harjoitus täydentää hyvin muuta ilmatorjunnan harjoitusjärjestelmää.
Yhteistoiminnassa onnistuttiin erinomaisesti, kiitos varusmies- ja
reserviläisjohtajien aktiivisen otteen.
Hämeen ilmatorjuntapatteristossa on kehitetty
joukkotuotettavien joukkojen koulutusta osana laatutoiminnan
prosessityötä. Jokaisen yksikkötyypin tuotantolinja on saatava
mahdollisimman kustannustehokkaaksi niin, että ”linjan päästä” tuleva
tuote on mahdollisimman osaava ja sotavalmis ilmatorjuntayksikkö.
Maanpuolustusalueen harjoitus on tässä yksi pieni, mutta tärkeä
osatekijä.
2. ILMATORJUNTAJOUKKOJEN TOIMINTA
Hämeen Ilmatorjuntapatteristo perusti
reserviläisjohtoportaan kaksi päivää ennen harjoitusta, joka
pikakoulutuksen jälkeen siirtyi harjoitusalueelle Niinisaloon. Tämä
joukko oli tuotettu pääosin vuonna 2002, joten se pystyi heti
harjoituksen alusta asti ilmatorjunnan tulenkäytön johtamiseen. Suuren
lykkäysprosentin (40%) takia joukko tosin jäi vajaaksi, mutta sitä
täydennettiin aliupseerikoulun koulutusosaston muodostamilla ryhmillä,
joka osoittautui toimivaksi ratkaisuksi. Joukko sai suorituskyvyn
mittauksessa arvosanan 3,6 ja reserviläiskyselystä 3,7. Tätä on
pidettävä hyvänä tuloksena, koska harjoitus muodostui osin suunniteltua
raskaammaksi joukon vajaavahvuuden takia.
Ilmatorjuntapatteri (61) oli joukkotuotannossa oleva
varusmiesyksikkö, jota johti sijoitettu reserviläispäällikkö.
Joukkotuotantoyksikölle maanpuolustusalueen harjoitus on vielä
oppimistapahtuma ja osa joukkotuotannon viimeistelyä.
Opetustarkoituksena oli harjaannuttaa yksikön taisteluteknistä toimintaa
ja näin täydentää Lohtajan ilmatorjuntaleirin ilma-ampumakoulutusta ja
torjuntaharjoituksia. Joukon suorituskyvyn mittaus osoitti
joukkotuotannon onnistuneen hyvin saavuttaen arvosanan 4,3. Harjoituksen
yhteydessä joukko myös luovutettiin reserviläispäällikölle. Kokenut
reserviläispäällikkö osallistui myös Lohtajan ampumaleirille, joten
hänellä on harjoitusten jälkeen erittäin hyvä valmius yksikön
johtamiseen. Tähän sodan ajan yksikköön ei ole sijoitettuna yhtään
kaaderihenkilöstöä, joten sijoitetun reserviläispäällikön osallistuminen
oli kokonaisuutena erittäin onnistunut ratkaisu niin henkilökunnan kuin
varusmiesjoukonkin kannalta.
Ilmatorjuntapanssarivaunujoukkue (90) osallistui
harjoitukseen osana mekanisoitua taisteluosastoa. Ensimmäistä kertaa
Mektst-os:lle oli alistettuna it-vaunujoukkue. Toiminta onnistui hyvin
ja opetustavoitteet saavutettiin, saatiin hyödyllisiä kokemuksia
yhteistoiminnasta sekä ajatuksia toiminnan kehittämisestä.
Maanpuolustusalueen harjoituksessa vihollistoimintaa
kuvataan ja toteutetaan niin maavihollisen kuin ilmavihollisenkin
osalta. Ilmavihollisen toimintaa kuvaamaan ja arvioimaan on
harjoitukseen perustettu ilmaerotuomariryhmä, jonka tärkeimpänä
tehtävänä on kuvata harjoitusjoukolle ilmavihollisen toiminta ja
vaikutus. Ilmaerotuomariryhmä toimi hyvin ja oli kehittänyt toimintaa
edellisiin harjoituksiin nähden. Lentohyökkäysten vaikutusten kuvaaminen
tulenkuvauskentillä elävöitti toimintaa hyvin.
Ensimmäistä kertaa kokeilimme tämän tyyppisessä
sotaharjoituksessa torjunta-analyysin tekemistä. Tulokset olivat
rohkaisevia ja saatiin lisäarvoa maalilennoista. Ilmatorjuntajoukot
oppivat käyttämään torjunta-analyysin tuloksia hyväksi ryhmitys- ja
tulenkäytön järjestelyissään. Huomasimme myös sen, että on pidettävä
mielessä, että johtajia ei voi toiminnan aikana koota yhteen
torjunta-analyysipalaveriin, vaan analyysit on tehtävä viestivälineiden
välityksellä ja pidettävä lyhyinä.
3. LOPUKSI
Harjoituksen perusrakenne on ilmatorjunnan kannalta
toimiva ja tarjoaa hyvät puitteet joukkotuotanto- ja
reserviläisyksiköiden sekä johtoportaiden kouluttamiselle. Aselajien
välisen yhteistoiminnan käytännön harjoittelu on harjoituksen parasta
antia, eikä sitä voida ilmatorjunnan osalta harjoitella muissa
harjoituksissa.
Hämeen Ilmatorjuntapatteriston komentaja
everstiluutnantti Aapo Cederberg |