3/2005

Kohti verkostopuolustusta

Valtioneuvoston viime vuoden lopulla eduskunnalle antamassa puolustusselonteossa integroidun tiedustelun, valvonnan ja johtamisen järjestelmän kehittäminen nostettiin korostetun tärkeään asemaan. Johtamisjärjestelmäalan kasvaneesta merkityksestä kertoo myös se, että selonteossa esitetyissä tilausvaltuuksissa toimialan hankkeilla on keskeinen merkitys.

Vuosien kuluessa puolustusvoimissa on otettu käyttöön lukemattomia erillisiä tietojärjestelmiä, jotka ovat keskenään huonosti yhteensopivia. Rauhanaikaisesta tietohallinnosta on tullut raskas, kallis ja vaikeasti hallittava kokonaisuus. Resurssien kiristyessä on tullut entistä vaikeammaksi ylläpitää riittävän luotettavaa ja turvallista operatiivista johtamisjärjestelmää. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi käynnistetty tietohallinnon rationalisointihanke erottaa toisistaan hallinnollisen ja operatiivisen ympäristön.

Resurssien ja palveluiden yhteiskäytöllä pyritään tehostamaan toimintaa ja keskittämään vapautuvat voimavarat operatiivisten järjestelmien kehittämiseen. Kaupallisten sovellusten laajentuva käyttö näkyy myös johtamisjärjestelmäalalla. Laitteistot ja ohjelmistot uusiutuvat sellaisella vauhdilla, että omien versioiden kehittämiseen ja ylläpitämiseen ei ole enää mahdollisuuksia. Uusilta järjestelmiltä edellytetään myös yhteensopivaa arkkitehtuuria niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin. Johtamisjärjestelmäalan palvelutuotannon on täytettävä kustannustehokkaan liiketoiminnan mukaiset vaatimukset.

Tietohallinnon rationalisointiin liittyviä muutoshankkeita leimaavat kaiken uuden käyttöönottoon liittyvät haasteet. Opitut toimintatavat muuttuvat hitaasti eikä uuden tekniikan kaikkia ominaisuuksia heti pystytä tehokkaasti käyttämään. Määrittelyvaiheessa ei aina kyetä vaatimaan tarvittavia tai helposti saatavissa olevia ominaisuuksia, sillä käyttäjät tyytyvät helposti tuttuihin toimintatapoihin eivätkä edes osaa käyttää uusia järjestelmiä tehokkaasti. Uusien toimintatapojen avulla saavutettavia säästöjä voi olla vaikea nopeasti realisoida, sillä työt saattavat olla jakautuneina useammalle henkilölle.

Tieto on voimaa

Nykyaikaisessa sodankäynnissä sensorit, päätöksentekijät ja aselavetit yhdistävä tietoverkko on saamassa korostetun tärkeän merkityksen. Tämän näkemyksen mukaan tulevaisuuden taistelukenttää hallitsee sensorit ja aseet yhdistävä tietoverkko, jonka avulla kyetään havaitsemaan ja tuhoamaan halutut maalit vuorokauden ajasta tai olosuhteista välittämättä. Verkkokeskeisen sodankäynnin konseptin kehittäminen etenee Yhdysvalloissa nopeasti. Esimerkkinä tästä ovat Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelun operaatiot Predator- lennokista laukaistuilla Hellfire- ohjuksilla Afganistanissa ja Jemenissä. Vastaavanlainen ajatus on Ruotsin verkostoon perustuvan puolustuksen konsepti.

Verkostopuolustuksen onnistumisen edellytyksenä on kaikkien ase-, sensori- ja johtamisjärjestelmien yhteiskäyttö. Niiden tehtävänä on luoda taistelukentältä saaduista havainnoista päätöksenteon mahdollistava tilannekuva ja välittää sen perusteella annetut käskyt joukoille. Niukat ja kalliit investoinnit on saatava mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön tarvittaessa vuorokauden ympäri. Uhkakuvien painottuessa normaaliolojen häiriöiden ja täysimittaista sotaa alempiasteisiin kriiseihin joudutaan entistä laajemmin turvautumaan siviiliyhteiskunnan rakenteisiin.

Suomalaiseen johtamistapaan on perinteisesti kuulunut tehtävätaktiikka, jossa alaiselle pyritään antamaan mahdollisimman paljon vastuuta ja toimintavapautta. Se on oikeastaan ollut ainoa vaihtoehto tilanteissa, joissa pyritään joustavaan päätöksentekoon nopeasti muuttuvissa ja epäselvissä tilanteissa. Nykyaikainen tietotekniikka mahdollistaa hajautetun johtamisen ja resurssien käytön optimoimisen niin, että joukkojen keskittämisen sijasta keskitetään asevaikusta. Esimerkkinä verkostopuolustuksen tarjoamista mahdollisuuksista on tietoverkon hyväksikäyttöön perustuva hajautettu johtamispaikkaratkaisu. Tärkeänä elementtinä tässä ratkaisussa on kaupallinen tekniikka. Ratkaisun avulla kyetään merkittävästi lisäämään johtamisjärjestelmän taistelukestävyyttä ja joustavuutta nopeasti muuttuvissa tilanteissa.

Yhteistyön merkitys kasvaa

Näihin päiviin asti puolustusvoimien johtamisjärjestelmiä on kehitetty suljettuina ja erillisinä. Viime aikojen kriisit ovat myös Suomessa tuoneet esiin viranomaisten tietojärjestelmien yhteensopimattomuuden. Yhteistoimintakyvyn kehittäminen niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin edellyttää yhteisen tietoarkkitehtuurin ja tietomallin luomista. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ainoa tämänsuuntainen pyrkimys tapahtuu Naton johdolla. Pelkkä tekninen yhteensopivuus ei kuitenkaan riitä vaan lisäksi tarvitaan yhteistoimintakulttuuri, joka syntyy vain yhdessä toimimalla.

Viranomaisyhteistyön lisääntyminen ja kumppanuudet pakottavat avaamaan Puolustusvoimien hallinnollisia tietoverkkoja ainakin osittain. Puolustusministeriö on asettanut sähköisen asioimisen tavoitteeksi ensi vuoden. Onnistumisen edellytyksenä on yhteensopivuuden lisäksi tietoturvaan liittyvien ongelmien ratkaiseminen. Nyt tehtävät toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset mahdollistavat operatiivisen verkon kehittämisen ja sen ylläpitämiseen tarvittavan ydinosaamisen varmistamisen. Puolustusvoimat pyrkii keskittämään oman osaamisensa ydintoimintaansa eli operatiiviseen johtamiseen. Hallinnon puolella ja viranomaisyhteistyössä pyritään mahdollisimman tehokkaasti käyttämään kaupallisia ratkaisuja. Nämä ovat myös linkkejä julkisten ja puolustusvoimien omien järjestelmien välillä.

Globalisaation ja Euroopan integraation myötä suomalaisille on tullut entistä selvemmäksi aseellisen voiman käytön mahdollisuudet sotaa alempiasteisissa kriisitilanteissa. Tietotekniikkaan liittyvät riskit ja mahdollisuudet sekä kansainvälisen rikollisuuden ja terrorismin leviäminen entistä laajemmalle alueelle ovat tehneet siviiliyhteiskunnan entistä haavoittuvammaksi. Ilman ennakkovaroitusta käynnistettävien tietoverkkosodankäynnin, erikoisoperaatioiden ja tuholaistoiminnan torjuminen edellyttää rauhanaikaisia rakenteellisia ratkaisuja ja yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin varmentamista.