3/2004

 

Evl evp, valmiussuunnittelija Heikki Simola. Kirjoittaja on Uudenmaan sotilasläänin ilmatorjuntapäällikkö ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen valmiussuunnittelija.

  

 

Motto: Uhka velvoittaa varautumaan - valmius on tavoite

Uhkat ja valmius – it ja VMP? Mistä on kysymys? Osa 1

Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen 27.11.2003: Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia. Se on merkittävä 2010- luvulle ulottuva linjaus, jonka tarkistuspisteinä ovat selonteot. Syksyn 2004 selonteon valmistelut ovat loppusuoralla ja puolustusministeri Seppo Kääriäisen mukaan ”keskusratkaisu” on syntynyt. Puolustusratkaisu nojaa jatkossakin koko maan puolustamiseen, yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen puolustukseen. ”Turvallisuuspoliittisessa selonteossa maakuntajoukot ovat merkittävä uudistus ja mukana myönteisenä mahdollisuutena uudistaa turvallisuuden tuottamista kansalaisille”.

Yhteiskunta on entistä haavoittuvampi ja uhkamallit muuttuvat. Normaalioloissakin häiriötilanteet uhkaavat lamauttaa infrastruktuurin - tutuiksi ovat tulleet pitkätkin sähkökatkot ja erilaisten verkkojen saastumiset. Vaara vaanii tai jopa tulvii niin tieto- kuin juomavesiverkoissa. Kansalaista uhkaa moni asia, joista sota ei ole päällimmäisenä, mutta siihenkin tulee yhteiskunnan varautua kuten valmiuslaissa ja puolustustilalaissa on siitä säädetty.

Uusiin uhkiin on löydettävä vasteet. Uhkia pyritään ennalta ehkäisemään ja uhkien toteutuessa niitä on pystyttävä torjumaan ja niistä selviämään. Yhteiskunnan mittakaavassa kokonaismaanpuolustus on väestön suojaamisen avainsana ja kaikki toimet on oltava koordinaatiossa – siinä valtioneuvosto johtaa ja eduskunta siunaa.

Mikä on ilmatorjunnan rooli kehittyvän vapaaehtoisen maanpuolustuksen(VMP) osana?

Sen voi pelkistää yhtälöön: Ilmasuojelu » väestönsuojelu » ilmatorjunta.

Uhkat – valmius

Kokonaisturvallisuuteen kohdistuu siis uhkia, joihin pitäisi löytää vastetta. Valmius on avainsana. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian (YETT) määrittämät turvallisuustilanteet ovat normaaliolot, häiriötilanteet ja poikkeusolot.1)

Normaalioloissa talouden ja yhteiskunnan toimivuuteen sekä sisäiseen turvallisuuteen kohdistuu uhkia, jotka toteutuessaan voivat johtaa poikkeusoloihin.  Normaalioloissa on luotava edellytykset pärjätä pahemmissakin tilanteissa – on varauduttava. Varautuminen koskettaa kaikkia. Julkisyhteisö ja elinkeinoelämä varautuvat valmiussuunnittelulla ja laativat valmiussuunnitelmia. Pienemmille yksiköille on säädetty omatoimisesta varautumisesta pelastuslaissa ja esimerkiksi taloyhtiön kokonaisturvallisuus – uhkat ja niiden ennaltaehkäisy sekä pelastustoimenpiteet esitetään pelastussuunnitelmassa. Viime kädessä kansalaiseen kohdistuu myös ns. arjen turvallisuuteen uhkia, joihin tapaturmaisesti kuolee vuosittain lähes 3000 ihmistä.

Häiriötilanteissa voidaan käyttää erityistilanteiden toimivaltuuksia, määrärahojen uudelleen kohdentamista, henkilöstön palvelukseen määräämistä ja muiden lisäresurssien osoittamista sekä säädösten tarkistamista. Esimerkkinä häiriötilanteesta olivat kesän suurtulvat, joilla oli laajat seurannaisvaikutukset useissa kunnissa. Perussääntö on: Pelastusviranomaisella on onnettomuuksissa yleisjohto – muut tukevat.

Poikkeusoloissa ollaan vasta valmiuslaissa säädetyissä tilanteissa, joiden hallitseminen ei ole mahdollista viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin ja resurssein. Pelkistäen: Väestön suojaaminen toimeenpannaan.

1) YETT: ”Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla turvataan Suomen valtiollinen itsenäisyys sekä kansalaisten elinmahdollisuudet ja turvallisuus ulkoista, valtioiden aiheuttamaa tai muuta uhkaa vastaan. Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamiseen kuuluvat julkisen sektorin elin valtioneuvoston, valtion viranomaisten ja kuntien sekä yksityisen sektorin toimenpiteiden ja kansalaisten vapaaehtoisen toiminnan yhteensovittaminen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi kaikissa tilanteissa.”

Seuraavassa kuvassa on yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiaa pelkistetty huoneentauluksi kunnan tasalla.

UHKAT

 

VALMIUS     TURVALLISUUSTILANTEET:      normaaliolot – häiriötilanteet - poikkeusolot

 UHKAMALLIT:

1) Tietojärjestelmiin kohdistuvat uhkat

2) Laiton maahantulo ja väestöliikkeet

3) Väestön ravitsemus ja terveys uhkat

4) Ympäristöuhkat

5) Taloudelliset uhkat

6) Järjestäytynyt rikollisuus ja terrorismi

7) Suuronnettomuus

8) Kansainvälinen jännitystila

9) Suomen alueellisen koskemattomuuden vakava loukkaus ja sodan uhka - painostus

      10) Aseellinen hyökkäys ja sota sekä sodan jälkitila.

Uhkamallit ovat pohjana kokonaismaanpuolustukselle

 

     

 

    

 ELINTÄRKEÄT TOIMINNOT:

1) Valtion johtaminen

2) Ulkoinen toimintakyky

3) Valtakunnan sotilaallinen puolustus

4) Sisäinen turvallisuus

5) Talouden ja yhteiskunnan toimivuus

6) Väestön toimeentuloturva ja toimintakyky

7) Henkinen kriisinkestokyky

VALMIUSLAIN POIKKEUSOLOT(VL 2§)

1) Sota

2) Sodan uhka

3) Kansainvälinen jännitystila

4) Taloudellinen kriisi – uhka väestön toimeentulolle

5) Suuronnettomuus

antavat perusteet valmiuslainsäädännön käyttöönottoon(VN)

Valmiuslain tarkoitus 1§ Turvata väestön toimentulo ja valtakunnan itsenäisyys

Puolustustilalaki = lisää toimivaltuuksia sotilaille 

 siviilit ovat kuolonuhreina sodissa

I MS 14%    - II MS 67%  - Nyt > 90%

 Varautumisvelvollisuus: Valmiuslain 40§

..valtion viranomaisten ja kuntien tulee valmiussuunnitelmin ja etukäteisvalmisteluin varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa.

operaatioita ja väestön suojelua ei johdeta lainsäädännöllä

– pitää olla uhkaan vastaus = ”täsmälääke”, joka on oltava joustavasti käyttöönotettavissa ”lääkehyllyn lokeroista”:

                  perusvalmius - tehostettu valmius - täysvalmius

Kunnan johtokeskuksen johtoryhmällä tavoitteena on välittömän johtamisvalmiuden saavuttaminen johtokeskuksesta vakavasta kuntalaisen peruspalveluja uhkaavasta häiriötilanteesta alkaen, kuten luonnonkatastrofi, epidemia, sähkökatko, kunnallistekniikan häiriö, raakaveden saastuminen tai suuronnettomuuksissa ja evakuoinneissa.

Pitää olla valmiutta toimia pelastustoiminnan ja poikkeusoloissa väestönsuojelun tukena 

 VMP:N KEHITTÄMINEN – MAAKUNTAJOUKOT - TOIMINTAKESKUKSET

Vapaaehtoinen maanpuolustus on toimintaa, jota viranomaiset lakisääteisesti tukevat ja järjestöt sekä yksityiset kansalaiset vapaaehtoisesti tekevät maanpuolustuksen hyväksi. Kansalaisten korkea maanpuolustustahto ja halukkuus vapaaehtoistoimintaan ovat vahvuuksia, jotka tulisi ohjata nykyistä paremmin palvelemaan sotilaallisen puolustusvalmiuden ja uusiin uhkiin varautumisen lisäksi myös arjen turvallisuutta.

Puolustusministeriön vapaaehtoisen maanpuolustuksen selvitystyöryhmän raportti julkaistiin alkukesästä, jossa maakuntajoukot ja toimintakeskukset saivat laajan tuen. Valtioneuvosto ottaa syksyn selonteossa siihen kantaa.

Konkreettisesti esitetään, että Maanpuolustuskoulutus ry:n asemaa vahvistettaisiin säädösperustein julkisoikeudelliseksi yhteisöksi. Uusiksi tehtäviksi nykyisten lisäksi esitetään:

  • koulutus- ja tukiyksiköiden rekrytointi, yksiköiden toiminnan ja koulutuksen johtaminen

  • paikallisten toimintakeskusten isännöinti tai siihen osallistuminen

  • sitoutumishaluisten kouluttajien rekrytointi ja heidän kouluttajataitojensa ylläpito ja kehittäminen

  • joukkojen ja muodostelmien koulutus viranomaisten tilauksesta sopimuksen mukaisesti sekä

  • koulutustoiminnan jatkaminen osana viranomaisten poikkeusolojen koulutusjärjestelmää.

Maanpuolustuskoulutus ry:n eräänä keskeisenä kehittämiskohteena tulisi olla koulutus- ja tutkintojärjestelmän kehittäminen. Järjestön organisaatiota esitetään tarkistettavaksi alue- ja paikallistasolla ottaen huomioon valtion- ja puolustushallinnon muutokset sekä suunniteltu eri hallinnonalojen väliset rajat ylittävä toimintakeskusverkosto.

Maakuntajoukko on puolustusvoimien sa-joukko, joka on pääosin MPK:n koulutus- ja tukiyksikön tuottama. Sen tehtäviä ovat paikallispuolustus, koulutus ja virka-apu. Koulutus- ja tukiyksikkö voisi olla osa viranomaisten poikkeusolojen koulutusjärjestelmää.

Miten ilmatorjunnan on oltava asialla ja miten vapaaehtoinen maanpuolustus liittyy kokonaismaanpuolustukseen? Kirjoittajan kannanotto jatkuu seuraavassa numerossa...