|
komentajakapteeni Jussi Voutilainen |
|
MERIVOIMAT
UUDELLE ULOTTUVUUDELLE
Merivoimat allekirjoitti
syksyllä 2002 sopimuksen Etelä-Afrikkalaisen Denel konserniin kuuluvan
Kentronin kanssa Umkhonto-IR-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän hankkimiseksi
Laivue 2000:lle. Alun perin Hamina- ja Tuuli-luokan aluksille
suunnitellut kuusi järjestelmää tullaan asentamaan neljälle
Hamina-luokan ohjusveneelle ja kahdelle Uusimaa-luokan miinalaivalle.
Hankinnan perusteena olivat kokonaistaloudellisuus ja järjestelmän
suorituskyky.
Umkhonto
asennetaan pystylaukaistavaksi (vertical launch) kaikille aluksille.
Tällä saadaan aikaan 360 asteen ampumasektori. Kahdeksan kilometrin
pysty- ja yli 10 kilometrin vaakakantama riittää oletettuihin uhkiin.
Umkhonton toimintaperiaate on seuraava. Maalitieto saadaan aluksen 3-D
tutkalta tai infrapunasensorilta. Taistelunjohtojärjestelmä tekee uhka-
ja maalianalyysin, määrittää soveltuvan laukaisuhetken ja tieto välittyy
automaattisesti tai operaattorin välityksellä Umkhonto-järjestelmälle.
Ohjukset ammutaan ennakkopisteeseen.
Komentolinkki päivittää
Osumatodennäköisyyden
kasvattamiseksi Umkhontossa on yksisuuntainen komentolinkkipäivitys.
Komentolinkki päivittää maalin paikka- ja liiketekijöitä hakupään
avautumiseen saakka. Tällä toiminnolla mahdollistetaan hakupään
avaaminen normaalia lähempänä maalia. Kapea etsintäkeila ja viime hetken
hakupään avautuminen vaikeuttavat ohjuksen häirintää. Ohjus hakeutuu
maaliin. Ohjelmoitava sytytin räjäyttää 20 kilon taistelulatauksen
maalin liiketekijöiden ja maalinosoituksen tarkkuuden perusteella.
Sopimukseen liittyvän vastakauppavelvoitteen myötä järjestelmät tullaan
rakentamaan pääosin Suomessa. Kotimainen yritys valmistaa järjestelmät
hankkimalla Kentronin ohjeistuksen ja koulutuksen perusteella osat
suoraan Euroopasta. Näin saavutetaan täydellinen huoltokyky suomalaiseen
teollisuuteen. Mahdolliset ohjelmistopäivitykset voidaan niinikään
tulevaisuudessa tehdä Suomessa.
Neljä
maalia
Järjestelmällä
on monimaalikyky. Se kykenee tulittamaan yhtä aikaa neljää maalia.
Hamina- ja Uusimaa-luokan ratkaisussa (kahdeksan ohjusta) tämä
tarkoittaa kaksi ohjusta / maali. Erityisominaisuuksina järjestelmästä
voidaan mainita epäsuoran maalinosoituksen mahdollisuus. Toinen alus tai
kiinteä tutka-asema voi välittää maalitiedon ampuvalle yksikölle. Myös
komentolinkkipäivitys toiselta alukselta ammutulle ohjukselle on
mahdollista.
Umkhonto-IR on osa
ohjusperhettä. Kentronin suunnitelmissa, ja jo osittain myös
kehitysvaiheessa, on neljä erityyppistä ohjusta. IR-hakupään rinnalle
ollaan kehittämässä tutkahakupäätä. Kantamaa pyritään kasvattamaan
ballistisella kärjellä yli 15 kilometriin. Toinen kantaman
kasvatussuunnitelma on suurempi lähtömoottori nykyiseen ohjukseen,
jolloin kantaman on yli 20 kilometriä.
Etelä-Afrikan maavoimat
on tilaamassa Umkhontosta ajoneuvolavettista järjestelmää. Umkhonto
–ajoneuvo pitää sisällään ammunnan laskennan 3-D tutkan, monisensorin
sekä kahdeksan hydraulisesti pystyyn nostettavaa Umkhonto ohjusta.
Maavoimien versio on suunniteltu toimimaan patterikokonaisuuksina,
jolloin neljä ohjusajoneuvoa, sensoriajoneuvo ja komento-osat
muodostavat tulivoimaisen yksikön. |