3/2001

Kirjoittaja, majuri Reijo Alanne palvelee tällä hetkellä Satakunnan Lennoston  lmatorjuntapäällikkönä ja hänet valittiin vuoden ilmatorjuntaupseeriksi.

TOIMINTAA MAANTIETUKIKOHDASSA

Hävittäjätorjunta perustuu lentokaluston hajauttamiseen useisiin eri tukikohtiin, joista lento-osastoja käytetään torjuntaan tarvittaessa keskitetysti. Maantietukikohdat muodostavat osan tästä tukikohtaverkostosta. Toiminta maantietukikohdassa asettaa omat vaatimuksensa lentotoiminnalle sekä tukikohdan puolustuksesta ja tukeutumisesta vastaavien joukkojen toiminnalle. Ilmavoimien harjoitustoimintaan liittyy oleellisesti toiminta maantietukikohdassa, jota lennostot harjoittelevatkin vuosittain. Harjoitusten laajuus vaihtelee kaikkien tukikohdan joukkojen harjoituksista suppeampiin lentotoimintaharjoituksiin, joissa on luotu edellytykset tukikohdan lentotekniselle tukeutumisvalmiudelle.

Satakunnan Lennosto järjesti vastuualueensa Virttaan maantietukikohdassa Oripää - Alastaro alueella maantietukikohtaharjoituksen 7. - 11.5.2001. Harjoitus koostui Hävittäjälentolaivue 21:n lentotoimintaharjoituksesta sekä siihen liittyvistä Ilmavoimien Viestikoulun ja Ilmavoimien Teknillisen Koulun reserviupseerikurssien tukikohtatoimintaharjoituksista sekä tukikohdan johtohenkilöstön kertausharjoituksesta.

Harjoituksessa käsiteltiin mm. seuraavia asiakokonaisuuksia:

• tukikohdan tukeutumisedellytysten valmistelua ja tiedonsiirron testausta, HN- ja HW-lentokoulutusohjelmien mukaisten lentojen suorittamista VMC/IMC-olosuhteissa (näkölento-/mittarilento-olosuhteet),

• tukikohdan johtohenkilöstön perehdyttämistä ja harjaannuttamista tehtäviinsä,

• tukikohdan operatiivisen suunnitelman laatimista sekä

• yhteistoiminnan syventämistä paikallisiin viranomaisiin, maanomistajiin ja muihin alueen yhteistoimintaosapuoliin.

Harjoitukseen osallistui 180 henkeä, joista kantahenkilökuntaa oli 60, reserviläisiä 70 ja varusmiehiä 50.

Lentotekninen toimiala loi edellytykset tukikohdassa HN ja HW-koneiden lentotekniselle tukeutumiselle. Tavoitteena tukeutumisella oli lisäksi luoda kyky lentokonekaluston käyttöhuoltoon- ja vikakorjauksiin hajautetussa ryhmityksessä. Harjoituksen aikana Hävittäjälentolaivue 21:n koneet suorittivat tukikohtaan lähestymisiä ja laskuja Pirkkalan tukikohdasta käsin. Satakunnan Lennoston koneiden lisäksi toimintaa tukikohdassa harjoitteli myös Lapin Lennoston, Ilmasotakoulun sekä Rajavartiolaitoksen koneet. Kaikkiaan harjoituksen aikana suoritettiin Virttaalle yli 100 lentoa, joista kertyi yhteensä yli 700 operaatiota (läpilaskuja, lentoonlähtöjä ja matalalähestymisiä). Lisäksi Hornetilla lennettiin mittarilähestymisiä.

Harjoituksen johtaja everstiluutnantti Anssi Saarikoski.	Yliluutnantti (res) Jarkko Ruohola menossa tutustumaan ilmatorjunnan johtoryhmän työskentelyyn.

PYSÄYTYSVAIJERI PYSÄYTTÄÄ MYÖS TUKIKOHDASSA

Normaalien laskeutumisien lisäksi Hornet-hävittäjällä harjoiteltiin laskeutumista pysäytysvaijeriin. Tukikohtaan oli rakennettu pysäytysvaijerijärjestelmä siirrettävällä pysäytysvaijerijärjestelmällä. Harjoituksen edellyttämä vaijerijärjestelmän pystytys toimintakuntoon kesti noin kuusi (6) tuntia. Laskuja pysäytysvaijeriin tehtiin harjoituksen aikana 20 kpl.

Harjoitukset maantietukikohdissa herättää mielenkiintoa ympäröivässä yhteiskunnassa. Lennosto järjesti ennen harjoitusta paikalliselle väestölle informaatiotilaisuuden harjoituksesta, jonka tarkoituksena oli selvittää harjoituksen luonnetta ja sen aiheuttamia meluhaittoja. Perinteisesti paikallinen väestö on suhtautunut harjoituksiin positiivisesti kuten tälläkin kertaa. Viikon aikana harjoitukseen tutustui useita virallisia vierailuryhmiä ja kaikkiaan noin 300 henkeä. Järjestettyjen vierailujen lisäksi paikallinen väestö seurasi toimintaa kiitoteiden päissä ajoittain runsaslukuisesti.

Harjoituksen pystyttäminen ja kaiken kaluston siirtäminen maantietukikohtaan vaatii aikaa, henkilöstöä ja ajoneuvoja. Kaikkiaan harjoitukseen kuljetettiin lähes 20 rekkakuormallista ja vajaa kymmenen kuorma-autollista tavaraa/kontteja. Vähäinen etukomennuskunta saattoi tukikohdan toimintavalmiiksi niin, että harjoituksen ensimmäisenä lentopäivänä kyettiin heti aamusta alkaen ottamaan koneet vastaan tukikohtaan.

Ilmatorjuntajoukkojen osalta harjoitukseen osallistui tukikohdan ilmatorjuntaupseeri sekä ilmatorjunnan johtoryhmä. Ilmatorjuntaupseerin tehtävänä harjoituksessa oli perehtyä tukikohdan ilmatorjuntajärjestelyihin sekä päivittää tukikohdan ilmatorjuntasuunnitelma lennoston ilmatorjuntapäällikön johdolla. Ilmatorjunnan johtoryhmän koulutus painottui yhteistoiminnan harjoitteluun tukikohdan johtopaikan kanssa, tulenkäytön viestiyhteyksien tarkastukseen, laitekoulutukseen sekä tulenkäytön johtamisen harjoitteluun pääjohtokeskuksen ja tukikohdan välillä.