3/2001

Majuri Sami-Antti Takamaa palvelee Maavoimaesikunnan maavoimaosastossa ja vastaa siellä  mm. ilmatorjunnan henkilöstö- ja koulutusasioista.

ILMATORJUNTALEIRI 2/01 - TULIKASTE SIIRRYTTÄESSÄ UUSIMUOTOISEEN LEIRIJÄRJESTELMÄÄN

Valtakunnallinen ilmatorjuntaleiri 2/01 toimeenpantiin Lapin Ilmatorjuntarykmentin komentajan eversti Pertti Viikin johdolla 13.5 -3.6.2001. Ilmatorjuntaleiri jakautui kahteen vaiheeseen, josta ensimmäinen vaihe muodostui kahdesta kahdeksan päiväisestä varusmiesjaksosta ja toinen vaihe muodostui kahdesta viiden vuorokauden mittaisesta reserviläisjaksosta. Leiri toteutettiin uusitun leiriohjeen mukaisesti. Lapin ilmatorjuntarykmentti suoriutui tulikasteesta erittäin hyvin. Palaute uusimuotoisesta leirijärjestelmästä on ollut rohkaisevaa, sekä vanhemmilta yksiköiden päälliköiltä että muilta kouluttajilta. Lisäksi positiivisessa hengessä esille tuodut korjausehdotukset ovat merkki siitä, että muutos on tervetullut ja että kouluttajat ovat ymmärtäneet tilanteenmukaisen sekä harvojen maalilentojen olevan kullanarvoisia koulutettaessa sodan ajan joukkoja. Ovathan nämä joukot niitä, joiden ammattitaitoon me kaikki ilmatorjuntamiehet luotamme tosipaikankin tullen

.

Suunnittelu, johtaminen ja valvonta ovat kolme avainsanaa, joihin koko leirin toiminta kulminoituu. Suunnittelu alkaa kuukausia ennen kuin harjoitusjoukot saapuvat leirille. Uutena suunnittelua vaativana kohtana oli leirillä 2/01 ilmatorjuntapäällikön toimintaan liittyvät suunnitelmat. Pitää olla tilannepohja jatkotilanteineen ja erillistilanteineen, johon taisteluvaihe liittyy. Näin kaikesta toiminnasta saadaan tilanteenmukaisempi. Nyt pohjat ovat olemassa ja niitä kehittämällä ja vakioimalla saadaan leiristä tutumpi kouluttajille ja turvallisempi leirin läpivientiä ajatellen. Koulutuksellinen ideahan on siinä, että kaikki toimivat omissa sijoituksissaan myös henkilökunta. Leirin infrastruktuurin kehittäminen vaatii rahaa ja siksi se on varsin pitkäjänteistä työtä, jossa vuosi tuntuu lyhyeltä ajanjaksolta.

Ilmatorjuntamiehet ovat viimevuosina tottuneet johtamaan muutamia yksiköitä laajahkolla alueella. Lohtajan ampumakenttäalueella viiden yksikön johtaminen suunnittelun jälkeenkin on aika iso urakka, joka vaatii esikäskyjä ja ennakointia niin ilmatorjuntapäällikön, mutta myös yksikön päällikönkin suunnalta, jos käskyjä ei tule niin niitä kannattaa kysyä. Monen vuoden jälkeen huomattiin, että yksiköiden päälliköt ja kouluttajat ovat nuorentuneet niin paljon, että kaikki eivät sujuneet automaattisesti niin kuin vuosia takaperin tapahtui. Esikäskyjen merkitys korostuu.

Yksikön päässä valvonta on johtajien tärkein toimenpide on valvottava, että muun muassa asemaan ajot ja irtautumiset, ajoneuvojen naamioinnit ja hajauttamiset sekä tulitoimintaharjoittelu suoritetaan niin kuin ne ovat opetettu mistään tinkimättä. Tästä vastuun kantaa loppujen lopuksi yksikön pääkouluttaja.

MAALILENNOT KESKITETÄÄN LEIRILLE

Maalilennoista on puhuttu paljon.  Totuus on se, että Lohtajan valtakunnallisilla ilmatorjuntaleireillä niitä on keskitetysti eniten. On Hornet, Hawk, Mi-8, Hughes 500 ja tulevaisuudessa vielä Ranger tiedustelulennokkikin unohtamatta maalikoneita, miehitettyjä ja miehittämättömiä. Tällä leirillä maalilentoja lennokeilla lennettiin rapiat 50 tuntia, joka lienee uusi ennätys. Ensimmäisen kerran ammuttiin myös yksiköllä neljään kahden Lear Jetin hinaamaan maalipussiin, johon ammutaan yksikkönä. Ammunnassa saadaan järkevästi tehtävää myös patterin johtopaikoille. Totuus kuitenkin on, että ohjusyksiköille maalitilanteet, joihin kovat ohjukset ammutaan, ovat helpohkoja. Työ uusien maalien saamiseksi on käynnissä. On valitettavaa, että huono sää voi pudottaa maalitoiminnan vähäiseksi jopa Lohtajalla, mutta sitä vartenhan yksiköillä on varaohjelmat.

Järjestelmä on sana, joka ainakin viime lehdessä sai runsaasti palstatilaa. En kuitenkaan jatka sitä keskustelua, vaan teen ilmailutermeillä sanottuna uuden lähestymisen. Ilmatorjuntajärjestelmien suorituskyky on asia, jota tutkitaan parhaillaan. Osavastuu tutkimuksesta on annettu ammattilaisille joukko-osastoihin. Ensimmäisiä tutkimustuloksia odotetaan ilmatorjunnan tarkastajan syksyllä suorittamasta tarkastus- ja seurantakäynnin yhteydessä olevilla tarkasteluilla joukko-osastoilla. Työ on ensimmäinen vaihe suurempaa kokonaisuutta, koska voidaanhan sanoa, että esimerkiksi jääkäriprikaatin ilmatorjuntakin on vain osa ilmatorjuntajärjestelmää, jossa yksiköt täydentävät toisiaan ja näin suorituskyvyllä on taas uusi merkitys – puhumattakaan vielä monitahoisemmista ilmatorjuntajärjestelmistä, jossa järjestelmät tukevat toisiaan. Tarkkaavainen lukija varmasti huomasi, että pitäisikö puhua, jopa ilmapuolustuksen suorituskyvystä....

57 Itk 60, jo kypsään miehen ikään ehtinyt Nikolai näyttää edelleen herättävän pelkoa vastustajan lentäjien keskuudessa.

Maavoimien valmiusyhtymiä varustetaan. Karjalan Prikaati alkaa pian kouluttamaan CV90:ä, joissa on 30 mm:n tykki. Ase on erinomainen ilma-ammuntaan. Tulevaisuudessa yhteistoiminta Karjalan Prikaatin ja Kymen Ilmatorjuntarykmentin kanssa tulee näkyvissä olevan rykmentin siirron myötä syventymään. Ilmatorjunnan tarkastaja on toivottanut KarPr:n joukot tervetulleiksi Lohtajalle valtakunnallisille ilmatorjuntaleireille, joissa nousujohteiset maalitilanteet tuloksineen tekevät CV90:n ampujistakin ilma-ammunnan taitajia nykyajan taistelukentälle, jossa ilmauhkan merkitys korostuu jatkuvasti. Myös muut halukkaat ovat  tervetulleita, kunhan halu ilmaistaan mahdollisimman aikaisin, jotta asiat kyetään ottamaan huomioon suunnittelussa.

Mennyt kesä ei ollut ilmatorjuntamiehelle mieleinen – hyvää lentosäätä kun oli liikaa...