Panssari-ilmatorjuntapatterin perinteet ja syntyhistoria ulottuvat helmikuun 14. päivään vuonna 1942, jolloin Ilmavoimien esikunta käski Karjalan Armeijaa siirtämään ilmatorjuntamiehiä kuuteen vaunuryhmään silloisen Panssariprikaatin Panssari-ilmatorjuntapatteriin. Patterin uuden-uutukainen koulutuskalusto koostui ruotsalaisista Landsverk Anti II ilmatorjuntapanssarivaunuista, joilla patteri osallistui Jatko- ja Lapin sodan taisteluihin Panssaridivisioonan erillisyksikkönä.

Varsinainen sotien jälkeisen ajan panssari-ilmatorjuntayksikkö, Panssari-ilmatorjuntakomppania, muodostettiin 15.1.1974 alokkaiden astuessa palvelukseen. Panssari-ilmatorjuntapatteri viettää tällä päivämäärällä perinnepäiväänsä. Panssari-ilmatorjuntakomppanian nimi muutettiin nykyiseksi Panssari-ilmatorjuntapatteriksi 1.9.1987. Tänään patterin pääkoulutuskaluston muodostavat ilmatorjuntapanssarivaunut SU 57-2 ja ItPsv 90 Marksman sekä kevyt ilmatorjuntakanuuna 23 ItK 61-2. Näillä kalustoilla Panssari-ilmatorjuntapatteri tuottaa kahden sodan ajan panssariprikaatimme ilmatorjuntapatteristojen kevyet ilmatorjuntapatterit sekä panssaripataljoonien ja erillisten panssaripataljoonien ilmatorjuntapanssarivaunujoukkueet. Näiden lisäksi patterissa palvelee myös muihin tehtäviin koulutettuja taistelijoita kuten tutkaryhmänjohtajia, johtokeskusaliupseereita ja panssarivaunuasentajia, jotka niin ikään sijoitetaan em. prikaateihin. Tähän liittyen patterin kirjoilla on pääkoulutuskaluston lisäksi kahden panssariprikaatin johtoportaan kalusto pl. BTR 50-alustaiset C4-varustellut YVI II-vaunut. Kaikkien johtajien sekä ilmatorjuntapanssarivaunujoukkueiden taistelijoiden ja panssarivaunuasentajien palvelusaika on 362 vuorokautta. Kevyen ilmatorjuntapatterin miehistötehtäviin koulutettavien palvelusaika on 180 vuorokautta pl. ajoneuvon kuljettajat (oto ammusmiehet).

Patterin päätehtävänä ja tärkeimpänä ydinprosessina on edellä mainittujen joukkojen koulutus ml. kertausharjoitukset. Toiseksi päätehtäväksi on käsketty ItPsv 90 Marksmanin varastointivastuu riippumatta siitä, onko ko. koulutuskalusto koulutuskäytössä jatkuvasti. ItPsv SU 57-2-kalusto sitä vastoin huolletaan ja luovutetaan takaisin varikolle kierrätyshuoltoja varten yksikön kirjoilta totutulla tavalla siksi ajaksi, kun ko. kalustolla ei kouluteta. Kaluston huollollinen ja ylläpidollinen tarve koulutuksen tukiprosessina korostuu muutenkin kalustokirjon ollessa varsin monipuolinen niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Näihin vaativiin tehtäviin ja haasteisiin on sitoutunut tehtäviensä tasalla oleva, ammattitaitoinen henkilöstö käsittäen tällä hetkellä kolme upseeria, seitsemän opistoupseeria ja yhden sotilasammattihenkilön.

Vuosi 2000 on koulutuksellisesti murroksen aikaa, sillä koulutusrytmimme muuttuu tämän vuoden "ylimenokauden" jälkeen samanlaiseksi muiden Panssarivaunupataljoonan perusyksiköiden kanssa. Tänä vuonna koulutamme poikkeuksellisesti molemmista saapumiseristä kaksi kevyttä ilmatorjuntajaosta peräkkäin. Vuoden 2001 alusta alkaen tammikuun saapumiserästä koulutetaan aina ilmatorjuntapanssarivaunujoukkue joko ItPsv SU 57-2- tai ItPsv 90 Marksman-kalustolla sekä kevyen ilmatorjuntajaoksen johtajat ja heinäkuun saapumiserästä kevyen ilmatorjuntajaoksen miehistö. Molemmista saapumiseristä koulutetaan lisäksi mm. johtoportaan henkilöstöä ja panssarivaunuasentajia. Tämä uudistus muuttaa koulutuksen painopisteen erikois- ja joukkokoulutuskauden harjoituksineen syyskaudelle, jonka ehdoton kohokohta on Lohtajan ilmatorjuntaleiri marraskuussa.

Panssari-Ilmatorjuntapatterin pääkoulutuskalusto Marksman ilmatorjuntapanssarivaunut antavat "pussille" kyytiä Lohtajalla.

Pienenä ja valtakuntamme ainoana, alkuperäisenä panssari-ilmatorjunnan edustajana Panssari-ilmatorjuntapatteri on "riippuvainen" yhteistyöstä muiden aselajien sekä oman aselajimme muiden joukko-osastojen kanssa. Jokavuotisesta yhteistyöstä harjoituksissa ja leireillä onkin muodostunut tiivis ja sujuva toimintatapa niin Panssariprikaatin eri perus- ja joukkoyksiköiden kuin myös VSItR:n ja HelItR:n kanssa. Tämä pitkään jatkunut yhteistyö onkin elämisemme ja koulutuksemme onnistumisen perusedellytys. Pyrimme kehittymään samoilla suuntaviivoilla myös tulevaisuudessa.