Pitkä matka on kuljettu siitä hetkestä kun Pohjanmaan Ilmatorjuntapatteristo siirtyi Rovaniemelle vuonna 1970 ja oli ensimmäinen osa ilmapuolustuksen vahventamista täällä pohjoisessa. Hämeen Lennosto siirtyi muutaman vuoden myöhemmin ja otti "rintamavastuun" ilmatilasta Pohjois- Suomessa. Edellä mainittu yhteiselo jatkui samantyyppisenä aina vuoteen 1989 asti, jolloin Someroharjun kasarmialueelle siirrettiin myös Oulun Ilmatorjuntapatteristo. Vuoden 1989 alusta alkaen tuo ilmatorjuntajoukko on tunnettu Lapin Ilmatorjuntarykmenttinä. Hämeen Lennosto puolestaan tunnetaan nykyisin Lapin Lennostona.

Joukko-osastojen nimet ovat vuosien varrella vaihtuneet mutta varsinainen toimintaidea ja johtoajatus on pysynyt samana yli kolmekymmentä vuotta. Johtoajatuksen keskeisenä tekijänä on ja on ollut ilmapuolustuksen vahventaminen Lapin alueella siten, että ilmatilan valvonta on aukotonta ja mahdolliset torjuntatehtävät toteuttamiskelpoisia.

Perinteiden kunnioittaminen ja joukko-osastojen yhdessä kulkema taival on ollut kuitenkin keskeisimpiä vahvuustekijöitä, joka on kantanut läpi vuosien. Hyvää työtä on tehty aina ja sitä kannattaa myös muistella.

Rovaniemen varuskunnan kasarmialue Someroharjulla on kompakti paketti kaupungin kupeessa. Kaikkiin keskeisiin paikkoihin pääsee marssien ja laajat lähiharjoitusalueet ovat aivan kasarmialueen vieressä. Ampumaradat, eri liikuntapaikat sekä muut koulutus- ja harjoituspaikat ovat ihan kasarmien vieressä. Tärkeimpänä yksittäisenä harjoitusalueena voidaan kuitenkin pitää lentotukikohdan aluetta. Tässä kohtaa muistuttaisin ettei tällöin puhuta ainoastaan lentokenttäaluetta kiertävästä tiestä vaan tuliasemien sekä ryhmitysalueiden sarjasta, jotka ovat useiden kilometrien jopa kymmenien kilometrien päässä kenttäalueesta.

Rovajärven ampumakenttäalue vajaan tunnin ajomatkan päässä antaa meille mahdollisuudet toteuttaa kaikki ilmatorjuntajoukkojen vaatimat ammunnat pois lukien ilmatorjuntaohjusammunnat. Pysyväisasiakirjoissa käsketyt ammuntoihin liittyvät vaatimukset koskevat yksittäisen taistelijan osalta myös ilmatorjuntamiehiäkin siinä missä jalkaväkeäkin. Voimmekin todeta etteivät nykypäivänä Lapin Ilmatorjuntarykmentissä toteutettavat jalkaväen taisteluammunnat häpeä yhtään muiden aselajien ammuntoja. Sarriojärven ja Hautainmaan alueet antavat todella hyvät mahdollisuudet harjoituttaa joukkoja kustannustehokkaasti. Matkustamiseen ei tarvitse kuluttaa aikaa ja harjoitustilaa riittää.

Taistelu käydään siten kuten sitä on harjoiteltu. Väitehän ei sinällänsä pidä aivan suoraan paikkaansa mutta sisältää kuitenkin keskeisen viisauden. On harjoiteltava säännöllisesti tiettyjä suoritteita, jotta ne osattaisiin myös taistelu hetkellä. Muutamien vuosien välien toistuvissa suurissa harjoituksissa saavutetaan aina merkittäviä parannuksia suuriin kokonaisuuksiin mutta tosiasiallinen osaaminen yksilötasolla hiotaan vuosittain ja saapumiserittäin toistuvissa harjoituksissa. Erityisesti joukkoyksiköiden (ROVITPSTO – HÄVLLV 11) keskinäinen yhteydenpito on jatkuvaa ja mutkatonta. Lentoharjoitusten osien yhdistäminen ilmatorjuntajoukkojen perusharjoituksiin on ollut "ilmapuolustusvaruskuntamme" etuoikeus, jota on ollut vaikeaa tai jopa mahdotonta toteuttaa muualla. Samalla henkilöstö on oppinut tuntemaan toisensa ja toisen tehtävät.

Vuosien 2005 ja 2006 aikana on Lapin Ilmatorjuntarykmentin ja Lapin Lennoston kesken järjestetty useita harjoituksia ja koulutustilaisuuksia, joiden tavoitteena on ollut tietotaidon tasaaminen osallistujien kesken sekä harjoitella TKKJOPA:n toimintaa eri tilanteissa. Samalla on hankittu kokemusta ITTH –järjestelmästä silmällä pitäen myös tulevaa ilmatorjunnan johtokeskuskalustoa JOKE 06. Tässä suhteessa koemme olevamme ajan tasalla ellemme jopa aikaamme edellä.

Kesäkuussa 2006 harjoiteltiin edellisen kerran yhteistoimintaa Rovaniemen alueella ilmavoimien pääsotaharjoituksessa VAARA-06 sekä siihen liittyvässä ROLLO-06 –harjoituksessa. Harjoituksen johti Lapin Lennoston komentaja ja siihen osallistui lukuisa määrä henkilökuntaa muista ilmavoimien joukko-osastoista sekä ilmatorjuntajoukoista. LAPITR:stä harjoitukseen osallistui muun muassa täysi OITPTRI (90), jonka varusmiehet kotiutuivat heinäkuussa 2006.

Henkilöstön osaaminen on kovassa huudossa koko yhteiskunnassa samoin kuin puolustusvoimissakin. Tähän liittyen Lapin Ilmatorjuntarykmentti on ollut ensimmäisenä kehittämässä osaamisen hallintaa painopisteen ollessa sodan ajan tehtävien vaatimusten kautta luodussa henkilöstön koulutussuunnitelmassa. On siis ensin katsottu sodan ajan tehtävä ja siihen liittyvät vaatimukset. Tämän jälkeen ollaan mahdollisimman pitkäjänteisesti aloitettu henkilöstön kouluttaminen kyseiseen tehtävään.

Vaativimpien asejärjestelmien todellinen osaaminen ei synny hetkessä vaan useiden vuosien määrätietoisella työllä. Kurssit, harjoitukset ja eri tehtävissä toimiminen antavat yhdessä riittävät perusteet osaamiselle. Olemme tähän liittyen voineet jo vuodesta 2004 lähtien suunnitella henkilöstön käyttöä pitkäjänteisemmin kuin aikaisemmin. Täydellisiä emme tässäkään suhteessa ole mutta siihen suuntaan pyrimme.

Osaamisen hallintaan liittyen on todettava, että yleisosaajien aika on ohi ja on uskallettava erikoistua. Olemmekin jo vuosia vaatineet vastavalmistuneilta sotatieteiden kandidaateilta ja maistereilta hyvinkin nopeasti päätöstä omasta suuntautumishalukkuudesta (ohjusasejärjestelmät vai tulenkäytön johtaminen). Tämän jälkeen kurssitukset ja sijoittaminen sodan ajan tehtävään on ollut mahdollista toteuttaa suunnitelmallisesti.

Puolustusvoimien keskeisiä rakenteita ollaan muuttamassa valtioneuvoston vuonna 2004 antaman turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon pohjalta. Esikuntarakenne muuttuu vahvasti erityisesti maavoimissa mutta vaikutuksia löytyy kyllä kaikista puolustushaaroista.

Lapin Ilmatorjuntarykmenttikin joutui "myrskyn silmään" selvitysmies prikaatikenraali Arto Rädyn laatiman selvitystyön mukana aivan kuten moni muukin joukko-osasto. Tässä vaiheessa rakennemuutosta me tiedämme jo tulokset, joten siitä ei sen enempää. LAPITR:n osalta keskeisimpänä vahvuustekijänä olivat kuitenkin ympäröivän infrastruktuurin erinomainen rakenne ja tosiasiallinen harjoitusmahdollisuus Lapin Lennoston kanssa. Koulutus- ja majoitustilat ovat kunnossa puhumattakaan jo aikaisemmin mainitsemistani muista seikoista.

Saapumiserien vahvuudet kasvavat LAPITR:ssä jo saapumiserästä 2/06 alkaen 25 henkilöllä ja 1/07 alkaen 60 henkilöllä verrattuna vaikkapa saapumiserään 1/06. Sama jatkuu vielä vuonna 2008, jolloin saanemme vielä 40 henkilöä lisää koulutettavaksi per saapumiserä. Ilmatorjuntajoukkojen lisäksi tulemme tulevaisuudessa kouluttamaan yhä enemmän sotilaspoliisi - ja vartiojoukkoja eri puolustushaaroille.

Tuleen ei saa jäädä makaamaan missään tilanteessa. Omaehtoinen kehittäminen tuottaa usein hyviä tuloksia. Tällä hetkellä on työn alla rykmentin ja lennoston vartiostojen mahdollinen yhdistäminen jotta annetut tehtävät voitaisiin toteuttaa tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti.