   |
|||
|
|||
|
|
Huhtikuun Ilmatorjuntaleiri - suorituskykyä ja reserviläisten taitojen hiomista Vuoden ensimmäisellä ilmatorjuntaleirillä koulutettiin perinteisesti suorituskykyisimpien yksiköiden - ohjusyksiköiden - henkilöstöä ja reserviläisvaiheessa kertausharjoitutettiin yhdeksän 23 ItK 61-yksikköä. Reserviläisvaiheessa keskityttiin palauttamaan reserviläisten taidot kaluston käsittelyssä, tulenkäytön johtamisessa, tulitoiminnassa ja elektroniselta häirinnältä suojautumisessa - niissä asioissa, joista yksikön torjuntakyky keskeisesti muodostuu. Leiri rakentui kolmesta eri vaiheesta: ohjusvaiheesta ja kahdesta reserviläisvaiheesta.
Onnistuneet ohjusammunnat Ohjusvaiheeseen 15-20.4.2004 osallistuivat varusmiesjoukkotuotantoyksiköt ItO 90 Crotale NG - kalustolla Lapin Ilmatorjuntarykmentistä ja Panssariprikaatista sekä reserviläisyksikön runkohenkilöstö Lapin Ilmatorjuntarykmentistä. Ohjusvaiheessa oli mukana myös tekninen huoltoryhmä. Lisäksi ohjusvaiheessa järjestettiin palkatun henkilöstön erikoiskouluttajakurssi ItO 90- kalustolla.
Ohjusvaiheessa harjoiteltiin sodan ajan toimintaa painopisteen ollessa ohjusammunnoissa, taistelunmukaisissa maalilennoissa, tulenjohtokoulutuksessa, elektronisen suojautumisen koulutuksessa sekä käskynanto- ja johtamisharjoituksessa. Varusmiesyksiköille leiri tarjosi koulutuksen välitarkastelutilaisuuden myös tulenkäytön arvioinnin osalta. Leirillä yksikkö sai kirjallisen palautteen toiminnastaan. Tarkoituksena oli antaa yksiköiden päälliköille työkalu, jonka avulla voidaan tarkentaa yksikön koulutusta ennen seuraavaa ilmatorjuntaleiriä, jossa annetaan arvosana kyseisistä asioista. Reserviläisten osalta tavoitteena oli onnistuneet ohjusammunnat ja palkatun henkilöstön osalta saavuttaa pätevyydet kaluston erikoiskouluttajaksi.
Maalilennot ItO 90- kalustolle saatiin vakioitua leirin aikana. Maalilentoja oli yhteensä neljä HW-suihkuharjoituskoneparin suoritusta. Kukin maalilento kesti noin 30 minuuttia, jonka aikana tehtiin 8 kappaletta kaksintaistelutilanteita. Kaksintaistelutilanteessa suihkuharjoituskonepari toimi ohjusyksikköä vastaan. Lentohyökkäykset taltioitiin tarkkailuohjelmalla, jolla saatiin tulos taistelun tapahtumista. Tavoitteena on kertoa yksikölle onnistuiko torjunta ajoissa ja samalla taltiointi mahdollistaa suorituksien tarkemman analysoinnin jälkikäteen. Tätä tarkkailutoimintaa toteutetaan myös muilla leireillä. Tulenjohtokoulutuksen ja elektronisen suojautumisen koulutuksen tavoitteet saavutettiin hyvin. Perusasiat ovat nyt hallinnassa. Joukkokoulutuskaudella yksikön varusmiehillä on mahdollisuus harjoittelun jälkeen toimia häirityissä olosuhteissa. Näitä taitoja tullaan testaamaan 2/04 ilmatorjuntaleirillä sekä maanpuolustusalueiden harjoituksissa ennen yksikön kotiuttamista. Käskynanto- ja johtamisharjoitus toteutettiin ilmatorjuntapäällikön johdolla. Tavoitteena oli harjaannuttaa varusmiesjohtajia johtamisessa, käskynantotaidoissa ja tilanteenmukaisten ratkaisujen tekemisessä. Ammattitaitoa reservistä Reserviläisvaihe koostui kahdesta eri reserviläisvaiheesta. Ensimmäiseen reserviläisvaiheeseen osallistui viisi ja toiseen neljä yksikköä, kaikki 23 ItK 61- kalustolla. Koulutusvastuussa olivat RUK, HelItR, LapItR, PsPr, KarPr ja KotRa. Reserviläisvaiheessa koulutuksen painopiste oli ilma-ammunnoissa, tilanteenmukaisissa maalilennoissa, tulenkäytönjohtamisessa, elektronisessa suojautumisessa sekä simulaattoreissa. Ilma-ammunnat toteutuivat pääosin suunnitellulla tavalla ja ilma-ammuntatulokset olivat hyviä; esimerkiksi toisessa vaiheessa vajaasta sadasta ilmamaalitilanteesta vain kuusi oli sellaisia, ettei maaliin saatu lainkaan osumia. Tuli kyettiin aloittamaan jokaiseen maalitilanteeseen ajoissa. Maalilennot toteutuivat kummassakin vaiheessa sekä suihkuharjoituskone- että helikopteriparilla. Tulenkäytön johtamisen sekä elektronisen suojautumisen koulutus toteutettiin nousujohteisesti kummassakin vaiheessa. Simulaattoreista käytössä olivat jaossimulaattori ja asettajan simulaattori. Jaossimulaattori sai reserviläisiltä innostuneen vastaanoton. Vaikka kyseessä olikin ensimmäinen kokeilu laitteen käytöstä Lohtajalla, jaokset ehtivät toimia simulaattorilla kukin kaksi kertaa. Tavoite tulevaisuudessa on vähintään kolme harjoituskertaa kutakin jaosta kohti. Koulutus reserviläisvaiheessa toteutettiin ensimmäistä kertaa osastokokonaisuuksina. Yksiköstä kootut osastot osallistuivat eri koulutustapahtumiin oman aikataulunsa mukaan. Osastoista yksi oli esimerkiksi ampumassa ilma-ammuntoja toisen osaston ollessa muussa koulutuksessa. Tällä osastojaolla vähennettiin turhaa odottelua tykkipihalla maalivetojen välissä. Vaikka tällainen koulutusjärjestely sisältääkin omat riskinsä, niin ainakin näin keväällä, hyvien ampumasäiden vallitessa, koulutustapa on mielekäs. Tavoitteet saavutettiin! Kokonaisuudessaan ilmatorjuntaleiri 1/04 saavutti koulutustavoitteensa hyvin kaikkien tavoitteiden osalta. Varusmiehet, reserviläiset ja henkilökunta selviytyivät erinomaisesti vaativiin maalitilanteisiin suoritetuista, taistelutilanteen mukaisista, monipuolisista ammunnoista. Ohjuksia ammuttiin menestyksekkäästi yhteensä yhdeksän kappaletta, joka sekin on määränä varsin suuri eurooppalaisessa vertailussa. Reserviläiset osoittivat ilmiömäisen kykynsä palauttaa aiemmin oppimansa taidot lyhyessä ajassa. Ilma-ammuntojen suuri “torjuntaprosentti”, vähintään yhden osuman saaminen maalitilanteeseen osoittaa, että yksikkötyyppi on soveltuva miehitettäväksi pääosin tai kokonaan reserviläisillä. Nyt harjoituksessa olleet reserviläisyksiköt suoriutuvat varmuudella sodan ajan tehtävästään menestyksekkäästi. |
||
    |
|||
