2/2003

”Puisto”-patterin päällikkö on poissa

- Pauli Jalassola in memoriam –

8. Raskaan Ilmatorjuntapatterin päällikkö, luutnantti Pauli Jalassola.

Tunnettu ilmatorjuntaupseeri, teollisuusneuvos, reservin kapteeni Pauli Jalassola poistui 86-vuotiaana riveistämme 28.1.2003. Monet meistä tunsivat hänet aktiivisena maanpuolustusmiehenä, joka oli usein mukana aselajimme riennoissa. Sodan jälkeen hän osallistui tarmokkaasti aselajin vapaa­ehtoistyöhön toimien muun muassa Helsingin Reserviupseerien Ilmatorjuntakerho ry:n sihteerinä vv.1948-55, varapuheenjohtajana 1956-57 ja puheenjohtajana 1958-60. Veteraanien keskuudessa häntä arvostettiin sodan ajan ansioistaan It.R 1:n patterin päällikkönä.

Pauli Jalassolan johtamat patterit olivat mukana parissakin aselajin historian kannalta erikoisessa tapahtumassa, joita hän itsekin usein mielellään muisteli. Näin tapahtui myös 16.2.1994, jolloin Lauttasaaren Ryssänkärjessä paljastettiin ”Puisto”-patterin muistomerkki, 88 mm RMB-tykki. Pauli Jalassola kertoi kokemuksistaan puolustusvoimien komentajalle, amiraali Jan Klenbergille.

Lauttasaaren 88 mm johtopatterin muistoa on kunnioitettu rauhan aikana Lohtajan ampumaleireillä, missä HelItR:n leiriyksikön kutsu on ollut ”Puisto”.

Pauli Jalassolan sodan aikaiset alaiset  muistelevat hänen ihmisläheistä mutta tiukkaa johtamistyyliään lämmöllä. Tämä käy hyvin ilmi myös seuraavista muistelmista, jotka on kirjannut ”Puisto”-patterissa vuonna 1944 palvellut vapaaehtoinen tykkimies-sotilaspoika, tekniikan tohtori Antti J. Pesonen (s. 1927).   Hän lienee ilmatorjuntasotilaspoikien historian paras tuntija ja oli vuonna 1948 keskeinen henkilö ilmatorjuntapoikien oikeustaistelussa sodan ajan palveluksesta luvattua varusmiespalvelusajan hyvitystä perättäessä.

Antti J. Pesonen kertoo:

Teollisuusneuvos, insinööri, res. kapteeni (luutnantti 1944) Pauli Jalassola oli noita It.R 1:n legendaarisia patterin päälliköitä, luultavasti legendaarisin. Hän toimi ensin 32.Rask.It.Ptrin (76 mm SS-patteri ”Länsi” nykyisen Tapiolan itäreunassa) päällikkönä ja sitten perustamisesta 10.2.1943 lähtien 8.Rask.It.Ptrin (88 mm RMB-johtopatteri ”Puisto” Lauttasaaressa) päällikkönä sodan loppuun.

Pauli Jalassolan ollessa ”Länsi”-patterin päällikkönä 4.6.1942  lähestyi mereltä kolmen koneen muodostelma, josta ei ollut saatu omakoneilmoitusta eikä se ampunut omakonetunnusta. Patteri oli aloittamaisillaan tulituksen, kun ”Tornista” (torjuntakeskus) tuli hätäpuhelu, joka kielsi ampumisen. Kyseessä oli Adolf Hitleriä Mannerheimin 75-vuotispäiville kuljettanut saksalainen kone ja kaksi saattohävittäjää. (Matka oli epäilemättä hyvin salainen, joten ennakkotiedon puuttuminen johtui kai tästä). Pauli Jalassola totesi itse myöhemmin, että ”hän olisi saattanut muuttaa historian kulun, mutta ei olisi sitä tässä kertomassa.” 

Jalassolan "Puisto"-patterin Funkmessgerät eli Irja-tulenjohtotutka toiminnassa Lauttasaaren Ryssänkärjessä. SA-kuva.

Seuraavan episodin kuulin Pauli Jalassolalta It.R 1:n sotilaspoikien asevelitapahtumassa Hyrylässä 21.10.1989. Hän oli siellä kunniavieraana ja istuin sotilaslounaalla häntä vastapäätä. Hän kertoi: ”Viimeisen suurpommituksen jälkeisenä aamuna 27.2.1944 tuli päämajasta ”Puiston” toimistoon puhelu, jossa patterin päällikköä käskettiin olemaan puhelimen vieressä neljännestunnin kuluttua. Puhelimen soitua langan päässä oli Mannerheim, joka kiitti patteria loistavasta suorituksesta.”

Pauli Jalassola ammutti jatkosodan viimeiset tykinlaukaukset 19.9.1944 aamulla vajaat 2½ tuntia ennen jo allekirjoitetun välirauhansopimuksen voimaan astumista. (Aselepo oli astunut voimaan 3.9.). ”Puisto”-patteri tulitti noin kuuden kilometrin etäisyydellä 220 metrin korkeudella lentänyttä kolmea DB-3f –konetta, mutta ei osunut. Kahta  päivää aikaisemmin (17.9.) ”Puisto” teki todennäköisesti jatkosodan viimeisen pudotuksen tulittamalla kahta noin seitsemän kilometrin etäisyydellä ja 40 metrin korkeudella lentänyttä Boston-konetta, joista toinen alkoi heittelehtiä ja savuta ilmeisesti osuman saatuaan. Rykmentin komentaja, eversti Pekka Jokipaltio oli antanut käskyn tulittaa viholliskoneita kuten ennenkin, vaikka torjuntapäällikkö, kapteeni Aake Pesonen antoikin ohjeen noudattaa varovaisuutta.

Alaiset olivat tyytyväisiä esimieheensä ja esimies heihin. Pauli Jalassola kirjasi 8.Rask.It.Ptrin toimintakertomukseen seuraavan lausunnon: ”Koko ajan aina toukokuun lopulle asti –44 patteri kärsi miehistön suhteen alivahvuutta, kunnes se parantui 48 sotilaspojan saapuessa patteriin. Heidän panoksensa patterin elämään ja toisten miesten kuntoon on kiitosta ansaitseva.”

It.R 1:n sotilaspojat kotiutettiin 30.9.1944.