2/2001

Kirjoittaja everstiluutnantti Mikko Vainonen otti vastaan Kymen Ilmatorjuntarykmentin komentajan tehtävät 1. kesäkuuta 2001 everstiluutnantti Ari Rautalalta. Mikko Vainosen haastattelu julkaistaan Ilmatorjuntaupseerissa 3/2001.

RESERVIUPSEERIKOULUN KUULUMISIA

Reserviupseerikoulu sijaitsee Haminan kaupungissa osana sen keskustaa ja infrastruktuuria. Reserviupseerikoulu täytti huhtikuun 1. päivänä 81 vuotta.  Koulu on antanut sotilasjohtamisen perustiedot ja - taidot yli 154 000 joukkueen ja jaoksen johtajalle. Päävastuun itsenäisyytemme puolustamisessa 60 vuotta sitten kantoivat reserviläiset ja näitä miehiä johtivat reservin upseerit. RUK:n päärakennuksen  edessä olevaan patsaaseen 1939 - 1945 Kaatuneille Upseereille kirjoitettu Yrjö Jylhän teksti kiteyttää tämän asian seuraavasti: "Te ette turhaan taistelleet, Te ette turhaan kaatuneet".

Reserviupseerikoulutuksen historia

Reserviupseerikoulutus alkoi joulukuussa 1917, jolloin 200 ylioppilasta kokoontui Vimpelin pitäjään ohjaajakurssille. Silloisen Vimpelin sotakoulun antaman opetuksen päämääränä oli armeijan luomiseksi tarvittavan alemman päällystön - joukkueenjohtajien - kouluttaminen.

Väliaikaisen asevelvollisuuslain voimaantulon myötä vuoden 1919 alussa määrättiin yliopiston tai teknillisen korkeakoulun oppilaat suorittamaan reserviupseerikurssi, mikäli heidät havaittiin tähän soveliaiksi. Sotaministeriön määräykseen perustuvana 1. kurssi aloitti toimintansa Haminassa 1. huhtikuuta 1920.

Jääkärimajuri - sittemmin jalkaväenkenraali - Taavetti Laatikainen sai tehtäväkseen reserviupseerikoulutuksen kehittämisen.

Haminassa ensimmäisen kolme kuukautta kestäneen kurssin suoritti 143 upseerikokelasta. Koulun tiloina olivat Haminassa toimineen Kadettikoulun entiset tilat. Kurssin opetusohjelmaan sisältyi 216 luentotuntia ja 284 ulkoharjoitustuntia. Viikko-ohjelmaan kuului 40 tuntia, minkä lisäksi kokelailta vaadittiin tiivistä itseopiskelua ja tiukka sisäjärjestyskin tarkastuksineen vei oman aikansa.

Talvisodan syttyessä 1939 toiminta Haminassa keskeytyi. Käynnissä ollut 43. kurssi evakuoitiin joulukuun alussa 1939 Niinisaloon. Reserviupseerit maksoivat kalliin veron itsenäisyydestämme. Esimerkiksi viimeiseltä ennen sotia valmistuneelta 42. kurssilta joka neljäs kaatui sodissa.  Niinisalossa koulutettiin kursseilla 43 - 59 yhteensä yli 16 000 upseerikokelasta. Kurssi 60 järjestettiin Santahaminassa Helsingissä.

Liittoutuneiden valvontakomissio määräsi reserviupseerikoulutuksen keskeytettäväksi kurssin 61 ollessa vielä käynnissä. Koulutus oli keskeytyneenä toukokuuhun 1948 saakka, jolloin Haminassa käynnistyi kurssi 62. Sen jälkeen kurssien ketju on jatkunut katkeamattomana ja tällä hetkellä on käynnissä kurssi 218.

Organisaatiomuutos 1997

Reserviupseerikoulusta muokattiin 1990-luvun lopulla tehdyissä organisaatiomuutoksissa Itäisen Maanpuolustusalueen komentajan alainen sotilaslaitos, joka kouluttaa vuosittain noin 1600 reservin upseeria maavoimien eri aselajeihin ja runsaat 800 muuta asevelvollista maanpuolustusalueen ilmatorjuntajoukkoihin. RUK:ssa palvelee varusmiesten lisäksi noin 350 palkattuun henkilökuntaan kuuluvaa. Heistä on sotilaita noin 230 ja siviilityöntekijöitä noin 120.

Reserviupseerikurssi vastaa valtakunnallisista reserviupseerikurssien toteuttamisesta, yhden yhtymän operatiivisesta valmiudesta sekä noin 30 jatko- ja täydennys-koulutustapahtumasta upseerikokelaille, reserviläisille ja kantahenkilökunnalle.

Kymen Ilmatorjuntarykmentti (KymItR) - antaa perinteistä varusmieskoulutusta kaikilla 6, 9 ja 12 kuukauden palvelusajoilla. KymItR kouluttaa Itäisen Maanpuolustusalueen ilmatorjuntamiehet sodan ajan reserviin.

Reserviupseerikurssilla on yhdeksän ja Kymen Ilmatorjuntarykmentissä on viisi perusyksikköä. Kymen Ilmatorjuntarykmentti kouluttaa pääosan tuotettavien ilmatorjuntajoukkojen aliupseereista rykmentissä järjestettävillä aliupseerikursseilla. Koulutuksessa käytetään apuna viimeisintä  tekniikkaa simulaattoreineen.

Reserviupseerikouluun kuuluu Reserviupseerikurssi, Kymen Ilmatorjuntarykmentti ja Huoltokeskus.

Koulun reserviupseerikoulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa ohjaa toimialateitse Pääesikunnasta käsin apulaismaavoimapäällikkö. Päätehtävien ohella Reserviupseerikoulussa järjestetään kertausharjoituksia, erilaisia palkatun henkilöstön ja varusmiesten täydennyskoulutus- ja opetustilaisuuksia.  Kertausharjoitukset ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen koulutustilaisuudet ovat lisääntyneet varuskunnassa.

KYMEN ILMATORJUNTARYKMENTIN KUULUMISIA

Haminassa sijaitseva Kymen Ilmatorjuntarykmentti liitettiin Reserviupseerikouluun joukkoyksiköksi 1.1.1997. Organisaatiouudistuksen mukana Kymen Ilmatorjuntarykmentin esikunta muuttui toimiston kaltaiseksi. Toimiston vahvuus on kaksi upseeria, kaksi opistoupseeria ja puoli toimistosihteeriä .

Uudistuksesta on kulunut neljä vuotta. Silti silloin tällöin tulee postia osoitettuna Kymen Ilmatorjuntarykmentin esikuntapäällikölle. Työjärjestyksen mukaisesti Reserviupseerikoulun esikunta asioi joukko-osastosta ulospäin. Pyydän kaikkia yhteistyötahoja lähettämään organisaatiolle tarkoitetun postin Reserviupseerikoulun esikuntaan.

Rykmentin esikunta vastaa koulutuksen sujuvuudesta, markkojen riittävyydestä, joukkotuotannon toteutumisesta ja huolehtii osaltaan sodan ajan sijoituksista. Muuhun resurssimme eivät riitä.

Suomen vanhimpaan ilmatorjuntajoukkoon palvelukseen on suunniteltu astuvan noin 450 varusmiestä jokaisessa saapumiserässä, mutta keskimäärin kesän saapumiserään ilmestyy noin 430 ja talven saapumiserään 370 varusmiestä. Saapumiserien vahvuuden suuri vaihtelu vaikeuttaa riittävän johtaja-aineksen saamista palvelukseen talven saapumiserästä. Samalla myös joukkotuotannon toteutuminen vaarantuu, koska valitessamme saapumiserän johtajia emme tiedä seuraavan saapumiserän miehistövahvuutta.

Rykmentin piirteenä on myös se, että varusmiesten palvelusaikojen jakauma KymItR:ssä poikkeaa valtakunnallisesta keskimääräisestä palvelusajasta. KymItR:ssä palvee 362 vrk yli 50 % saapumiserästä, 10 % palvelee 270 vrk ja 180 vrk palvelee vain alle 40 %. Valtakunnallisesti n 50% palvelee puoli vuotta ja vajaat 40 % palvelee täyden vuoden.

Syy vuoden palvelusajan suhteellisesti muita joukko-osastoja suurempaan määrään johtuu Reserviupseerikurssin aiheuttamasta kuljettajatarpeesta. Kun Rykmentti tarjoaa kuljettajilleen E-korttia ja samalla vuoden palvelusaikaa, saadaan joukko-osaston harjoituksiin liikkeelle siedettävä määrä ajoneuvoja.  Rykmentin kiivaan sotaharjoituskauden loppu ajoittuu valitettavasti samaan aikaan RU-kurssin harjoitusten kanssa. Harjoitukset sovitellaan joukko-yksiköiden välillä (RU-kurssi - KymItR) vuosisuunnittelun yhteydessä mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Edellä mainitusta syystä päivän siirto jossakin Rykmentin harjoituksessa vaikuttaa olennaisesti esimerkiksi RU-kurssin harjoitukseen ajoneuvojen käytön osalta.

Kummallakin varusmiehiä kouluttavalla joukko-yksiköllä on oma tärkeä tehtävänsä: RU-kurssi tuottaa määrällisesti kaksi kertaa vuodessa jääkäriprikaatiin sijoitettavan upseeriston. Kymen Ilmatorjuntarykmentti tuottaa hiukan vajaan ilmatorjuntapatteriston vuodessa. Kummankaan koulutuksen tasosta ei ole varaa tinkiä säilyttäessämme itsenäisen uskottavan puolustuksen.