  |
|||
|
|||
|
|
MAAVOIMAT 2000-LUVUN ALKUVUOSIKYMMENILLÄ Maavoimaesikunta
johtaa maavoimien sodan ajan joukkojen kehittämistä ja varustamista,
operaatiotaidon ja taktiikan kehittämistä sekä näihin liittyvää
maavoimakoulutuksen ohjeistusta kaikissa puolustushaaroissa. Maavoimaesikunnan
kokoonpanoa tarkistettiin vuoden 2001 alussa Pääesikunnan
uudelleenorganisointiin liittyen. Uusi kokoonpano perustuu
toiminnallisiin kokonaisuuksiin: Maavoimaosasto
johtaa maavoimien SA-joukkojen kehittämistä sekä maavoimakoulutuksen
ja henkilöstövoimavarojen ohjausta, Materiaaliosasto
johtaa maavoimien SA-joukkojen kehittämiseen liittyviä
materiaalihankintoja. Maavoimapäällikkö
johtaa maavoimaesikuntaa ja suoranaisia alaisiaan apunaan
maavoimaesikunnan johtoryhmä. Aselajitarkastajat johtavat aselajiensa
kehittämistä sekä aselajinsa materiaalihankkeita. Aselajihenkilöstön
sijoittamisella maavoima- ja materiaaliosaston eri sektoreihin on
varmistettu kokonaisuuksien kehittämisen edellyttämä monipuolinen
asiantuntemus. Päättymässä
oleva ensimmäinen puolivuotiskausi on osoittanut uuden kokoonpanon
toimivuuden. Työjärjestyksen tuntemuksen parantuminen ja työmenetelmien
jatkuva kehittyminen on jäntevöittänyt esikunnan toimintaa. Vuoden
lopussa tarkastellaan uutta kokoonpanoa sisäänajovuoden kokemusten
perusteella ja määritetään mahdolliset kehittämistarpeet. Maavoimien
kehittämisen perustana on Valtioneuvoston vuoden 1997 selonteko.
Selonteon linjausten mukaisesti maavoimien kehittämisen keskeisenä
tavoitteena 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä on strategisen
iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyn parantaminen. Tämän lisäksi
kehitetään valmiutta osallistua kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. Maavoimien
kehittämisen painopisteenä ovat valmiusprikaatit, pääkaupunkiseudun
puolustukseen sekä maavoimien helikopterijoukot. Valmiusprikaatien
kehittämisohjelmalla luodaan kullekin maanpuolustusalueelle
kohdealueiden suojaamiseen ja vastahyökkäyksiin soveltuva yhtymä,
joka on joustavasti käytettävissä kaikissa uhkamalleissa. Osia yhdestä
valmiusprikaatista koulutetaan ja varustetaan käytettäväksi myös
kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa. Pääkaupunki
on strategisessa iskussa keskeinen suojattava ja puolustettava
kohdealue. Pääkaupunkiseudun puolustukseen tarkoitettujen joukkojen
kehittämisohjelmalla luodaan nopeasti perustettavat ja ryhmitettävät,
alueen erityispiirteet tuntevat ja taajamissa taisteluun kykenevät
joukot. Strategiseen
iskuun käytettävien hyökkääjän erikoisjoukkojen ja
maahanlaskujoukkojen erittäin hyvä operatiivinen liikkuvuus edellyttää
samaa myös iskun torjuntaan käytettäviltä joukoilta. Maavoimien
helikopterijoukkojen kehittämisohjelmalla luodaan järjestelmä, joka
mahdollistaa osan joukoista ja tärkeimpien asejärjestelmien nopeat
siirrot. Kehitystyön
tuloksena strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky paranee.
Samalla maavoimien joukkojen kokonaismäärä vähenee, mutta joukkojen
laatu ja tekninen taso kohoaa. Kansainvälisiin tehtäviin käytettävien
joukkojen valmius kriisinhallintatehtävien toteuttamiseen kehittyy
asteittain vastaamaan asetettuja suorituskykyvaatimuksia. Alkanut
vuosituhat on siirtämässä maavoimia kaksiulotteisesta taistelukentästä
kolmiulotteiseen taistelutilaan. Valtioneuvoston selonteon ensimmäinen
tarkistus on työn alla ja se tulee valmistuessaan määrittämään
maavoimien kehittämisen voimavarat ja mahdollisuudet tulevina vuosina. Terveisin
Maavoimapäällikkö Kenraalimajuri
Ilkka Kylä-Harakka
|
||
    |
|||
