2/2000

Ari Suontlahti

JOKOHAN OLISI AIKA SIIRTYÄ OIKEASTI OHJUSKAUTEEN

Strateginen isku on nopea ja yllättävä sotilasoperaatio, jossa hyökkääjän päämääränä on saada kohdevaltion poliittiset päättäjät taipumaan vaatimuksiinsa ilman maksimaalista sotilaallisen voima käyttöä. Perinteisen sotataidon oppien mukaan hyökkääjä iskee ensisijaisesti vastustajan asevoimia vastaan. Strateginen isku on toimintamalli, jossa sotilaallisten kohteiden lisäksi isketään koko yhteiskunnan herkkiin toimintoihin. Strategisessa iskussa ensimmäisiä kohteita ovat ilmapuolustuksen johtamispaikat, lentokentät ja -koneet sekä tehokkaimmat ilmatorjuntayksiköt. Iskun siviilikohteita voivat olla muun muassa maan energiahuolto, tietoverkot ja -liikenne, avainteollisuus, poliittinen johto ja jopa väestö. Rajana on vain mielikuvitus.

Viime vuosituhannen lopun (1990-luku) sodat muuttivat ilmasodan kuvaa merkittävästi. Toisen maailmansodan aikana alkaneet siviilikohteiden pommitukset pysyivät lännen toimintamallina aina 1960 luvulle saakka, jolloin Neuvostoliiton ohjusilmatorjunta alkoi kiistää pommikoneiden kyvyn käyttää ilmatilaa vapaasti hyökkäystarkoituksiin. Kulminaatiopiste saavutettiin Jom Kippurin sodassa 1973, jolloin Neuvostoliittolaisvalmisteinen ilmatorjunta esti israelilaisten ilmaoperaatiot ja oli kääntää sodan arabien voitoksi. Tästä alkoi mittava elektronisen sodankäynnin, lennokkien ja täsmäaseiden kehitys.

Seuraavan kerran näitä uusia aseita käytettiin Persianlahden sodassa. Neuvostoliittolaisvalmisteinen ilmapuolustus kyettiin lamauttamaan elsolla ja täsmäaseilla. Lennokit osoittautuivat erinomaisiksi maalinosoittajiksi aavikko-olosuhteissa. Tuo sota osoitti myös, että yhtymien ilmatorjunta kykeni tuottamaan matalalla lentäville lentokoneille hyökkääjän sietokyvyn ylittävät tappiot. Sen sijaan pimeällä voitiin vastustajan panssarivaunut tuhota helposti kaukaa lämpötähtäinten avulla. Täsmäaseiden ja lennokkien kehitys jatkui. Ilmahyökkäykset siirtyivät pimeällä toteutettaviksi.

Seuraavat iskut tehtiin Kosovossa. Länsi lähti liput hulmuten tuhoamaan Serbien panssareita, mutta niitä ei löytynytkään. Elson kehitys oli jäänyt Persianlahden sodan tasolle. Pommittajien oli lennettävä yli neljän kilometrin korkeudessa, muuten yhtymien ilmatorjunta olisi ampunut ne alas. Sota voitettiin siirtämällä hyökkäykset yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeisiinkohteisiin. Tuhottiin sähkö, sillat, öljyntuotanto ja lamautettiin televisio ja radio. Eli saatettiin länsimainen yhteiskunta kivikautiselle tasolle. Serbit taipuivat sittenkin rauhaan.

Minulla on ollut mahdollisuus viimeisen kahden vuoden aikana seurata aitiopaikalta oman ilmapuolustuksemme kehitystä. Yhtymien ilmatorjuntamme on erinomaisessa kunnossa. Olkapääohjusmiehemme ja 23 ItK yksiköt koulutetaan asevelvollisista erinomaiseen kuntoon. Hankittava kevyt kohdeilmatorjuntaohjusjärjestelmä lisää valmiusyhtymiemme ilmatorjuntasuojaa merkittävästi. Maavoimapäällikkö hyväksyi muutama viikko sitten ilmasuojeluhankkeen jonka avulla omat tärkeät kohteet piilotetaan ilmahyökkääjän täsmäaseilta. Hankkeen avulla yritetään piilottaa myös tärkeitä siviilikohteita.

Ilmapuolustus torjuu ilmahyökkäykset tuottamalla hyökkääjälle sen sietokyvyn ylittävät tappiot. Tämä tarkoittaa sitä että hyökkääjän lentokoneita ammutaan riittävästi alas. Torjunta edellyttää ilmavoimien ja ilmatorjunnan yhteistorjuntoja ohjusjärjestelmillä. Suomen ilmapuolustusjärjestelmän iskevä osa koostuu erilaisista ohjuksista. Hyökkääjä joutuu ottamaan elsotoimissaan huomioon sekä hävittäjien että ilmatorjuntaohjusten muodostaman uhkan. Ilmatorjuntaohjusyksiköt ja 35 mm:n ilmatorjuntapatterit on koulutettava tähän ympäristöön ja niiden koulutus on mitattava ja arvostettava vähintään samalle tasolle 23 ItK:n ja lähi-ilmatorjuntaohjusten kanssa.

Tällä hetkellä merkittävä osa aselajin henkilöstövoimavaroista käytetään edelleen 23 ItK:n kehittämiseen. Kalustolle hankitaan uusia simulaattoreita sekä kehitetään ammunnantarkkailujärjestelmiä. Leirikilpailut uusitaan joka vuosi. Lohtajan leirillä jaettava kotkapokaali on merkittävä tunnustus joukko-osastolle sen tekemästä koulutustyöstä. Tuon palkinnon voittaa kouluttamalla 23 ItK yksiköitä. Ilma-ammuntakilpailu käydään valoisalla 23 ItK jaosten kesken, kun yhteiskunnan avaintoiminnot ja lentotukikohdat suojataan pimeällä yli viiden kilometrin etäisyydeltä laukaistavilta täsmäaseilta ilmatorjunnan ja ilmavoimien yhteistorjunnoilla.

Ilmatorjuntaohjusjärjestelmät ja ilmapuolustuksen tulenkäytön johtamisjärjestelmä edellyttää avaintehtäviensä osalta kokopäivätoimisia käyttäjiä. Päätyökseen 23 ItK kouluttajana toimiva upseeri ei voi hypätä valmiutta kohotettaessa Crotale-vaunuun ja mennä lentotukikohtaan torjumaan ilmahyökkäyksiä. Tuon upseerin on lähes joka päivä oltava siellä lentotukikohdassa ja harjoiteltava yhdessä Hornettien kanssa - pimeällä. Samalla on harjoiteltava ammuntaa vastustajan elektronisen häirinnän alaisena ja suojattava oma vaunu erikoisjoukoilta.

Lentäjän ammattitaidon ylläpitäminen vaatii vähintään 150 lentotuntia vuodessa. Jotta ilmatorjuntaohjusjaoksen johtaja hallitsisi oman kalustonsa ja toimintaympäristönsä - uhka mukaan lukien - riittävällä tasolla, on hänen opiskeltava omaa tehtäväänsä vähintään yhtä paljon. Lentäjät saavat ammattitaidostaan lentolisää. Lisän saaminen edellyttää tiettyjä tutkintoja - saavutetun ammattitaidon osoittamista.

Samalla tavalla voitaisiin ilmatorjunnan avainhenkilöitä kannustaa itsensä kehittämiseen maksamalla heille tulospalkkiota oman ammattitaitonsa osoittamisesta. Tähän on uuden palkkausjärjestelmän myös täysi mahdollisuus. Kaikki tietävät, että aselajin koulutusjärjestelmää on kehitettävä - ei sillä tavalla että heikennetään yhtymien ilmatorjunnan koulutustasoa - vaan siten että kehitetään strategisen iskun torjunnasta vastaavien ilmatorjuntayksiköiden koulutustasoa ja arvostusta.

Siirtyessäni heinäkuun alussa Maanpuolustuskorkeakoulun Johtamisen laitokselle vuoden ja kymmenen kuukauden Pääesikunnan ilmatorjuntaosastopalveluksen jälkeen haluan kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita hyvin sujuneesta yhteistyöstä ilmatorjunnan kehittämisen parissa. Samalla haluan kiittää Ilmatorjuntaupseeriyhdistystä minuun vuosikokouksessa kohdistuneesta suuresta kunnianosoituksesta. Jotta myös tulevaisuudessa pysyisin ilmatorjunnan kehityksessä mukana, niin täytyy kai osallistua aktiivisemmin Helsingin Reserviupseereiden Ilmatorjuntakerhon toimintaan - ainakin esitelmätilaisuuksiin. Hyvää kesää ja rentouttavaa lomaa kaikille Ilmatorjuntaupseerin lukijoille.