2/2000

MILLAINEN LAITOS ON PRIKAATIKENRAALI KALERVO SIPIN JOHTAMA PUOLUSTUSVOIMIEN MATERIAALILAITOS

Herra kenraali! Haluan heti aluksi Ilmatorjuntaupseerin toimituksen puolesta esittää mitä parhaimmat onnittelut uuden haastavan tehtävän johdosta ja kiittää siitä tuesta mitä sinulta olen päätoimittajan tehtävässäni saanut! Kiitokset myös siitä, että Ilmatorjuntaupseeri sai tehdä sinusta tämän haastattelun.

Kysymyksiä miettiessäni olen tiedustellut ilmatorjunnan reserviläisiltä, mitä he haluaisivat kysyä Puolustusvoimien Materiaalilaitoksesta. Ensimmäisenä tuli esille, että sinut tunnetaan ilmatorjuntaupseeristossa erittäin hyvin, mutta Puolustusvoimien Materiaalilaitos vaikuttaa lähinnä nimihirviöltä joka on erittäin vaikea muistaa.

Prikaatikenraali Kalervo Sipi

Kertoisitko aluksi, mikä on Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen tehtävä?

Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen tehtävä on kaksiosainen. Ensinnäkin me ostamme lähestulkoon kaiken maavoimien käytössä olevan sotavarustuksen. Toisena työnämme on huolehtia maavoimien hallussa olevasta materiaalista koko sen elinjakson ajan, eli kehdosta hautaan. Sama pätee koskien meri- ja ilmavoimien ampumatarvikkeita, tykkejä, ajoneuvoja yms. maavoimien kanssa samanlaista varustusta.

Keitä sinulla on alaisinasi, eli mikä on johtamasi laitoksen organisaatio?

Johdossani on Materiaalilaitoksen Esikunta, 16 varikkoa, Koeampumalaitos ja Elektroniikkakeskuskorjaamo. Itse asiassa vain Koeampumalaitos on suoraan alaisenani. Esikuntaa johtaa esikuntapäällikkö ja varikkoja ja Elektroniikkakeskuskorjaamoa paimentavat osastopäälliköt toimialajohtajina. Näitä osastoja ovat aseosasto, ampumatarvikeosasto, elektroniikkaosasto, kuljetusmateriaaliosasto ja pioneeri- ja suojelumateriaaliosasto. Lisäksi esikunnassa on hallinto-osasto, joka ohjaa koko laitoksen hallintoa sekä tuottaa laitoksen päätoimintojen tuki- ja asiantuntijapalvelut.

Voisitko mainita joitakin tunnuslukuja johtamastasi organisaatiosta, palkatun henkilöstön määrä, paljonko käsittelet rahaa vuosittain jne. jne.?

Koko materiaalilaitoksessa on väkeä yhteensä noin 2270 ihmistä, eli kahdeksasosa koko puolustusvoimien palkatusta henkilöstöstä. Meillä ei ole yhtään varusmiestä. Henkilökunta jakautuu niin, että 74 % heistä on siviilejä ja loput meitä virkapukuisia, upseereja, erikoisupseereja, opistoupseereja ja sotilasammattihenkilöitä. Esikunnassa täällä Tampereella työskentelee lähes 280 henkeä prosentuaalisen jaon siviilien ja sotilaiden suhteen ollessa suunnilleen saman.

Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen vuotuinen budjetti - jos tällaista nimitystä meidän kohdallamme voi käyttää - on yli 2 miljardia markkaa, eli viidesosa koko puolustusbudjetista. Varsinaisia laitoksen toimintamenoja tästä summasta on noin 700 miljoonaa.

Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen hallinnassa on 22 % koko puolustusvoimien kiinteistökannasta. Lukuina tämä merkitsee 3 000 rakennusta joista 2 500 varastoja, 900 000 huoneistoneliömetriä ja 4 miljoonaa rakennuskuutiometriä. Eiköhän tässä ole jo riittävästi tunnuslukuja.

Hoidetaanko kaikkien puolustushaarojen materiaaliasiat johtamassasi laitoksessa?

Vaikka johtamani konsernin nimi on Puolustusvoimien Materiaalilaitos, hoidetaan meillä - ainakin toistaiseksi - pääasiassa vain maavoimien materiaaliasioita. Meri- ja ilmavoimien osalta vastuullamme on lähinnä materiaali, joka on yhteistä kaikille kolmelle puolustushaaralle.

Kuuluvatko kaikki puolustusvoimien varikot Materiaalilaitoksen alaisuuteen?

Eivät kuulu. Meri- ja ilmavoimat huolehtivat omista varikoistaan. Maavoimista materiaalilaitokseen eivät kuulu Talousvarikko ja Lääkintävarikko. Paljon keskustelua aiheuttanut PELKO-työryhmä esittää raportissaan Talousvarikon liittämistä materiaalilaitokseen. Mielestäni näin voidaan hyvinkin tehdä. Lääkintähuolto on järkevää pitää omana kokonaisuutenaan.

Mikä on Patria yhtiöiden suhde Puolustusvoimien Materiaalilaitokseen?

Puolustusvoimien tavoitteeksi on hallituksen taholta annettu kohdistaa vuoteen 2003 mennessä puolet materiaalihankinnoista ja materiaalin elinjakson aikaisista ylläpitokustannuksista kotimaahan. Patria-konserni on tärkeä osa kotimaisesta puolustustarviketeollisuudesta ja tässä mielessä meille merkittävä toimittaja ja yhteistyökumppani.

Minkälaista tutkimustyötä Puolustusvoimien Materiaalilaitoksessa tehdään?

Yksi osa materiaalin hankinnasta on tutkimus ja tuotekehitys. Me toteutamme tähän liittyvät työt kiinteässä yhteistyössä Puolustusvoimien Teknisen Tutkimuslaitoksen, Puolustusvoimien Tietotekniikkalaitoksen ja alan siviililaitosten kanssa.

Mitkä ovat Puolustusvoimien Materiaalilaitoksessa tällä hetkellä meneillään olevat tärkeimmät hankkeet?

Tällä hetkellä tärkein tehtävämme on valmiusprikaatien varustaminen. Tähän liittyen voisin luetella eri vaiheissaan olevista hankkeista panssarintorjuntaohjuksen, kenttäradion, 155 tykistöasejärjestelmän, erilaiset ajoneuvoversiot ja tietysti Ilmatorjuntaohjus 2005 -järjestelmän. Tässä vain muutamia. Töitä kyllä riittää - kaikilta toimialoilta.

Millaisena näet Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen tulevaisuuden?

Olemme saaneet Pääesikunnan ja sen alaisten laitosten kehittämiseen liittyen tehtävän tarkastella oman laitoksemme roolia juurta jaksain. Tätä varten muodostamme projektin Materiaalilaitos 2005. Sen työn tulosten pohjalta tehdään tarvittavat muutokset ja Puolustusvoimien Materiaalilaitos aloittaa uudessa kokoonpanossaan 1.1.2003. Vasta silloin voin kertoa yksityiskohtaisemmin Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen tulevaisuudesta. Tässä vaiheessa on ennenaikaista sanoa muuta kuin, että laitoksen rooli hankkeiden valmistelijana ja teknisenä toteuttajana tulee varmasti korostumaan. Tulemme myös ottamaan aiempaa suuremman vastuun kansainvälisen materiaaliyhteistyön kentässä.

Teillä on töissä paljon insinöörejä ja muuta teknistä henkilöstöä. Miten pystyt kilpailemaan siviiliyritysten kanssa työvoimasta?

Kilpailu teknisestä henkilöstöstä on todellakin täällä Tampereella kohtalainen, Riihimäen tasalla lähempänä Helsinkiä jopa kova. Meillä ei valitettavasti ole käytössämme sitä konkreettisinta, eli palkkavalttia, mutta pystymme tarjoamaan ainakin mielenkiintoisia, haastavia ja vastuullisia tehtäviä. Tämä on näyttänyt toistaiseksi riittävän, mutta kuinka kauan. Töitä rekrytoinninkin alueella riittää. Ensimmäisiä tehtäviämme tulee olemaan Materiaalilaitoksen tunnetuksi tekeminen varteenotettavana työpaikkana Tampereella.

Ilmatorjuntaupseereja on siirtynyt Materiaalilaitoksen Esikuntaan viime vuosina kohtuullisen paljon. Kiinnostaako Tampere vaiko johtamasi organisaatio?

Pääkaupunkiseudulta tänne tulleena ja toistakymmentä vuotta Turussa töitä tehneenä voin ainakin itse sanoa, että Tampere on upea kaupunki ja juuri oikea paikka Materiaalilaitokselle. En pysty muiden puolesta sanomaan, vetääkö Tampere vai kiinnostaako laitos. Sen haluaisin kuitenkin kaikille ilmatorjuntamiehillekin sanoa, että Puolustusvoimien Materiaalilaitos on ainakin jokaiselle tekniikasta kiinnostuneelle oivallinen työpaikka ja hyvä vaihtoehto osana urakiertoa. Tervetuloa meille töihin!

Vastaat maavoimien sotavarustuksesta. Millaisessa kunnossa on maavoimien sotavarustus ja miten sitä mielestäsi pitäisi kehittää?

Vuoden vaihteesta lähti liikkeelle maavoimien vuosituhat. Nyt on oikea hetki alkaa panostaa maavoimiin ja tehdä siitä sotavarustukseltaan sellainen, että sen kanssa pystytään valmistautumaan vuoden 2012, jopa 2020 uhkaa vastaan. Liian hyvässä kunnossa maavoimat ei tällä hetkellä ole, mutta kaikki käynnissä tai käynnistymässä olevat hankkeet ovat oikean suuntaisia. Nyt eivät vain supistukset puolustusvoimien raharaamissa saisi vaikeuttaa tätä prosessia!

Millainen on Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen johtajan työpäivä ja mitkä ovat oleellisimmat erot ilmatorjunnan tarkastajan tehtäviin verrattuna?

Työpäivääni Puolustusvoimien Materiaalilaitoksessa voisin kuvata kolmella sanalla: haastava, kiireinen ja mielenkiintoinen. Oleellisin ero ilmatorjunnan tarkastajan toimenkuvaan verrattuna on se, että täältä puuttuvat varusmiehet. Toisaalta kaikki työ ja toiminta tapahtuu vähintään kertaluokkaa laajemmassa kehyksessä.

Miten nykyään seuraat ilmatorjunnan tapahtumia ja aselajin kehittymistä?

Parhaiten pysyn selvillä ilmatorjunnan tilasta maavoimakokouksissa, joihin materiaalilaitoksen johtajakin yhtenä maavoimapäällikön alaisista kutsutaan. Tärkeän informaatiokanavan aselajin asioihin tarjoaa tämä Ilmatorjuntaupseeri -lehti, joka on kiitettävällä tavalla säilyttänyt entisen korkean tasonsa. Aselajin kehitystä pystyn tietysti myös seuraamaan erilaisten täällä toteutettavien hankkeiden muodossa. Tässä joudun monasti käymään Jaakobin painia, jossa vastakkain ovat lukkarinrakkaus omaan entiseen aselajiini ja toisaalta ehdoton tasapuolisuus nykyisessä työssäni. Pakko on tunnustaa, että pääasiassa jälkimmäinen voittaa!

Miten ilmatorjuntajärjestö (vast.) voi ostaa oman perinnetykin esimerkiksi käytöstä poistetusta 40 mm:n Bofors-tykistä?

Ottamalla yhteyttä myyntipäällikköömme, everstiluutnantti evp Hannu Orsilaan (puh. 03-181 55997). Muutama Bofors on vielä jäljellä, mutta pitäkää kiirettä. Todettakoon, että Galileo-Boforsit ovat myös tulossa myyntiin.

Millaisia terveisiä haluaisit Materiaalilaitoksen esikunnasta lähettää Ilmatorjuntaupseerin lukijoille?

Olkaa ylpeitä omasta aselajistanne, sillä siihen teillä on syytä. Viimeaikaiset sodat ovat kiistattomasti osoittaneet ilmapuolustuksen merkityksen. Me täällä Materiaalilaitoksessa teemme parhaamme, että ilmatorjunnan materiaalinen valmius säilyy vähintään riittävällä tasolla.

Tervetuloa käymään Materiaalilaitoksen Esikunnassa ja käykää myös varikoilla. Väitän kokemuksesta, että tunnette tämän laitoksen varikkoineen liian huonosti.

Herra Kenraali! Lämmin kiitos haastattelusta. Onnea ja menestystä sinulle sekä Puolustusvoimien materiaalilaitokselle jatkossakin.