2/2000

Varsinais-Suomen Ilmatorjuntarykmentti järjesti vuosituhannen ensimmäisen ilmatorjuntaleirin Lohtajalla huhtikuun loppupuolella. Leirin komentajana toimi rykmentin komentaja everstiluutnantti Timo Aikasalo ja esikuntapäällikkönä rykmentin esikuntapäällikkö majuri Jyrki Heinonen. Erityisen haastavaksi leirin teki ensimmäinen Suomessa toteutettu Ilmatorjuntaohjus 96 (BUK M1) ammunta. Leiri olikin huolellisesti suunniteltu yhdessä Helsingin Ilmatorjuntarykmentin kanssa. Samalla leirillä ammuttiin myös Crotale-ohjuksia ja tarkastettiin joukkotuotettujen ohjusilmatorjuntapattereiden koulutustasoa.

Crotale talvinaamioituneena valmiina tuhoamaan maalin.

Helsingin Ilmatorjuntarykmentin komentaja eversti Rauli Korpela esitteli kutsuvieraille Ilmatorjuntaohjus 96 järjestelmän sekä ohjusammunnan kulun leirisotilaskodissa.

Helsingin Ilmatorjuntarykmenttiin kuuluvan Uudenmaan Ilmatorjuntapatteriston leiriyksikkö teki ilmatorjunnan historiaa

Ammuntaan osallistui 4. Patterin henkilökunta kokonaisuudessaan. Lisäksi leirille osallistui HelItR:n ja elektroniikkakeskuskorjaamon huoltohenkilöstöä. Ammunnan johtajana toimi majuri Keijo Saarijärvi, varoupseerina majuri Jukka Korhonen, ohjustenvalmistelupaikan johtajana insinöörimajuri Taavi Soppela, tuliaseman valvojana yliluutnantti Albin Lakkapää, ohjusvaunun valvojana luutnantti Hannu Koponen ja latausvaunun valvojana vänrikki Mikko Kämäräinen.

Ensimmäisen Ilmatorjuntaohjus 96 ammunnan johti majuri Keijo Saarijärvi, joka on ollut BUK-projektissa mukana alusta lähtien ja palvelee Hyrylässä nelospatterin päällikkönä.	Ilmatorjuntaohjus 96 ammunnan varojärjestelyistä huolehti leirillä varoupseerina toiminut majuri Jukka Korhonen, joka palvelee Ilmatorjuntakoululla tutkimus- ja kehittämisosaston johtajana.

Patterin päällikkönä oli yliluutnantti Tommi Lappalainen, johtokeskuksen päällikkönä vänrikki Pasi Kyllönen ja vänrikki Robert Aura, jaosjohtana yliluutnantti Kimmo Haatanen ja vänrikki Marko Kontinaho. Huoltohenkilöstöä leirillä johti insinöörimajuri Taavi Soppela.

Leirin komentaja everstiluutnantti Timo Aikasalo esittelee Läntisen Maanpuolustusalueen komentajalle kenraaliluutnantti Jussi Hautamäelle Crotale-ammunnan järjestelyjä.

Ammuntaan osallistui varusmiehiä kahdesta eri saapumiserästä sekä jo aiemmin koulutuksen saaneita reserviläisiä. Matka Lohtajan ampumaleirille alkoi nuoremmalla saapumiserällä (I/00) lauantaina 8. huhtikuuta. Nuorempi saapumiserä aloitti leirivalmistelut heti lauantai-iltana rakentamalla tarvittavat varoyhteydet vaunuja varten. Vanhempi saapumiserä (II/99) siirtyi leirille sunnuntaina 9. huhtikuuta. Lohtajalle saavuttuaan vanhempi saapumiserä ajoi vaunut tuliasema-alueelle rantaan ja alkoi valmistella vaunujen paikkoja ammuntaa varten.

Neljä kenraalia Lohtajalla. Ensimmäistä Suomessa toimeenpantua Ilmatorjuntaohjus 96 ammuntaa olivat tulleet seuraamaan, vasemmalta Läntisen Maanpuolustusalueen komentaja kenraaliluutnantti Jussi Hautamäki, maavoimapäällikkö kenraaliluutnantti Juha Kainulainen, Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Jouni Pystynen sekä apulaismaavoimapäällikkö prikaatikenraali Heikki Tilander.

Kertaamaan tulevat reserviläiset (I/98 saapumiserä) otettiin vastaan Kokkolan rautatieasemalla maanantaina, josta heidät varustamisen jälkeen siirrettiin Lohtajan leirialueelle. Maanantain ja keskiviikon välisenä aikana niin reserviläiset kuin ampuva varusmiesosasto harjoittelivat ammuntaan kuuluvia asioita kolme kertaa.

Varsinaista ammuntaa ei kyetty kertaakaan harjoittelemaan sellaisena kokonaisuutena minä se torstaina ammuttiin, johtuen Crotale- ja muista ammunnoista joita oli käynnissä leirialueella. Ammunnan kulku ja varoliikenne harjoiteltiin Hyrylässä kertaalleen ammuntaan osallistuvan henkilöstön kesken, harjoitus oli CASE-harjoitus ja yhteydet oli rakennettu vastaamaan Lohtajan varo- ja ammunnanjohtoyhteyksiä.

Torstaina, joka oli varsinainen ammuntapäivä, ammunta päästiin aloittamaan aivan suunnitelmien mukaan ja ensimmäinen Suomessa ammuttu ohjus lähti maalia kohden noin kello 10.43. Maalilennokki tuhottiin 14 kilometrin etäisyydelle ja noin 2 kilometrin korkeuteen. Toinen ohjus ammuttiin noin puoli tuntia ensimmäisen jälkeen ja maalilennokki tuhottiin noin 16 kilometrin päähän ja noin 2,5 kilometrin korkeuteen.

Pääesikunnan ilmatorjuntaosaston osastoesiupseerit opastavat leirin esikuntapäällikköä ilmatorjuntaohjusammunnan toimeenpanossa. Vasemmalta esikuntapäällikkö majuri Jyrki Heinonen, johtamisjärjestelmäasiantuntija majuri Petteri Lalu, ilmatorjunnan koulutuspäällikkö kapteeni Kari Pigg sekä ilmatorjunnan asejärjestelmäasiantuntija majuri Arto Ikonen.

Ilmatorjuntaupseeri onnittelee Helsingin Ilmatorjuntarykmenttiä erinomaisista ohjusampumatuloksista sekä esimerkillisesti koulutetusta joukosta.

ASu, 4. Ptrin osuus Yliluutnantti Albin Lakkapää