HELSINGIN ILMATORJUNTARYKMENTIN PERINTEITÄ JA MERKITTÄVIÄ TAPAHTUMIA

On tunnettava menneisyyttä osatakseen suunnitella uutta. Perinteet ovat osa tulevaisuuden rakentamista. Perinteet luovat turvallisuutta, joka on myös rykmentin perimmäinen olemassaolon tarkoitus.

JOHDATUS

”Rauhanajan koulutusta varten ehdotetaan perustettavaksi 1.Divisioonalle alistettu ilmatorjuntapatteristo Hyrylään.” Puolustusrevisioni 1926.

Näin alkaa Helsingin Ilmatorjuntarykmentin 60-vuotishistoriikki, jonka julkaisu tapahtuu rykmentin perinnepäivän juhlassa 27.2.1998. Rykmenttimme perinteikäs ja kunniakas historia on keskeinen osa koko aselajimme historiaa. Perinteet tallentavasta kirjasta - Helsingin Ilmatorjuntarykmentti 1938 - 1998 Defensor Capitolii - on tässä mahdollista käsitellä vain välähdyksenomaisia "osumia". Tulentarkkaajille tiedotetaan samalla, että kirjaa myy Ilmatorjuntamuseo ja Helsingin Ilmatorjuntarykmentin Kilta.
Helsingin Ilmatorjuntarykmentti on 60-vuotias joukko-osasto 1.1. 1998. Helsingin ilmatorjunnan syntyjuuret ulottuvat kuitenkin Suomenlinnan linnoitussaarille vuoteen 1925, jolloin koko aselaji syntyi rannikkotykistön tarkastajan määräyksestä perustaa ilmapuolustuksen komennuskunta. Uusi aselaji kehittyi vähä vähältä tykistöaselajien huomassa. Vasta II MS:n uhatessa perustettiin pääkaupungin suojaksi joukko-osastotasoinen ilmatorjuntajoukko - Erillinen Ilmatorjuntapatteristo - Suomenlinnaan 1.1.1938, josta Helsingin Ilmatorjuntarykmentin perinteet alkavat.

PÄÄKAUPUNGIN PUOLUSTAJA - DEFENSOR CAPITOLII

SUOMENLINNA - SANTAHAMINA VUOTEEN 1956

Talvisodan alkamispäivä 30. marraskuuta oli valjennut talviseksi pakkaspäiväksi, kun klo 09.15 Helsingissä annettiin ensimmäinen ilmahälytys ja kohta putosivat pommit. Luutnantti Aake Pesosen Länsi-Mustasaarella sijainnut 51. Raskas Patteri kirjasi ensimmäisen pudotuksen ja ilmatorjuntavoiton. Ilmatorjuntatykistö ja Helsingin ilmatorjunta oli saanut tulikasteensa aselajin vuosipäivänä.

Organisaatiot, ryhmitykset ja nimet muuttuvat – päätehtävä säilyy. Pääkaupunkia puolustavalla perinnejoukollamme on ollut puolen tusinaa erilaista ”aritmeettisperustaista” nimeä sekä rauhan että sodan aikana. Yksi on ylitse muiden – Ilmatorjuntarykmentti 1 (ItR 1). Rykmentille kuuluu kunnia pääkaupungin pelastamisesta, se voitti taistelun Helsingistä helmikuussa 1944.

Helsingin ja samalla koko Suomen kohtalo joutui vaakalaudalle, kun Neuvostoliitto pyrki strategisilla suurpommituksilla murskaamaan kansamme henkisen selkärangan ja pakottamaan suomalaiset hyväksymään ankarat rauhanehdot. Ilmatorjuntavoitolla 1944 Helsinki pelastui. Miksi?

Pääkaupunkimme ilmatorjunta oli legendaarisen komentajansa everstiluutnantti Pekka Jokipaltion johtamana hyvin järjestetty. ItR 1:llä oli resursseihimme nähden paljon torjuntavoimaa. Osa kalustoa oli maailman uusinta ja parasta, kuten saksalaiset tutkat ja 88 mm:n tykit. Henkilöstö oli hyvin koulutettua ja motivoitunutta. Taktiikka ja tekniikka hallittiin. Osattiin myös improvisoida ja harhauttaa. Orkesteri oli hyvin viritetty ja se toteutti loistavasti tehtävänsä kapellimestarinsa johdolla.

Päiväkäskyssään komentaja kiitti: ”Kolmannen kerran on rykmentti suorittanut kunniakkaan taistelun Helsingin puolustamiseksi. Teidän taistelunne ja sen tulokset ovat herättäneet huomiota jo ulkomaillakin. Is.viranomaisten ilmoitusten mukaan putosi kaupunkiin alle 200 pommia, joka luku on n. 3 % kaikista pudotetuista pommeista. Tämän ohessa pudotitte 8 viholliskonetta. Annan teille kaikille täyden tunnustukseni ja kiitokseni. Te olette luoneet rykmentille nimen, jonka jokainen rykmentin jäsen voi ylpeydellä mainita”.

Rauhan ajan yhden kunniakkaimmista tehtävistään rykmentti sai ampuessaan 4.2.1951 Suomen Marsalkka, vapaaherra Carl Gustav Mannerheimin hautajaisissa 19 kunnialaukausta taistelukranaatein Hietaniemestä. Tämän Skoda-patterin tykit ovat nykyisin Ilmatorjuntamuseossa.
Helsinkiin on pystytetty toistakymmentä pääkaupungin ilmatorjunnan muistomerkkiä – yleensä raskas tykki tai muistolaatta. Pekka Jokipaltion tie avattiin Käpylän Taivaskalliolle 8.10.1983. Osoituksena siitä, ettei veteraanien tekoja ole unohdettu vietettiin helmikuussa 1994 Helsingin pelastumisen ja torjuntavoiton 50-vuotisjuhlaa monin eri tavoin.

 

Kuva1 Suomenlinnan Länsi-Mustasaarelle on paljastettu 4.10.1969 Helsingin ilmatorjunnan muistomerkki.

Helsingin Ilmatorjuntarykmentin ohimarssi Senaatintorilla torjuntavoiton 50-vuotisparaatista.

HELSINGIN ILMATORJUNTARYKMENTTI TUUSULASSA 1957-

Vuosi 1957 oli suurten muutosten ja järjestelyjen aikaa. Ilmatorjuntarykmentti oli saanut uuden nimen ja lyhenteen; Helsingin Ilmatorjuntarykmentti(HelItR), sen vuosipäiväksi vahvistettiin 30.11.ja kunniamarssiksi Nuijamiesten marssi. Helsingin Ilmatorjuntarykmentin tuli vaalia entisen Ilmatorjuntarykmentin vaalimia sodanaikaisen rykmentin kunniakkaita perinteitä.

Helsingin Ilmatorjuntarykmentti oli saanut nimensä pääkaupungilta. Sen uudeksi sijoituspaikkakunnaksi oli määrätty vanhoista sotilasperinteistä tunnettu Hyrylän varuskunta Tuusulassa. Varuskunta oli perustettu sata vuotta aiemmin Krimin sodan uhatessa pääkaupunkia. Autonomian aikana varuskunnan operatiivisena tehtävänä oli Helsingin suojaaminen pohjoisesta. Itsenäisyyden aikana varuskunta oli ennen kaikkea Tuusulan tykistönä tunnettujen kenttätykistöjoukkojen kotivaruskunta, jonka perinteitä ilmatorjuntatykistö tuli nyt jatkamaan. Helsingin Ilmatorjuntarykmentti siirtyi pääosillaan Santahaminasta Hyrylään kesä-elokuussa 1957. Sen päätehtävänä on edelleen pääkaupungin puolustaminen.

 

Helsingin Ilmatorjuntarykmentin juhlavalaa vietettiin 30.8.1997 Rantatiellä Tuusulaan muuton 40-vuotisjuhlana ja samalla esiteltiin vanhoja sotilasperinteitä taiteilijayhteisön 100-vuotisjuhlaan. Kuvassa killan perinneosasto.

Päätös oman joukko-osastolipun hankkimisesta tehtiin keväällä 1957 silloisen rykmentin komentajan eversti Niilo A.A. Simojoen aloitteesta. Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen hyväksyi Gustaf von Numersin suunnitteleman lipun ja sen luovuttivat lipun naulaustilaisuudessa Helsingin Kaupungintalolla 1.6.1958 lahjoittajat Ilmatorjuntarykmentti 1:n veteraanit edustajanaan mm. eversti Pekka Jokipaltio ja kapteeni K H Pentti. Lippu vihittiin 4.6.1958 puolustusvoimien 40-vuotisjuhlaparaatin yhteydessä Senaatintorilla.

 

Helsingin Ilmatorjuntarykmentin lippu. Voimme vertauskuvallisesti ajatella, että Helsingin kaupungin tunnukset on ansaittu helmikuussa 1944 ilmatorjuntavoitolla ja että siivekkäät ammukset kuvaavat nykyhetkeä –joka puolelle torjuntavalmista ilmatorjuntaa.

Vuoden 1969 kevätleiri Lohtajalla oli rykmentille ja sen perinnejoukoissa palvelleille historiallinen hetki. Tuolloin suoritettiin pääkaupungin torjuntavoitossa kunniakkaan palvelun suorittaneella 88 mm RMB- patterilla viimeinen keskuslaskinammunta yliluutnantti Juhani von Fieandt´in toimiessa päällikkönä.

Puolustusvoimien uudelleenjärjestelyissä rykmentti oli siirtynyt 1.7.1966 Pääesikunnan Ilmatorjunnan tarkastajan alaisuudesta Etelä-Suomen Sotilasläänin komentajan johtoon. Maavoimien rauhan ajan organisaatiouudistuksen yhteydessä rykmentin organisaatioon tuli 1.10.1979 uuden kaluston edellyttämänä mm. Ohjuspatteristo ja alkoi mittavat ohjushallien rakennustyöt. Uusi ohjusjärjestelmä ItO 96 BUK M 1 kiihdytti rakennushankkeet uudestaan 90-luvun puolivälissä.

Vuosi 1987 oli Helsingin Ilmatorjuntarykmentissä jälleen historiallinen: paitsi että kyse oli rykmentin edeltäjäjoukko-osaston, Erillisen Ilmatorjuntapatteriston 50-vuotisjuhlavuodesta, tapahtui jälleen organisaatiomuutos. Ilmatorjuntakoulu (ItK) liitettiin rykmenttiin 1.9.1987, Tykkipatteriston nimi vaihtui Tuusulan Ilmatorjuntapatteristoksi (TuuItPsto) ja Ohjuspatteristosta tuli Uudenmaan Ilmatorjuntapatteristo (UudItPsto). Tuusulan varuskunta tuli viralliseksi nimeksi 6.1.1988 ja siihen kuului Hyrylän kasarmialueen lisäksi Taistelukoulun ala-alue. Ilmatorjuntakoulun evakkoaika päättyi 90-luvun taitteessa, kun oppilasasuntola ja koulurakennus vihdoin saatiin valmiiksi.

90-luvulla jatkui kehitys kiihtyvänä. Johtamisjärjestelmässä siirryttiin tulosjohtamiseen ja rakennemuutoksen yhteydessä 1.1.1993 Helsingin Ilmatorjuntarykmentistä tuli ”Keski-Uudenmaan Sotilaspiiri” mittavine tehtävineen. Rykmentin sodan ajan perustamisvastuut moninkertaistuivat ja Tuusulan varuskunnalle tuli paikallispuolustuksen aluevastuu Uudenmaan Sotilasläänin johdossa ml maanpuolustusjärjestöjen tukeminen. Läntisen Maanpuolustusalueen komentaja käskee koulutuksen joukkotuotantotehtävät ja asettaa laadulliset tulostavoitteet sekä jakaa voimavarat. Rykmentin komentaja vastaa tulostavoitteiden saavuttamisesta.

PERINTEITÄ VAALITAAN

Merkittävä virstanpylväs Helsingin Ilmatorjuntarykmentille oli sunnuntai 19.4.1964. Silloin rykmentissä ja sen perinnejoukoissa palvelleet ilmatorjuntamiehet perustivat eversti Jarl Jarkan aloitteesta perinnetoimintojen vaalimiseksi rykmentin nimeä kantavan killan. Aivan uusina toimintamuotoina tulivat killan ohjelmaan vuoden 1996 alusta ampumatoiminta ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen reserviyksikkötoiminta (RYT).

Rykmentin sisällä perinnetoiminta kehittyi voimakkaana 70-luvun lopulta alkaen. Saatiin käyttöön Helsingin Ilmatorjuntaristi vuoden 1978 vuosipäivänä. Alettiin viettämään perinnepäivää - helmikuun viimeisen pommituksen alkamispäivänä. Puolustusvoimain komentaja hyväksyi 28.4.1983 yksikköviirit, joita käytetään paraateissa ja pienoisviireillä yksiköt palkitsevat omaa henkilöstöään. Rykmentillä on käytössä lisäksi perinne-esineinä pienoisliput (HelItR ja ItK) ja vastaavat pöytäviirit. Rykmentin tunnuskuvana eli plakettina käytetään joukko-osastotunnuksen pronssiin valettua suurennosta, joka on kiinnitetty puolustusvoimien tornikuvion muotoiselle jalopuualustalle.

Rykmentille ja sen patteristoille valmistettiin v 1984 vaakunakilvet, jotka on sijoitettu esikuntarakennusten ovien yläpuolelle. Niissä on tunnuslauseina koko rykmentillä Defensor capitolii – Pääkaupungin puolustaja, Uudenmaan Ilmatorjuntapatteristolla Procul et alte – Korkealta ja kaukaa ja Tuusulan Ilmatorjuntapatteristolla Caelum igne tegam – Tulella taivaan peitän. Samassa yhteydessä yksiköt saivat myös omat kilpensä.

Rykmentin sisällä perinnetoimintoja oli rahoitettu erilaisin kahvikassoin, hernesopan myynnein ja toimikunnin. Toiminnan laajuus edellytti kuitenkin virallisen yhdistyksen perustamista. Helsingin ilmatorjunnan perinneyhdistys ry perustettiin v 1985 HelItR:n henkilökunnan keskuudessa perinnetoimintojen hallintaan. Yhdistyksellä on hallinnassaan mm saunat Lohtajalla ja Tuusulassa. Killan kanssa on tehty yhteisiä perinneretkiä ja tuettu Ilmatorjuntamuseota ja Helsingin Ilmatorjuntarykmentin yksiköiden perinnetoimintaa sekä rykmentin juhlatilaisuuksia ja -julkaisuja.

Lisäksi maanpuolustustyötä on tehty lukuisten maanpuolustus- ja veteraanijärjestöjen, yhteisöjen sekä yksityisten henkilöiden kanssa, jotka monin tavoin ovat ylläpitämässä uskoa ja rohkeutta tehtävämme täyttämisessä isänmaan puolustamiseksi.

Rykmentti on nimetty ilmatorjunnan pääkoulutuskeskukseksi ja kehitettäväksi varuskunnaksi. Julkikuvassa meillä on ollut kunnia olla kohteena useissa puolustusvoimien johdon vierailuissa. Tunnustuksena hyvin suoritetusta työstä Ritarimalja - ilmatorjunnan laatupalkinto on nytkin Helsingin Ilmatorjuntarykmentin hallussa.

BUK M1 ohjuslavetti on massiivinen kokonaisuus, mutta se liikkuu ketterästi

Rykmentimme tunnuslauseella- Defensor capitolii- on uskottavuutta jatkossakin.

Everstiluutnantti Heikki Simola

Helsingin Ilmatorjuntarykmentin 60-vuotisjuhlaparaati on Senaatintorilla 27.2.1998 klo 14.00. TERVETULOA