Uusi ilmatorjuntarykmentin tutka käyttöön

SA-ilmatorjuntarykmenttien kalustosta on puuttunut tutka "Tepsujen" (AN/TPS-1E) jäätyä pois käytöstä 1980-luvun lopulla. Tärkeimmän sensorin puuttuessa on rykmenttien valvontakyky ollut pelkästään ilmapuolustusjärjestelmän tilannekuvan ja oman aistitähystyksen varassa - vain joillain alueilla on puutetta voitu osin korvata ilmatorjuntapatteristojen MOSTKA 87 -tutkien käytöllä. Vahdinvaihto tahdittui mielenkiintoisesti, sillä juuri viime vuoden lopulla kaartoi eräs viimeisistä Tepsu-kalustoista Hyrylään Ilmatorjuntamuseon alueelle nauttimaan ansaitsemaansa lepoa.

AN/TPS-1E sai seuraajan

Tammikuussa joukoille luovutetut laitteistot ovat ruotsalaisen Ericsson Microwave Systems AB:n (EMW) valmistamia maalinosoitus- ja valvontakäyttöön soveltuvia tutkia. Pari vuotta sitten (1993-95) käyttöön tulleet ilmavoimien lähivalvontatutkat, joita myös "Gapfillereiksi" kutsutaa, ovat samanlaisia lukuun ottamatta varustelussa olevia pienehköjä eroja. Ilmatorjunnalle nyt tuleva tutkalaitteisto, tyypiltään GIRAFFE 100 AAA, kuuluu samaan EMW:n tutkaperheeseen kuin MOSTKA 87, josta valmistaja käyttää tyyppimerkintää GIRAFFE Mark IV - kyseessä on kuitenkin selvästi nykyaikaisempi ja ulottuvampi malli. Uuden tutkalaitteiston luonnehditaan soveltuvan erityisesti matalalla toimivien, heijastuspinnaltaan pienten maalien havaitsemiseen raskaasti häirityissä ja välkkeisessä mittausympäristössä.

Kalusto on itsenäiseen toimintaan kykenevä, konttiin asennettu, omilla hydraulijaloillaan seisova ja alustana käytettävällä Sisu -kuorma-autolla hyvin nopeasti siirrettävä kokonaisuus. Järjestelmän pääosat ovat 12 m korkea antennimasto, konttiin asennetut tutka-, viesti- ja hallintalaitteistot, ajoneuvoalusta sekä erillinen perävaunussa oleva voimakone. Suuri osa laitteistosta on kotimaista valmistetta: hydrauliikka ja antennimaston mekaniikka ovat Jantronic Oy:n tekemiä (nyk. Sisu-Defence Oy:n osa), kontti ja sen varustelu sekä antennin pyörityskoneisto Elesco Oy:n, järjestelmän voimakone on puolestaan Valmetin ja Sisun tuotantoa. Kaikkiaan voidaan hankkeeseen jollakin tavalla osallistuneita kotimaisia alihankkijoita ja osavalmistajia nimetä noin 200 eri yritystä. Kokonaisarvoltaan noin 45 Mmk:n hankinnan kotimaisuusaste on yli 50%.

Mastossa oleva antenni pyörii 12 kierroksen minuuttivauhdilla. Tutkan keilan leveys on 1,6 astetta ja korkeus 2,9 astetta - antennin muotoilulla katetaan kuitenkin korkesuunnassa laaja alue (kosekanttikeila). Masto nostetaan hydraulisesti ja tasataan mittauskuntoon neljällä jalalla, jotka nostavat tarvittaessa alustana olevan ajoneuvonkin ilmaan.

Kontissa on kaksi erillistä osastoa (laitetila ja operaattorin työtila), jotka on varustettu jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmillä, joilla laitteiston ja operaattorien toiminta- ja työskentelyolosuhteet saadaan sopiviksi. Kontti on EMP-suojattu ja sen ilmastointijärjestelmä on suojattu suodattimin ABC-aseiden käytön varalta. Kontissa on lisäksi palo- ja murtohälyttimet.

Tutkassa on C-alueella toimiva kulkuaaltoputkitekniikkaan perustuva lähetin. Maksimi mittausetäisyys on 100 km; 2 m^2 :n maali havaitaan tuolla etäisyydellä yhdellä pyyhkäisyllä >80% todennäköisyydellä. Pulssin huipputeho on > 40 kW eli kyseessä on melko ”äänekäs tutka”, mutta sen elson sietokykyä voidaan pitää hyvinä sivukeilojen erittäin alhaisen tason ja mittauksessa käytettävien lähetystaajuuden ja pulssin ominaisuuksien monipuolisten muuntelumahdollisuuksien ansiosta. Muista elso-ominaisuuksia tehostavista piirteistä voidaan mainita mm. laajakaistainen lähetin ja vähiten häirityn taajuuden valinta. Em. ominaisuudet tekevat tutkasta vaikeasti havaittavan ja samalla myös vaikean maalin tutkaan hakeutuville ohjuksille.

Operaattorin työasema on sijoitettu kontin etuosaston työtilaan. Näyttölaite on 19- tuuman monitori, jossa operaattori saa nähtäväkseen tutun PPI-tyyppisen tutkakuvan lisäksi myös runsaasti erilaista väri-, taulukko- ja grafiikkatietoja maalista ja tutkan tilasta. Karttapohjaa voidaan täydentää erilaisilla teksti- ja piirrosmerkeillä, esim. omien joukkojen ryhmitystiedoilla tai lentokäytävillä. Näytön ominaisuuksia voidaan myös säädellä - synteettinen ja erittäin tarkkapiirtoinen kuva saattaa tuntua perinteistä PPI-putken näyttöä (esim. Tepsussa) muistelevien tutkamiesten mielestä jopa häiritsevän siistiltä. Mittaussignaalia prosessoidaan monipuolisesti; kerralla voidaan pitää automaattiseuranta 50 maalille, joiden paikan ja liiketilan määrityksessä käytetään tarkkuuksia:

Ajoneuvoalustana on Sisun valmistama kolmiakselinen raskas kuorma-auto, SK 242 CKH 4X4+2/510+130 4 wheel. Tutkakontti kuljetetaan ajoneuvon päällä ja voimakonetta hinataan. Vetoautolle ja kontille kertyy painoa yhteensä yli 22 500 kiloa ja koko yhdistelmälle vielä lisäksi voimakoneen noin 3500 kiloa. Järjestelmän mitat ajo- ja mittauskunnossa käyvät ilmi oheisista kuvista.

Henkilökuntaa on koulutettu jo vuodesta 1995 alkaen ilmavoimien järjestämillä kursseilla ja valmistajan pitämissä opetustilaisuuksissa. Koulutukseen ja huoltoon tarvittava väki on olemassa. Ensimmäiset it:n tutkaryhmänjohtajat ovat jo saaneet oppinsa IlmavVK:n kurssilla - yhteistoiminta on järkevä menettely ja sitä pyritään toteuttamaan myös järjestelmän huollon osalta. It:n antama koulutus varusmiehille aloitetaan HelItR:ssä, LapItR:ssä ja VSItR:ssä saapumiserästä 1/97; opetuksen sisältö on jo viimeistä silausta vaille valmis. Nykyisen tutkaryhmän kokoonpanoa tultanee vielä tarkistamaan, mutta ainakin tarvitaan tehtävänsä osaavat ryhmän johtaja, operaattorit (3 kpl), ajoneuvon kuljettaja, voimakonemies ...

Timo Rotonen