ILMATORJUNTASÄÄTIÖ 1997

Ilmatorjuntasäätiön hallituksen syyskokous pidettiin 9.12.1996 Pääesikunnan keskuspaviljongissa ilmatorjunnan tarkastajan isännyydessä. Kokous oli historiallinen, koska siellä hyväksyttiin säätiön uudistetut säännöt. Niiden keskeisin uudistus oli hallintomallin muuttaminen. Uudistukseen liittyen tarkistettiin myös Aarne Aarnion ilmatorjuntarahaston sekä plakettien säännöt vastaamaan uusia säätiön sääntöjä.

Säätiön toiminnan tarkoitus ennallaan

Säätiön toiminnan tarkoitus säilyi muuttumattomana sääntöuudistuksessa. Sen mukaan säätiön tarkoituksena on sääntöjen 2. pykälän mukaisesti ilmatorjunnan kehityksen edistäminen ja sen historiallisten perinteiden säilyttäminen tukemalla niihin liittyvää tutkimus- ja valistustoimintaa sekä opiskelu- ja virkistystyötä puolustusvoimien ilmatorjuntamuodostelmissa sekä vapaaehtoista maanpuolustusta tekevissä ilmatorjuntajärjestöissä.

40. toimintavuosi

Kuluvana vuonna säätiö täyttää 40 vuotta. Merkkipäivä huomioidaan hillitysti ja mahdollinen juhlinta pyritään yhdistämään muiden ilmatorjuntajärjestöjen vastaaviin tilaisuuksiin.

Valtuuskuntaa johtavat Yrjö M Lehtonen ja Ahti Lappi

Sääntöjen tarkistuksessa muutettiin hallintomallia siten, että valtuuskunta korvaa vanhan hallituksen ja hallitus vanhan työvaliokunnan. Uusi hallitus voi valita toimikuntia ja toimihenkilöitä. Valtuuskunta hyväksyy toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä valitsee hallituksen ja tilintarkastajat.

Valtuuskunnan puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti teollisuusneuvos Yrjö M Lehtonen ja varapuheenjohtajaksi samoin yksimielisesti eversti Ahti Lappi.

Muut valtuuskunnan varsinaiset jäsenet ovat (sulkeissa henkilökohtainen varamies) Markku Arola (Ilkka Järnefelt), Casimir Ehrnrooth (Aleksi Palermaa) , Eero Lapinleimu (Antti Ahlström), Heikki Lehtonen (Matti Lepistö), Raimo Piironen (Jorma Lahtinen), Jarmo Soininen (Ukko Kiviharju) ja Paavo Varjola (Risto Tyrväinen). Ahti Lapin varamies valtuuskunnassa on Väinö Raatikainen ja Yrjö Lehtosen Heikki Aarnio.

Mikko Virrankoski ja Pauli Thomenius johtavat hallitusta

Hallitus johtaa säätiön operatiivista toimintaa. Se vastaa tarpeellisiin toimenpiteisiin ryhtymisestä säätiön tarkoitusperien toteuttamiseksi, omaisuuden hoitamisesta sekä tuotosta ja valtuuskunnan syys- ja kevätkokousten valmistelusta.

Hallituksen puheenjohtajaksi valtuuskunta valitsi yksimielisesti eversti Mikko Virrankosken ja varapuheenjohtajaksi samoin yksimielisesti everstiluutnantti Pauli Thomeniuksen.

Muiksi hallituksen jäseniksi valittiin Matti Heinänen (talousasiat), Risto Häkkinen (aselajin johto), Rauli Korpela (ItUY ry sekä muut ilmatorjuntajärjestöt), Seppo Lehto (juhlatoiminta) ja Matti Marjosalo (plaketit).

Ilmatorjuntamiehillä on mahdollisuus vaikuttaa toimintamuotoihin

Säätiö voi myöntää apurahoja ja stipendejä tutkimustöihin sekä valistustoimintaan. Konkreettisena ilmentymänä valistustoiminnan tuesta on Ilmatorjuntaupseerilehdelle annettava tuki.

Stipendejä voidaan jakaa sotilasopetuslaitosten ilmatorjunta-aselajin oppilaille, ilmatorjuntajoukkojen erikoiskurssien oppilaille sekä esityksestä muiden aselajien ja puolustushaarojen ilmatorjuntaa palvelevien kurssien oppilaille. Perinteisesti on annettu stipendejä Maanpuolustuskorkeakoulun sekä Ilmatorjuntakoulun oppilaille. Mutta myös muun aselajikurssin oppilaan tukeminen stipendillä tai apurahalla on mahdollista.

Säännöissä kuvatuista toimintamuodoista vain osa on aktiiveja. Niiden hengen ja kirjaimen mukaan voitaisiin nykyistä enemmän tukea alan tutkimukselle ja kehitykselle tärkeää toimintaa kuten kokeilu- ja julkaisutoimintaa sekä tiedotus-, valistus ja virkistystyötä samoin tallentaa, tutkia ja pitää näytteillä ilmatorjuntaan liittyvää esineistöä.

Toki toiminnan rajat määrittää talousarvio, jonka valtuuskunta hyväksyy. Taloudelliset realiteetit tulee huomioida. Eri ilmatorjuntajärjestöjen keskinäisessä työnjaossa varainkeruun päävastuu on annettu säätiölle. Näistä huolimatta toimintamuotoja voidaan laajentaa. Keinona on ideoiden ja virallisempien esitysten teko ja toimittaminen säätiöläisten kautta tai suoraan valtuuskunnalle, hallitukselle tai asiamiehelle.

Palkitsemismahdollisuuksia runsaasti

Säätiö voi palkita kultaisella, hopeisella, kuparisella tai pronssisella plaketilla niin yksittäisiä henkilöitä kuin yrityksiäkin. Muut kuin kultainen plaketti voidaan myöntää alustalla. Perusteina voivat olla vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön tai ilmatorjuntaan liittyvät ansiot. Käytännössä palkisemisperusteena ensiksi mainittua ei ole juurikaan käytetty.

Juhlakirja 2000

Ilmatorjunta-aselaji täyttää 75 vuotta 1.7.2000. Säätiö on ryhtynyt neuvottelemaan eversti Ahti Lapin kanssa aselajin menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta luotaavan kirjan julkaisemisesta mainittuna merkkipäivänä. Työ käynnistyy nimikkeellä "Juhlakirja 2000".

Muistelmat ilmatorjuntaupseerin talvi- ja jatkosodasta julkaistaan

Puolustusvoimien avustamana toimitetaan yliluutnantti (res) Sauli Häkkisen muistelmat ilmatorjuntaupseerin talvi- ja jatkosodasta. Ilmatorjunnan vuosikirjan 97 - 98, josta ItUY ry vastaa, kustantanmiseen säätiö osallistuu erikseen sovittavalla tavalla. Lisäksi pyritään laatimaan erillisiä pieniä historiatutkielmia, joilla täydennetään aselajin aikaisempaa historiankirjoitusta. Ehdotuksia aiheiksi ja kirjottajiksi otetaan vastaan.

Hopeinen plaketti Ilmatorjuntamuseolle

Ilmatorjuntamuseolle on myönnettu säätiön hopeinen plaketti alustalla päivämäärällä 29.11.1996. Tuolloin pidettiin museon laajennusosan avajaiset.

Ahti Lappia muistettiin

Syyskokous kiitti lämpimin sanoin kuluvan vuoden alussa tarkastajan tehtävästä reserviin siirtynyttä Ahti Lappia antoisasta ja miellyttävästä yhteistyöstä säätiön kanssa. Ahti kertoili tuntemuksistaan reservin kynnyksellä.

Syyskokouksen hyväksymän sääntöuudistuksen keskeisin muutos oli hallintomallin tarkistaminen. Sääntöuudistuksen hyväksymiseen huipentui kehitys, joka käynnistyi 25.2.1992 JOT- yhtiöt Oy:n tiloissa Yrjö M Lehtosen isännöimänä pidetyssä työvaliokunnan kokouksessa. Kokous keskusteli virallisen osuuden jälkeen säätiön kehittämisestä. Yhtenä kehittämisen kohteena todettiin olevan hallintomalli, joka poikkesi mm Ilmatorjuntamuseosäätiön vastaavasta. Keskustelu käytiin Ahti Lapin esityksen pohjalta. Esityksen aiheena oli "Näkemyksiä säätiöstä". Elettiin ensimmäistä vuotta, jolloin Mikko Virrankoski oli työvaliokunnan puheenjohtajana.

Mielihyvällä voitiin todeta Ahdin voimakkaan panoksen säätiön toiminnassa jatkuvan säätiön varapuheenjohtajan ominaisuudessa.

Uudelle tarkastajalle Kalervo Sipille toivotettiin menestystä tehtävässään. Joukolla todettiin yhteistoiminnan aselajin johdon ja säätiön kesken olevan jo sinänsä itseisarvo. Yhteistoiminnan jatkumisesta oltiin vakuuttuneita.

Mikko Virrankoskelle luovutettiin 29.11.1996 olleen 60-vuotispäivän johdosta Lappalaisen kirjoittama juhlateos Mannerheimista.

Taulu eversti Pekka Jokipaltiosta

Kokouksessa oli nähtävänä Pekka Jokipaltiosta vuonna 1953 maalattu taulu. Taulun on maalannut saksalainen taiteilija Fred Stelzig vuonna 1953 ollessaan Tuusulassa. Hän lahjoitti taulun säätiölle kesäkuussa 1996 Besigheimissa, Saksassa. Lahjoituksen ottivat säätiön edustajina vastaan Mikko ja Marjatta Virrankoski.

Vanerille maalattu muotokuva on kooltaan 96 cm x 135 cm. Kuvassa Joki-Pekka istuu asepuvussaan kaulassaan 1. luokan Vapaudenristi ja kädessään palava holkkitupakka. Säätiö on puhdistuttanut ja kehystänyt taulun patinoituneen kullanvärisin kehyksin. Varat näihin on lahjoittanut Lemminkäinen Oy. Taulua on esitelty Iltasanomien 9.12.1996 ilmestyneessä numerossa.

Taulu säilytetään toistaiseksi Lemminkäinen Oy:n tiloissa. Kevätkokoukseen hallitus valmistelee esityksen taulun tulevaksi sijoituspaikaksi. Paikka ei välttämättä ole vakio, vaan se voi vaihdellakin.

Säätiö on myöntänyt Fred Stelzigille kuparisen plaketin päivämäärällä 28.6.1996.