AJANKOHTAISTA RUOTSISTA

Päättynyt vuosi oli Ruotsin Ilmavoimien, Flygvapnetin 70-vuotisjuhlavuosi. Se on ollut sekä murheen että ilon vuosi. Neljässä lento-onnettomuudessa on menetetty neljä lentäjää, taloudelliset supistukset ovat vähentäneet ja tulevat vähentämään henkilökuntaa. Joukko-osastot elävät yhä epävarmoina siitä, tullaanko niiden määrää vielä karsimaan, ja joudutaanko taistelukoneiden hankintasuunnitelmia supistamaan. Myönteisistä tapahtumista on päällimmäisenä ensimmäisen Gripenlaivueen ja sen mukana uuden koulutuskeskuksen käyttöönotto.

Flygvapnetin ensimmäiset 70 vuotta ovat nyt siis selän takana. Pääjuhlasta vastasi Ruotsin ilmasotakoulu Krigsflygskolan eli F5 Ljungbyhedissä järjestämällä viime elokuussa ”lentopäivän”. Monipuolista maanäyttelyä ja lentonäytöstä kävi seuraamassa 70 000 katsojaa. Ajanmukaisimman lentokaluston ja taitolento-osastojen lisäksi näytökseen osallistui uudelleen rakennettuja historiallisia koneita aina ensimmäisen maailmansodan vuosilta saakka. Vierailijoita oli mm. Italiasta, Ranskasta ja Sveitsistä.

Lentävät valvonta-asemat valmistuvat

Lentävä tutka-asema, Saab 340:n pohjalta kehitetty S 100B, jota ERIEYE:ksikin on kutsuttu, kastettiin viime kesänä ja se sai nimen Argus. Elektronista tiedustelua varten varustettu S 102B puolestaan on vastedes Korpen. Nimistä oli järjestetty yleisökilpailu ja nimien perusteet löytyvät ruotsalaisesta muinaistarustosta.

Argusin FSR 890-tutkajärjestelmä valmistuu suunnitellussa aikataulussa. Ensimmäinen kone luovutettaneen käyttäjälle ensi syksynä. Koko yksikkö koneineen, johtamisjärjestelmineen sekä tukikohta-, huolto- ja koulutusjärjestelyineen saataneen operatiiviseen valmiuteen vuosisadan vaihtuessa.

Uusittua lentokalustoa

Saab Military Aircraft on luovuttanut ensimmäiset modernisoidut Saab 105- eli Sk 60-koneet FMV:lle, Puolustusvoimien materiaalilaitokselle. Laajan koeohjelman jälkeen koneet luovutetaan ilmavoimille. Ensimmäiset lienee luovutettu tätä luettaessa.

Oleellisin muutos on 30 vuotta käytössä olleen konetyypin vanhan, meluisan, heikkotehoisen ja jo huollollisesti epätaloudellisen RM 9 -moottorin vaihtaminen amerikkalaiseen Williams-Rolls FJ 44-moottoriin. Tämä ruotsalaisittain RM 15 -moottori kuluttaa 25 % vähemmän polttoainetta ja antaa 30 % pitemmän lentomatkan. Starttimatka lyhenee 80-90 m, huippunopeus kasvaa 4 % ja nousuaika 6 km:iin lyhenee 30 %. Merkittäviä etuja ovat lisäksi melun pieneneminen, helpompi pääsy huollettaviin kohteisiin ja alemmat huoltokustannukset.

Gripen-uutta

Viime kesäkuussa vihki kuningas Kaarle XVI Kustaa 700 kutsuvieraan läsnäollessa Gripen-koulutuskeskuksen, Gripencentrum, F7:ssä Såtenäsissä. Laitoksessa tullaan keskitetysti peruskouluttamaan Ruotsin kaikki tulevat Gripen-ohjaajat. Koulutuskeskuksen käyttöönotolla katsotaan Ruotsin ilmavoimien lentokoulutuksen astuneen ”neljännen sukupolven taistelukoneita” vastaavalle koulutustasolle. Toisen, 110-koneisen Gripen-sarjan ensimmäinen kone on jo palveluskäytössä. Tämän yksilön osalta on Ruotsissakin siirrytty monissa maissa, Suomessakin, noudatettavaan ”sodanmukaiseen” maalaustapaan; tunnukset ovat mustia harmaalla pohjalla. Poissa ovat tunnuksen kolme sinisellä pohjalla sijainnutta kirkkaan keltaista kruunua. Samoin kaikki varoitus- ym merkinnät ovat menettäneet värikkyytensä. ”Borta är den färggranna tiden” sanoo ilmavoimien tiedotuslehti FlygvapenNytt. Gripenin asejärjestelmäkokeilut ovat edelleen käynnissä. Viimeisimpänä on esitelty 13,5 mm:n rakettikasetti.

 

”Borta är den färggranna tiden”

Viime syyskuun lopulla teki Ruotsin ilmavoimien komentaja virallisen vierailun Unkariin ja Puolaan. Matkan yhteydessä järjestettiin ilmavoimien tukemana laaja sekä lentokoneteollisuuden että erityisesti Gripenin esittely. Ilmavoimat katsoo, että on sen edun mukaista edistää maan lentokoneteollisuutta koneen myyntipyrkimyksissä.

Uudelleenjärjestelyjä

Ruotsissa pari vuotta sitten tehdyn organisaatiouudistuksen sekä talouden supistusten myötä pyritään toimintoja edelleen järkiperäistämään. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon puolustusvoimien koko helikopteritoiminnan keskittäminen 1.7.1997 alkaen yhdeksi merivoimien alaiseksi yksiköksi nimeltä Försvarsmaktens helikopterflottilj. Keskuspaikaksi tullee Linköpingin Malmenin tukikohta. Rauhan ajan tehtävistä tärkeimpiä on meripelastuspalvelu.

Saavutettavia etuja ovat lentokuljetuskapasiteetin keskittäminen kriisitilanteessa, koulutuksen yhdenmukaistaminen, tyyppivalikoiman supistaminen ja valmiusjärjestelyjen helpottaminen. Ilmavoimien johtamisjärjestelmää tarkistetaan. Kolme ilmapuolustusalueen esikuntaa tullaan säilyttämään, mutta vahvuutta supistaen. Niiden rinnalle, puolustusvoimien komentajan alaisuuteen luodaan uusi taktinen johtoelin, jonka tehtävänä on sille määräajaksi alistettujen lentoyksiköiden taktisen käytön suunnittelu ja johtaminen keskitetysti tietyllä alueella. Ilmavoimissa supistukset merkitsevät 500 upseerin- ja yhtä monen siviiliviran lakkauttamista vuoteen 2000 mennessä.

Draken-kausi lähestyy loppuaan

Pieni yksityiskohta kuvaa uuden koulutuskeskuksen käyttöönoton lisäksi Ruotsin ilmavoimien siirtyneen laajemmassakin merkityksessä ”uuteen sukupolveen”. Viime vuonna järjestetty kaikkien aikojen 52. Draken-ohjaajien tyyppikurssi jäi viimeiseksi. Koulutuksen piti päättyä jo 1984, mutta DK:n käyttöaikaa jatkettiin Gripeniä odoteltaessa. Sen mahdollistamiseksi 66 vanhaa J 35F -konetta modifioitiin malliksi 35J. Niille koulutettiin viimeisten kahdentoista vuoden aikana vielä 32 ohjaajaa.

Pentti Toivonen