1/2006

 

Sotilasmerkistö ja – lyhenteet, osa 1/4

Taktiikan palstan tämän vuoden artikkelit tulevat käsittelemään 20.9.2005 käyttöönotettua Sotilasmerkistö ja – lyhenteet (SML) opasta. Henkilökunnalla ja reserviläisillä on taas totuteltavaa uusiin "talon tapoihin" käytettyään vuoden 1998 merkistöä. Neljän artikkelin sarja tulee keskittymään vain uudistuksen olennaisiin kohtiin, joten lukija tarvitsee oppaan syventymistä varten. Osa merkeistä ei ole muuttunut. Tässä artikkelissa johdatellaan lukija sotilasmerkistön muodostamisperiaatteisiin. Seuraavassa artikkelissa keskitytään sotilaslyhenteiden käyttöön ja muodostamiseen. Maavoimia käsitellään omana kokonaisuutenaan kolmannessa ja muita puolustushaaroja sekä rajajoukkoja neljännessä artikkelissa.

Merkkien rakenne ja lisämerkinnät

Merkittävimmät muutokset aiempaan puolustusvoimissa yleistyneeseen esittämistapaan ovat kellonajan esittäminen ilman välimerkkejä (esim. 2000,) joukkojen, laitosten ja järjestelmien nimien kirjoittaminen isoin kirjaimin (esim. SALPITPSTO, MPKK, KARPR), sanaliittojen ja yhdyssanojen lyhentäminen isoin kirjaimin sekä siirtyminen käyttämään englanninkielisiä aakkosnimiä (A = ALFA jne.). Lyhenteisiin palataan seuraavassa numerossa.

Taktinen merkki muodostetaan kehyksestä, yhdestä tai useammasta kuvakkeesta, tarvittaessa täyteväristä sekä lisämerkinnöistä. Kehyksellä ja täytevärillä kuvataan kohteen (joukkojen, johtoportaiden, ajoneuvojen, alusten ja laitteiden) tunnistetietoa sekä toimintaympäristöä. Kuvakkeet sijoitetaan kehyksen sisään ja ne kuvaavat kohteen tyyppiä ja toimintaa. Kehyksen ulkopuolelle sijoitetuilla lisämerkinnöillä täydennetään merkin tietoa.

Taktisen merkin kehyksen muodolla ja värillä ilmaistaan toimintaympäristöä ja tunnistetietoa. Kun käytetään tunnistevärejä, kehystä ei tarvita esitettäessä yksittäistä ajoneuvoa, alusta tai laitetta. Tunnistetiedon ja toimintaympäristön esittäminen löytyy artikkelin lopusta kuvasta 7.

Joukon liikkuvuus, muu erityisominaisuus tai aselaji (vast.) osoitetaan kehyksen sisään lisättävillä kuvakkeilla tai kirjaimilla. Lisämerkinnöillä täydennetään taktisten merkkien tietoja. Lisämerkintöinä voidaan käyttää piirroskuvioita, kirjaimia, numeroita ja vapaamuotoista tekstiä. Kirjaimet, lyhenteet ja teksti kirjoitetaan isoin kirjaimin. Numeroina käytetään arabialaisia numeroita (esim. 1, 2, 3 jne.). Lisämerkinnöistä merkitään näkyviin ainoastaan ne, jotka ovat tilannekuvan esittämisen tai toiminnan kannalta tarpeellisia. Esittämisen tavoitteena on aina oltava selkeys ja yksinkertaisuus.

Päivämäärä- ja kellonaikamerkinnällä ilmaistaan esimerkiksi toiminta-aika, liikkeellelähtö- tai tuloaika tai kohteen havaitsemisaika. Merkintä tehdään toiminnan vaatimalla tarkkuudella. Tarvittavat lisätiedot tehdään kirjaimin päivämäärä- ja kellonaikamerkinnän eteen. Kellonajan yhteydessä ei käytetä erottimia kuten pistettä tai kaksoispistettä. Päivämäärä- ja kellonaikamerkintä tehdään muotoon PPHHMMSSZKUUVV (P=päivä, H=tunti, M=minuutti, S=sekunti, Z=UTC-aika tai paikallisaikaa käytettäessä kenttä jätetään tyhjäksi, KUU=kuukausi kolme ensimmäistä kirjainta, V=vuosi) (esim. 191315TAM06). Mikäli kuukautta ja vuotta ei ilmaista, tarkoitetaan kuluvaa kuukautta ja vuotta. Sekunnit merkitään vain tarvittaessa. UTC aika (Coordinated Universal Time) on GMT-ajan korvaava atomikellojen standardiaika. Esimerkiksi Suomi on talviaikaan kaksi tuntia nollameridiaanin aikaa edellä, joten Suomen aikavyöhyke on silloin GMT+2 (tätä aikavyöhykettä kutsutaan myös nimellä EET eli Eastern European Time).

Kuva 2. Ilmatorjuntapatterin johtopaikka kuluvan kuun 25. päivä klo 0930 alkaen, Ilmatorjuntarykmentin johtokeskus ja Ilmatorjuntarykmentti 2 komentaja.

Rajat ja linjat, joukkojen toiminnan kuvaaminen sekä värien käyttö

Voimassa olevat vastuualueiden rajat piirretään yhtenäisellä viivalla ja varustetaan joukon kokoa osoittavilla lisämerkinnöillä. Joukon kokoa osoittavien merkintöjen yhteyteen merkitään tarvittaessa joukon numero tai nimilyhenne. Joukon kokoa kuvaaviin symboleihin ei tullut muutosta. Joukon nimilyhenne tulee merkitä näkyviin, jos joukon nimi ei muutoin käy selväksi. Kansainvälisessä toiminnassa osoitetaan joukon kansallisuus numeron tai nimilyhenteen perään sulkuihin kirjoitettavalla standardin mukaisella kaksi- tai kolmekirjaimisella maalyhenteellä. Mustavalkoisessa esityksessä lisätään merkintä VIH joukon kokoa osoittavan merkinnän kummallekin puolelle.

Kuva 3. Suomalaisen ja ruotsalaisen pataljoonan vastuualueiden väliraja, 1.ja 2.Prikaatin vastuualueen väliraja sekä vihollisrykmentin vastuualueen arvioitu raja.

Taisteluasemat merkitään joukon kokoa osoittavilla rajamerkinnöillä. Joukon nimi tai numero merkitään alueen sisäpuolelle. Joukon kokoa osoittavat rajamerkinnät piirretään omien joukkojen suuntaan. Merkintä osoittaa samalla omille joukoille suunnan, josta taisteluasemaan tulee saapua. Muiden ryhmitysaluekuvioiden sisään voidaan tarvittaessa vaihtoehtoisesti piirtää siellä toimivien joukkojen merkkejä. Puolustusryhmityksessä oleva joukko piirretään yhtenäisellä viivalla. Joukolle suunnitellut ja käsketyt valmistautumistehtävät merkitään katkoviivalla.

Taktisia merkkejä ja kuvioita piirrettäessä sovelletaan samoja värien käyttöperiaatteita. Merkit voidaan piirtää joko täytettyinä tai väriä voidaan käyttää pelkästään merkin kehyksessä tai kuvion ääriviivassa.

Kuva 5. Värien käyttö

Merkkien ja kuvioiden sijoittaminen kartalle

Taktiset merkit ja kuviot sijoitetaan kartalle pystysuoraan (pohjois-eteläsuuntaisesti). Yksittäisen ajoneuvon, aluksen tai laitteen kehystämätön merkki sekä taktiset kuviot voidaan sijoittaa kartalle toimintasuuntaansa käännettynä. Oleva sijainti esitetään aina yhtenäisellä kehysviivalla. Tulevaa ja suunniteltua sijaintia esitettäessä käytetään merkin kehyksessä ja kuviossa katkoviivaa.

Esikunnan ja komentopaikan merkki sijoitetaan siten, että tunnuksen tyvi tai siihen liitetyn viiteviivan loppu osoittaa johtamispaikan tarkan sijainnin. Muiden joukkojen, laitteiden (vast.) merkkien tarkka paikka on merkin geometrinen keskipiste. Toimipaikan tarkka sijainti osoitetaan paalun kärjellä tai kärjestä lähtevällä viiteviivalla. Mikäli merkkiä ei voida sijoittaa kartalle tarkalleen oikeaan paikkaan, merkin alareunaan lisätään tarkkaa paikkaa tai esimerkiksi viitoituksen alkukohtaa osoittava viiteviiva.

 

 

Kuva 6. Esikunta tai komentopaikka, kiinteä laitos (vast.), vihollisen esikunta ja kaksi esikuntaa tai komentopaikkaa samassa paikassa.

Kuva 7. Tunnistetiedon ja toimintaympäristön esittäminen