Taktiikan palstan tämän vuoden
artikkelit tulevat käsittelemään 20.9.2005 käyttöönotettua
Sotilasmerkistö ja – lyhenteet (SML) opasta. Henkilökunnalla ja
reserviläisillä on taas totuteltavaa uusiin "talon tapoihin" käytettyään
vuoden 1998 merkistöä. Neljän artikkelin sarja tulee keskittymään vain
uudistuksen olennaisiin kohtiin, joten lukija tarvitsee oppaan
syventymistä varten. Osa merkeistä ei ole muuttunut. Tässä artikkelissa
johdatellaan lukija sotilasmerkistön muodostamisperiaatteisiin.
Seuraavassa artikkelissa keskitytään sotilaslyhenteiden käyttöön ja
muodostamiseen. Maavoimia käsitellään omana kokonaisuutenaan kolmannessa
ja muita puolustushaaroja sekä rajajoukkoja neljännessä artikkelissa.
Merkkien rakenne ja lisämerkinnät
Merkittävimmät muutokset aiempaan
puolustusvoimissa yleistyneeseen esittämistapaan ovat kellonajan
esittäminen ilman välimerkkejä (esim. 2000,) joukkojen, laitosten ja
järjestelmien nimien kirjoittaminen isoin kirjaimin (esim. SALPITPSTO,
MPKK, KARPR), sanaliittojen ja yhdyssanojen lyhentäminen isoin kirjaimin
sekä siirtyminen käyttämään englanninkielisiä aakkosnimiä (A = ALFA
jne.). Lyhenteisiin palataan seuraavassa numerossa.
Taktinen merkki muodostetaan
kehyksestä, yhdestä tai useammasta kuvakkeesta, tarvittaessa
täyteväristä sekä lisämerkinnöistä. Kehyksellä ja täytevärillä kuvataan
kohteen (joukkojen, johtoportaiden, ajoneuvojen, alusten ja laitteiden)
tunnistetietoa sekä toimintaympäristöä. Kuvakkeet sijoitetaan kehyksen
sisään ja ne kuvaavat kohteen tyyppiä ja toimintaa. Kehyksen
ulkopuolelle sijoitetuilla lisämerkinnöillä täydennetään merkin tietoa.

Taktisen merkin kehyksen muodolla ja
värillä ilmaistaan toimintaympäristöä ja tunnistetietoa. Kun käytetään
tunnistevärejä, kehystä ei tarvita esitettäessä yksittäistä ajoneuvoa,
alusta tai laitetta. Tunnistetiedon ja toimintaympäristön esittäminen
löytyy artikkelin lopusta kuvasta 7.
Joukon liikkuvuus, muu
erityisominaisuus tai aselaji (vast.) osoitetaan kehyksen sisään
lisättävillä kuvakkeilla tai kirjaimilla. Lisämerkinnöillä täydennetään
taktisten merkkien tietoja. Lisämerkintöinä voidaan käyttää
piirroskuvioita, kirjaimia, numeroita ja vapaamuotoista tekstiä.
Kirjaimet, lyhenteet ja teksti kirjoitetaan isoin kirjaimin. Numeroina
käytetään arabialaisia numeroita (esim. 1, 2, 3 jne.). Lisämerkinnöistä
merkitään näkyviin ainoastaan ne, jotka ovat tilannekuvan esittämisen
tai toiminnan kannalta tarpeellisia. Esittämisen tavoitteena on aina
oltava selkeys ja yksinkertaisuus.
Päivämäärä- ja kellonaikamerkinnällä
ilmaistaan esimerkiksi toiminta-aika, liikkeellelähtö- tai tuloaika tai
kohteen havaitsemisaika. Merkintä tehdään toiminnan vaatimalla
tarkkuudella. Tarvittavat lisätiedot tehdään kirjaimin päivämäärä- ja
kellonaikamerkinnän eteen. Kellonajan yhteydessä ei käytetä erottimia
kuten pistettä tai kaksoispistettä. Päivämäärä- ja kellonaikamerkintä
tehdään muotoon PPHHMMSSZKUUVV (P=päivä, H=tunti, M=minuutti, S=sekunti,
Z=UTC-aika tai paikallisaikaa käytettäessä kenttä jätetään tyhjäksi,
KUU=kuukausi kolme ensimmäistä kirjainta, V=vuosi) (esim. 191315TAM06).
Mikäli kuukautta ja vuotta ei ilmaista, tarkoitetaan kuluvaa kuukautta
ja vuotta. Sekunnit merkitään vain tarvittaessa. UTC aika (Coordinated
Universal Time) on GMT-ajan korvaava atomikellojen standardiaika.
Esimerkiksi Suomi on talviaikaan kaksi tuntia nollameridiaanin aikaa
edellä, joten Suomen aikavyöhyke on silloin GMT+2 (tätä
aikavyöhykettä kutsutaan myös nimellä EET eli Eastern European Time).
Kuva 2. Ilmatorjuntapatterin johtopaikka kuluvan kuun
25. päivä klo 0930 alkaen, Ilmatorjuntarykmentin johtokeskus ja
Ilmatorjuntarykmentti 2 komentaja.
Rajat ja linjat, joukkojen
toiminnan kuvaaminen sekä värien käyttö
Voimassa olevat vastuualueiden rajat piirretään
yhtenäisellä viivalla ja varustetaan joukon kokoa osoittavilla
lisämerkinnöillä. Joukon kokoa osoittavien merkintöjen yhteyteen
merkitään tarvittaessa joukon numero tai nimilyhenne. Joukon kokoa
kuvaaviin symboleihin ei tullut muutosta. Joukon nimilyhenne tulee
merkitä näkyviin, jos joukon nimi ei muutoin käy selväksi.
Kansainvälisessä toiminnassa osoitetaan joukon kansallisuus numeron tai
nimilyhenteen perään sulkuihin kirjoitettavalla standardin mukaisella
kaksi- tai kolmekirjaimisella maalyhenteellä. Mustavalkoisessa
esityksessä lisätään merkintä VIH joukon kokoa osoittavan merkinnän
kummallekin puolelle.



Kuva 3. Suomalaisen ja ruotsalaisen pataljoonan
vastuualueiden väliraja, 1.ja 2.Prikaatin vastuualueen väliraja sekä
vihollisrykmentin vastuualueen arvioitu raja.
Taisteluasemat merkitään joukon kokoa
osoittavilla rajamerkinnöillä. Joukon nimi tai numero merkitään alueen
sisäpuolelle. Joukon kokoa osoittavat rajamerkinnät piirretään omien
joukkojen suuntaan. Merkintä osoittaa samalla omille joukoille suunnan,
josta taisteluasemaan tulee saapua. Muiden ryhmitysaluekuvioiden sisään
voidaan tarvittaessa vaihtoehtoisesti piirtää siellä toimivien joukkojen
merkkejä. Puolustusryhmityksessä oleva joukko piirretään yhtenäisellä
viivalla. Joukolle suunnitellut ja käsketyt valmistautumistehtävät
merkitään katkoviivalla.

Taktisia merkkejä ja kuvioita
piirrettäessä sovelletaan samoja värien käyttöperiaatteita. Merkit
voidaan piirtää joko täytettyinä tai väriä voidaan käyttää pelkästään
merkin kehyksessä tai kuvion ääriviivassa.

Kuva 5. Värien käyttö
Merkkien ja kuvioiden sijoittaminen
kartalle
Taktiset merkit ja kuviot sijoitetaan
kartalle pystysuoraan (pohjois-eteläsuuntaisesti). Yksittäisen
ajoneuvon, aluksen tai laitteen kehystämätön merkki sekä taktiset kuviot
voidaan sijoittaa kartalle toimintasuuntaansa käännettynä. Oleva
sijainti esitetään aina yhtenäisellä kehysviivalla. Tulevaa ja
suunniteltua sijaintia esitettäessä käytetään merkin kehyksessä ja
kuviossa katkoviivaa.
Esikunnan ja komentopaikan merkki
sijoitetaan siten, että tunnuksen tyvi tai siihen liitetyn viiteviivan
loppu osoittaa johtamispaikan tarkan sijainnin. Muiden joukkojen,
laitteiden (vast.) merkkien tarkka paikka on merkin geometrinen
keskipiste. Toimipaikan tarkka sijainti osoitetaan paalun kärjellä tai
kärjestä lähtevällä viiteviivalla. Mikäli merkkiä ei voida sijoittaa
kartalle tarkalleen oikeaan paikkaan, merkin alareunaan lisätään tarkkaa
paikkaa tai esimerkiksi viitoituksen alkukohtaa osoittava viiteviiva.



Kuva 6. Esikunta tai komentopaikka,
kiinteä laitos (vast.), vihollisen esikunta ja kaksi esikuntaa tai
komentopaikkaa samassa paikassa.

Kuva 7. Tunnistetiedon ja toimintaympäristön
esittäminen