1/2005

 

Pekka Vanhala: Tuokiokuvia Kouvolan seudun ilmapuolustuksesta Talvi- ja Jatkosodassa - Sekä sotien poliittinen tausta. Pilot-kustannus Oy, 2003. 196 sivua.

  

Kotikutoista sotahistoriaa

Sain sattumalta käsiini kyseisen teoksen viime syksynä ja täytyihän siihen toki perehtyä. Arvostelun tai oikeammin esittelyn piti ilmestyä jo aiemmin, mutta lyhyeksi kuviteltu lukutuokio hieman venähti. Syynä ei niinkään ollut aihepiiri vaan esittämistapa. Pidän arvokkaana sitä, että pienipiirteistäkin ja yksilökohtaista sotahistoriaa tallennetaan. Tässä tapauksessa on kuitenkin puurot ja vellit menneet pahemman kerran sekaisin, kuten jo otsikkokin antaa ymmärtää.

Takakannen tekstissä todetaan muun muassa: "Pekka Vanhala on tehnyt vuosikymmenien aikana tarkkaa tutkimustyötä Talvi- ja Jatkosodan tapahtumista. Tämä ainutlaatuinen teos paneutuu Kouvolan seudun tapahtumiin, mutta mukana on laajempaakin materiaalia, kuten esim. Suomen hallituksen ja valtioneuvoston päätösten seurantaa minuutti minuutilta sodan syttymispäivänä 20.11.1939..."Tämä kirja on tehty ilman lähdeviitteitä yhtenäisesti yhdellä kertaa 64 vuoden aikana" -ilmoittaa kirjan kirjoittaja."

En ole varsinaisesti historian tutkija, vaikka olen sotahistorian alalta yhden opinnäytetyön laatinutkin. Kuitenkaan en voi hyväksyä edes historiikin nimeä teokselle, josta puuttuvat lähteet ja lähdeviittaukset. Kun kirjoittaja vielä yhdistää yksittäisten ilmatorjuntayksiköiden tapahtumat poliittisen johdon toimiin ja niiden arvosteluun, saadaan aikaiseksi melko mykistävä lukukokonaisuus. En tiedä kirjoittajan vaikuttimia, mutta läpi teoksen paistaa suoranainen "herraviha" kaikkia päätöksentekijöitä, erityisesti Rytiä, Tanneria, Cajanderia ja Paasikiveä kohtaan.

Itse Kouvolan seudun ilmapuolustuksen kuvauksessa teos edustaa tavanomaisia sotamuisteluita. Joitakin yksittäisiä tapauksia on liitetty löyhäksi kokonaisesitykseksi, ilman mitään varsinaista punaista lankaa. Teos etenee kutakuinkin kronologisessa järjestyksessä, mutta tekstiin ripotellut kirjoittajan kitkerät kommentit milloin politiikasta milloin saksalaisista ja milloin mistäkin heikentävät kokonaisuutta luvattoman paljon. Kouvolan seudun ohella kertomus liikkuu myös Aunuksessa, Kannaksella, Lappeenrannassa, jolloin kokonaiskuvan saaminen on paikoitellen vaikeaa, kun tekijä poukkoilee sinne tänne ilman mitään järjestelmällisyyttä.

Teoksen parasta antia on mielestäni kuvaukset tutkien saapumisesta ja asentamisesta Kouvolan seudulle. Tosin tässä kohdassa kronologisuus pettää pahemman kerran ja vuorosivuilla saksalaiset ovat välillä aseveljiä ja välillä jo vihollisia. Kun mitään lähdemerkintöjä ei ole, on esitetyt asiat vailla todistusvoimaa vaikka toki sinänsä mielenkiintoisia muisteluita.

Jotta teoksen avaamisesta tai sen avaamatta jättämisestä voisi tehdä omakohtaisen päätöksen, liitän tähän loppuun muutaman lyhyen lainauksen teoksesta:"Tshekkoslovakialaisen tuomioistuimen päätöksellä Tuka hirtettiin 20.8.1946 ja Slovakian presidentti Joszef Tiso koki saman kohtalon 18.4.1947. Mutta Suomessa näiden miesten olemassa olo on lukeneiston mielissä, sillä molemmista nimistä tuli 2000-luvullekin Tea Istan ohella maan suurimman sanomalehden ristisanatehtävien kestojulkkiksia ja avainsanoja"... "Me tiedämme miten Suomelle kävi maaliskuusta 1940 eteenpäin. Suomen poliittinen johto marssi ja tulisi marssimaan virhearvioinnista toiseen. On aika lakata hurraamasta sotiemme varsin alkeellisesti ajattelevalle poliittiselle johdollemme. Ei ole syytä iloita kärsimyksistä. Tiedämme kyllä kuka hyökkäsi 30.11.39 ja kenen valtakirjalla. Mutta eiväthän Stalinin virheet poista ja tee tekemättömiksi Rytin, Tannerin, Cajanderin, jne virheitä!"..."Myyttiuskossa elävät löytävät minkä tahansa puolustuksen, miksi lännen leiriin ei kannattanut hypätä 1940."

MIL