| Kirjoittaja majuri Jari Vuorela palveli Afghanistan
Operation Coordination Centerissä, Turkish General Staffissa
Ankarassa |
 |
ILMATORJUNTAOHJUSTEN
LUOMA UHKA ISAF:LLE
Taustaa ISAF operaatiolle
Yhdysvalloissa
11.9.2001 tapahtuneita terrori-iskuja seurasi laaja kansainvälinen
terrorisminvastainen kampanja. YK:n valtuuttama sotilaallinen operaatio
aloitettiin Afganistanissa Taleban-hallinnon suojeluksessa kansainvälistä
terroritoimintaan organisoitunutta Al-Qaida –järjestöä vastaan.
Monikansallisen
turvallisuusjoukon, ISAF:n, tehtäväksi määritellään Afganistanin väliaikaisen
hallituksen avustaminen turvallisuuden ylläpitämiseksi Kabulissa.
Pyrkimyksenä on mahdollistaa työskentely turvallisessa ympäristössä
Afganistanin väliaikaishallinnolle ja eri humanitäärisille järjestöille.
ISAF
–operaatio koordinoidaan Yhdysvaltojen johdossa olevan OEF (Operation
Endurance Freedom) -operaation kanssa. OEF –operaatio keskittyy
terrorismisvastaiseen taisteluun koko Afganistanin alueella.
Saksa ja
Hollanti ottivat yhdessä ISAF-operaation johtovastuun Turkilta
10.2.2003. Kabulissa johtovastuun tulee ottamaan
saksalais-hollantilainen armeijakunnan esikunta. Esikuntaan sijoitettu
henkilökunta tulee muodostamaan ISAF:n esikunnan rungon. BwOpsCmd (Bundeswehr
Operational Command) Potsdamissa vastaa ISAF-operaation strategisen
tason johtamisesta.
Afganistanissa
toimii tällä hetkellä arviolta noin kolmisenkymmentä poliittista
puoluetta tai ryhmittymää. Suurin osa puolueista ja ryhmittymistä
toimii rauhanomaisesti. Hezb-e-Islami ja Al-Qaida ovat tällä hetkellä
aktiivisimmat terroristijärjestöt, joiden aktiviteetistä ja
toiminnasta mainitaan lähes viikoittain eri lähteistä tulevista
raporteista. Entisen Taleban hallinnon taistelijoita toimii myös
edelleen Afganistanissa. Terroristijärjestöjen toiminnan tavoitteena
on kaataa Afganistanin väliaikainen hallitus, ottaa valta itselleen ja
ajaa Afganistanista pois yhdysvaltalaiset liittolaisineen (ml ISAF).
Toimintaolosuhteet
Yleistilanne Kabulissa
on tällä hetkellä suhteellisen vakaa, vaikka pommi- ja raketti-iskut
ovatkin olleet osa Kabulin viikoittaista elämää. Muualla
Afganistanissa valta on keskittynyt alueellisille sotapäälliköille.
Afganistanin väliaikaisen hallituksen vaikutusvalta muualla
Afganistanissa riippuu pitkälti alueellisten sotapäälliköiden
yhteistoimintahalukkuudesta, mutta toimintamahdollisuudet ovat
parantuneet huomattavasti sen jälkeen, kun vaikutusvaltaisimmat
alueelliset sotapäälliköt lupautuivat tukemaan Afganistanin väliaikaisen
hallituksen suunnitelmaa riisua aseista alueelliset armeijat. Kuluva
vuosi tulee osoittamaan kuinka hyvin sopimusta tullaan käytännössä
noudattamaan.
Maastollisesti suuri
osa Afganistanista on vaikeakulkuista vuoristoaluetta. Afganistanin
pohjois- länsi- ja eteläosat ovat osittain tasankoa ja erämaata. Sääolosuhteet
vaihtelevat helteestä lumimyrskyihin.
Tilanne Afganistanin
pohjoisilla ja läntisillä alueilla on epävakaa. Pitkin kulunutta
vuotta on alueilla ollut jatkuvia valtataisteluja paikallisten sotapäälliköiden
kesken. Tällä hetkellä sotapäälliköiden välillä vallitsee
kuitenkin aselepo, mutta hajanaisilta aseellisilta yhteenotoilta ei
kuitenkaan ole vältytty.
Itä-Afganistan ja
erityisesti Afganistanin ja Pakistanin välinen raja-alue ovat
terroristijärjestöjen tukialuetta. Raketti- ja pommi-iskut
yhdysvaltalaisten ja Afganistanin armeijan tukikohtia vastaan ovat
viikoittaisia.
Afganistan on yksi
maailman suurimmista huumeiden tuottajista. Etelä-Afganistanissa
viljellään noin 95% maassa tuotetusta oopiumista. Terroristijärjestöjen
tiedetään rahoittavan omaa toimintaansa huumekaupalla. Afganistanin väliaikainen
hallitus on kansainvälisten toimijoiden avustuksella aloittanut
oopiumviljelmien tuhoamisen, mutta resurssipulan ja viljelijöiden
vastustuksen vuoksi tulokset ovat jääneet varsin vaatimattomiksi.
Afganistanin armeija tullaan
varustamaan
venäläisellä
kalustolla
Ilmakuljetusten
merkitys ISAF:lle
ISAF –operaation
erityispiirre on se, että lähes kaikki ISAF:n tarvitsema materiaali
kuljetetaan ilmoitse Kabulin lentokentälle. Strategisin ilmakuljetuksin
siirretään materiaalia ISAF jäsenmaista tukialueille, jotka
sijaitsevat Afganistanin naapurivaltioissa, kuten esimerkiksi
Uzbekistanissa ja Tatsikistanissa. Näistä tukikohdista materiaalia ja
henkilöstöä kuljetetaan taktisin lentokuljetuksin edelleen Kabuliin. MNMCC (Multinational Movement Coordination Center) koordinoi ISAF:n
lentotoimintaa Ankarassa. Alkuvuodesta 2003 MNMCC tulee siirtymään
Einhoveniin Hollantiin.
Antonov Kabulin lentokentällä
ISAF:n lentoja Kabulin
lentokentälle on päivittäin keskimäärin 5 – 15. ISAF:n lentojen
lisäksi Kabuliin suuntautuu myös siviililentoliikennettä.
Lentokuljetusten huiput ajoittuvat ISAF-operaation johtovastuun vaihtoon
liittyviin kuljetuksiin. Esimerkiksi uusi ISAF –johtovaltio Saksa
arvioi tarvitsevansa pelkästään ISAF –operaation johtovastuun
vaihtoon liittyviin materiaalikuljetuksiin 80 – 100 AN 124 tai IL 76
lentosuoritusta. Suurin osa näistä lennoista toteutettiin tammikuun
2003 aikana.
Talvella vaihtelevien sääolosuhteiden
takia Kabulin lentokenttä on käytössä keskimäärin viitenä päivänä
viikossa.
Terroristijärjestöjen
käytössä olevat ilmatorjunta-aseet
Tiedustelun mukaan
terroristijärjestöillä on hallussaan lähi-ilmatorjuntaohjuksia ja
kevyitä ilmatorjuntatykkejä. Terroristijärjestöjen tämän hetkinen
taktiikka ei kuitenkaan suosi ammusilmatorjunta-aseiden käyttöä
niiden vaikean liikuteltavuuden takia.
Aikanaan kuitenkin
Taleban armeijalla oli käytössään perinteistä Sergei -, ZSU 23-4 -,
SA-9 - ja SA-2 -kalustoa. SA-2 -järjestelmät tuhottiin kuitenkin noin
vuosi sitten yhdysvaltalaisten ilmapommituksissa. Yleensä Sergei -yksiköiden
liikkuvuutta parannettiin laittamalla tykki joko rynnäkköpanssarivaunun
päälle tai kuorma-auton lavalle.
Kun Neuvostoliitto
miehitti Afganistanin,
Yhdysvallat tuki neuvostojoukkoja vastaan taistelevia afgaanisissejä
lahjoittamalla vuonna 1986 noin 600 Stinger -lähi-ilmatorjuntaohjusta.
Osa ohjuksista saatiin kerättyä myöhemmin pois, mutta ohjuksia jäi
kuitenkin huomattavia määriä Afganistaniin. Stinger -ohjusten lisäksi
Afganistanista on löytynyt englantilaisia Blowpipe -ohjuksia sekä
kiinalaisia HN-5A - ja HN-5B -ohjuksia (vrt ItO 78).
Miinat muodostavat jatkuvan vaaran Kabulissa
Ilmatorjunta-aseiden
rinnalla käytetään ilmatorjuntaan luonnollisesti myös käsiaseita.
Yleinen periaate on, että jos aseella pystyy ampumaan ilmaan, voidaan
sitä käyttää myös ilmatorjuntaan.
Ilmatorjuntaohjusuhka
– todellisuutta sekä osa psykologista sodankäyntiä
’Kuljetuskoneen
lentäjä ilmoitti 10.10, että todennäköisesti konetta yritettiin
ampua ohjuksella tai raketilla. Kone oli lähestymässä Kabulin
lentokenttää noin 2 kilometrin korkeudessa, kun lentäjä havaitsi räjähdyksen
koneen edessä noin viiden kilometrin päässä. Lentäjän kertoman
mukaan räjähdystä edelsi valokaaren omainen ilmiö, joka tuli koneen
takaa ja suuntautui kohti maata.’
Vastaavanlaisista
tapahtumista on ISAF:n aikana raportoitu muutamia kertoja.
Ilmatorjuntamiehen näkökulmasta kyseessä saattoi olla ylipitkälle
ampumaetäisyydelle ammuttu ilmatorjuntaohjus. Tapahtuman
jatkotutkimukset eivät tuoneet lisätietoa tai sitten tutkimustuloksia
ei haluttu antaa julkisuuteen. Toisaalta on myöskin hyvä muistaa vanha
sotilasoppi, jonka mukaan vihollisen toiminnan saavutuksista ei
julkisesti raportoida.
’C-160
kuljetuskoneen automaattinen suojausjärjestelmä laukaisi heti lähdön
jälkeen silput ja soihdut, koska suojausjärjestelmä oli saanut
indikaation infrapunalukituksesta. Kuutta tuntia myöhemmin toisen
koneen, C-130, automaattinen suojausjärjestelmä toimi vastaavalla
tavalla.’
Tiedusteluraporteissa
on lähes viikoittain ilmoituksia terroristijärjestöjen
suunnittelemista ilmatorjuntaohjusiskuista. Samanaikaisesti tulee myös
ilmoituksia, joiden mukaan ilmatorjuntaohjuksia on salakuljetettu lähialueilta
Afganistaniin. Ilmatorjuntaohjusten salakuljetuksesta on sinänsä näyttöä,
koska salakuljettajia on saatu kiinni. Pienen kokonsa ansiosta lähi-ilmatorjuntaohjuksia
on helppo salakuljettaa esimerkiksi aasin selässä heinäkuorman sekaan
kätkettynä.
Luonnollisesti
salakuljetusten lukumääriä ja suunnitteilla olevien
ilmatorjuntaohjusiskujen lukumäärää liioitellaan osana terroristien
käymää psykologista sodankäyntiä. Tyypillistä terroristien käymälle
psykologiselle sodankäynnille Afganistanissa on, että psykologinen
sodankäynti seuraa yleismaailmallista tilannetta. Jos maailmalla on
puheenaiheena terroristien mahdollisesti biologisin asein toteutettava
terroriteko, niin todennäköisesti tiedusteluraporteissa myös
Afganistanissa on ilmoituksia biologisten aseiden havainnoista.
Ohjusampujien
koulutustasoa voidaan pitää vaatimattomana siitä huolimatta, että
ohjusampujien koulutustilaisuuksia on järjestetty terroristien
koulutusleireillä. Todennäköisimmin ohjuksen ampumiseen liittyvät
perusasiat hallitaan, mutta sen sijaan harjoittelu on suurella todennäköisyydellä
jäänyt varsin vähäiseksi. Alla oleva ote Kabulista löytyneestä
lehtisestä osoittaa (hieman propagandalla höystetty), että
perustietoa tulitoimintaan ja ilmasuojeluun liittyvistä asioista on
olemassa.
For
those veterans who have endured the bombardments of Su-22 Russian
aircraft, and then bombardments from F-14 and F-16 American aircraft,
they are difficult to compare because F-14 and F-16 is not more
effective than the Su-22. The Mujahideen should have well disguised
positions, which cannot be photographed or seen easily. They should not
fire there anti aircraft rockets, or artillery at easy targets such as
helicopters. These could easily be engaged with smaller arms.
B-52 aircraft can be
used for targets, which have been photographed before the operation. It
can drop bombs on permanent fortifications, and on artillery, or anti
aircraft artillery, which have been fired from a position and then not
moved. The Mujahideen should be wise and change positions frequently,
even utilising moveable aircraft artillery in order to deceive the enemy,
they should prepare alternate defensive positions and fake positions
this will entail the Americans having to engage multiple targets and
there by waste their bombs.
Afganistanissa
aseet ovat markkina-arvonsa hyvin säilyttävää kauppatavaraa.
Asekauppiaiden ilmoittamat kauppahinnat ovat vaihdelleet 60
000 - 180 000 USD kappaleelta. ISAF:n ja OEF:n vastatarjous on ollut
huomattavasti pienempi. Tällä hetkellä yksittäiset asekauppiaat
pyrkivät mitä todennäköisimmin pääsemään eroon
kauppatavarastaan, sillä aseiden takavarikoinnin tulevat lähitulevaisuudessa
lisääntymään, koska Afganistanin armeija tulee tehostamaan aseiden
ja ampumatarvikkeiden takaisin keräyskampanjaa.
ISAF:N
toimenpiteet ilmatorjuntaohjusuhkan pienentämiseksi
Tiedustelu
ja tiedusteluyhteistyö ovat avainasemassa riittävän
ennakkovaroituksen saamiseksi mahdollisista terroristien
suunnittelemista iskuista. Tiedustelutiedot luokitellaan ja niiden
luotettavuudesta riippuen suunnitellaan omat vastatoimenpiteet.
Kaikki
uhkaukset otetaan vakavasti ja tutkitaan niin hyvin kuin tilanne
edellyttää. Esimerkiksi lokakuun lopulla vuonna 2002 ISAF sai
ilmoituksen Kabulin lentokentän läheisyydessä mahdollisesti
toimivasta ilmatorjuntaohjuksin varustetusta terroristisolusta.
Valoisalle suunnitellut lennot peruttiin ja partiointia tehostettiin
lentokentän lähialueilla. Sotilasjoukon ’näkyvyyden’ lisääminen
onkin yksi tehokkaimmista keinoista vastata ilmatorjuntaohjusuhkaan.
Keskustelua
on käyty myös ISAF:n vastuualueen mahdollisesta laajentamisesta. Yhtenä
perusteena vastuualueen laajentamiselle on ollut luoda suoja-alue
Kabulin ympärille ja mahdollisuudet keskittää partiointi nykyistä
laajemmalle alueelle terroristien toimintamahdollisuuksien pienentämiseksi.
Sotilaallisesti tarkasteltuna vastuualueen laajentaminen on suhteellisen
yksinkertainen asia. Kansainvälisessä toimintaympäristössä
vastuualueen laajentaminen edellyttää kuitenkin kunkin jäsenvaltion
poliittista kantaa ennen päätösten tekoa.
Terroristit
käyttävät iskuissaan tavanomaisesti maa-alustalta ammuttavia
raketteja
Aseiden
salakuljettaminen Afganistaniin on puutteellisen rajavalvonnan ja maan
suuren koon takia kohtuullisen helppoa. Afganistanin armeijan
toimintaedellytykset ovat parantuneet vuoden takaisesta tilanteesta.
Afganistanin armeija on pystynyt yhteistoiminnassa yhdysvaltalaisten
kanssa pidättämään useita salakuljettajia. Takavarikoiden yhteydessä
on saatu haltuun myös ilmatorjuntaohjuksia.
ISAF
ja OEF ovat tilanteen niin edellyttäessä valmiit ostamaan
kohtuulliseen hintaan asekauppiailta ilmatorjuntaohjuksia. Useissa
tilanteissa asekauppiaat uhkaavat myydä ilmatorjuntaohjukset
terroristijärjestöille, jos ne eivät saa haluamaansa kauppahintaa.
Toisaalta asekauppiaat kuitenkin tiedostavat, että kaupantekoon
Al-Qaida:n kanssa sisältyy omat riskinsä. Lentotoimintaan liittyvät
varotoimenpiteet ovat varsin selkeitä. Kuljetuskoneet lentävät
korkealla lähi-ilmatorjuntaohjusten ulottumattomissa.
Itsemurhaiskussa käytetty räjähdevyö
Kuljetuskoneiden
varustelutasossa on huomattavia eroja. Osa kuljetuskoneista on
varustettu nykyaikaisin omasuojalaittein. Huomioon on kuitenkin
otettava, että osalla kuljetuskonekalustoa ei ole nykyaikaisia
omasuojalaitteita tai omasuojalaitteita ollenkaan
Afganistanin
väliaikaisen hallituksen toimintamahdollisuudet ovat parantuneet ISAF
–operaation alusta päivä päivältä. Sama kehityssuunta jatkuu
edelleen. Ilmatorjuntaohjusuhka Afganistanissa on todellinen, johon
pystytään vastaamaan ainoastaan aktiivisilla ennaltaehkäisevillä
varotoimenpiteillä. Yhteistoiminta ISAF:n, OEF:n ja Afganistanin
asevoimien tiedustelun välillä on oltava jatkuvaa riittävän ennakkovaroituksen
saamiseksi mahdollisista terrori-iskuista.
|