1/2003

Kirjoittaja, majuri Sami-Antti Takamaa palvelee Pääesikunnan maavoimaosastossa vastuualueenaan ilmatorjunnan henkilöstö- ja koulutusasiat.

ILMATORJUNNAN PÄÄKOULUTUSTAPAHTUMA MARRASKUUSSA LOHTAJALLA

Valtakunnallinen ilmatorjuntaleiri 3/02 toimeenpantiin 14.- 30.11.2003 eli leiri loppui juuri ennen ilmatorjunnan vuosipäivää. Leirin suunnittelusta ja valmistelusta vastasi Ilmatorjuntakoulu ja tukiorganisaatio muodostui pääosin Reserviupseerikoulusta. Helsingin Ilmatorjuntarykmentti ja Ilmatorjuntakoulu sen osana ovat vastanneet haasteeseen, joka niille asetettiin vuonna 2000 leirien läpi viennissä.

Toiminta on ollut kiitettävää ja leirien valmistelu ja suunnittelu sekä itse leirin aikainen toiminta on huomattu ja varmasti korostaa Helsingin Ilmatorjuntarykmentin asemaa aselajin pääkoulutuspaikkana, muita joukkoja yhtään väheksymättä. Toiminta on ollut joustavaa ja suoraviivaista. Kiitos myös Reserviupseerikoululle tuesta, jota se on antanut valtakunnallisten ilmatorjuntaleirien läpiviemiseksi. Kymen Ilmatorjuntarykmentin siirrosta johtuen tukivastuu siirtyy Karjalan Prikaatille, jolla on edessä uudet haasteet. Tukilentolaivue sekä Helikopteripataljoona Utista suoriutuivat tukitehtävistä myös hyvin. Vuodesta 2003 alkaen aselajilla on tarvetta lisätä maalihinausten määrää, koska Male 82 -kalusto alkaa olla elinkaarensa päässä.

Leirillä ammuttiin 23 ItK 61-, 35 ItK 88, SU-57-2-, ItO 86- ja CV9030 FIN -kalustolla. On aina mieleen painuvaa nähdä ItO 86 -ammuntoja ja varsinkin se kuinka nopeasti reserviläiset saavuttavat neljässä - viidessä vuorokaudessa kyvyn ampua ohjuksen oltuaan reservissä 3 - 6 vuotta. Tähän ei varmastikaan kyettäisi ilman leirillä annettavaa simulaattorikoulutusta ja motivoitunutta kouluttaja henkilöstöä. Myös CV9030 FIN ammunnat olivat mielenkiintoisia. Kyseessähän oli henkilökunnan kurssi, jossa henkilökunta ampui läpi ampumaohjelmiston saadakseen pätevyydet toimia aseen- ja tuliasemanvalvojina.

CV9030 FIN ilma-ammunta Male 82:een.

Ilmatorjuntaleirit ovat aselajille tärkeä tutkimuskenttä, eräänlainen laboratorio, jossa välineitä, järjestelmiä ja taktiikkaa voidaan testata turvallisesti ja hallitusti. 3/02 leirillä testattiin muun muassa ilmasuojeluhälytintä ja viestijärjestelmiä. Nostolava oli tällä kertaa mukana hälyttimien testausta varten, mutta sitäkin testataan. Nostolavaa on testattu aselajissa edellisen kerran reilu kymmenen vuotta sitten, mutta silloin se ei päätynyt hankintoihin. Toivottavasti nyt päästään asiassa eteenpäin. Ilmamaalikokeiluissa oli lämpömaali ja osumailmaisin hinattavaan tutkamaaliin sekä helikopterimaalilaitteeseen.

Nostolavaa on vaikea huomata paljaalla silmällä talvisesta metsästä.

Ilmatorjunnan tarkastaja on linjannut, että aselajin ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaa on tarkasteltava siten, että ilmatorjuntaleireillä toiminta nivoutuu paremmin yhteen leirin läpiviennin kanssa. Tämä lisää kanssa käymistä aktiivisotilaiden sekä reserviläisten kanssa ja osaltaan parantaa palvelusturvallisuutta. Tarkoituksenahan on, että kaikki alueella olevat joukot muun muassa majoittumaan leirialueelle.

Leirillä oli kaksi aselajin kannalta erittäin tärkeää tapahtumaa, joista toinen oli Puolustusvoimain komentajan amiraali Juhani Kaskealan tarkastuskäynti 27.11 valtakunnallisella ilmatorjuntaleirillä sekä kokous koskien Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueen tulevaisuuden näkymiä. Kokoukseen osallistuivat Puolustusministeriön Resurssipoliittisen osaston, Metsähallituksen, Pääesikunnan eri osastojen, Läntisen Maanpuolustusalueen- ja Vaasan Sotilasläänin Esikunnan korkean tason edustajat.

Vaikka sää oli oikukas komentajan tarkastuskäynnin aikana, kyettiin leiriohjelma viemään läpi suunnitellusti. Puolustusvoimain komentajan palaute leiristä oli positiivinen. Keski-Pohjanmaa -lehdelle antamassaan haastattelussa komentaja korosti Lohtajan Vattajanniemen alueen merkitystä ilmatorjunnalle ja yleensä koko ilmatorjunnan merkitystä nykysodan käynnissä.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana aselajia kehitetään voimakkaasti vai pitäisikö sanoa, että ilmatorjunnan voimakas kehitys jatkuu myös seuraavat kymmenen vuotta. Tämä tuo suuret vaatimukset henkilökunnan ammattitaidolle. Toivon, että kaikki yksittäiset ilmatorjunta-ammattilaiset pitäisivät huolta omasta ammattitaidosta ja vaatisivat jatko- ja/tai täydennyskoulutusta, sillä pelkät virkaurakurssit eivät tee kenestäkään mestaria. Taidot saavutetaan itse tekemällä ja tietoja syventämällä. Olemme oikealla kurssilla, mutta tekemistä riittää varmasti itse kullakin.

Lehtiä seuraamalla olemme huomanneet, että jännitteet Lähi-Idässä ovat nousseet. Vaikkakin kriisi on jatkunut eteläisellä ja pohjoisella lentokieltoalueella vuodesta 1991 lähtien eräänlaisena kissa ja hiiri leikkinä. Ohjuksia on ammuttu puolin ja toisin. Jos kriisi laajenee avoimeksi sodaksi, on todennäköistä, että ilmasodan rooli on jälleen suuri. Vaikka tapahtuma sinänsä on valitettava on sitä mielenkiintoista seurata.