1/2002

EVERSTI PERTTI VIIK ILMATORJUNNAN TARKASTAJAKSI – MIKÄ ILMATORJUNNASSA MUUTTUU

Uusi ilmatorjunnan tarkastaja eversti Pertti Viik otti heti ensimmäisen virkakuukautensa aikana ”johtoonsa” Ilmatorjuntaupseeriyhdistyksen - ehkä merkittävimmän toimijan ilmatorjunnan vapaaehtoisen maanpuolustustyön kentässä. Tarkastajan vasemmalla puolella Yhdistyksen puheenjohtaja eversti Risto Häkkinen kuuntelemassa valtuuskunnan puheenjohtajan, Matti Heinäsen huumorilla höystettyä tarinaa.

Uusi Ilmatorjunnan tarkastaja eversti Pertti Viik siirtyi Pääesikuntaan vuoden 2002 alusta. Ilmatorjuntaupseeri päätti ottaa selvää, mikä uusi tarkastaja on miehiään ja mitä mieltä hän on syyskuun 2001 terrorihyökkäysten vaikutuksista Suomen ilmatorjunnan kehittämiseen.

Herra eversti! Haluan heti aluksi Ilmatorjuntaupseerin toimituksen puolesta esittää mitä parhaimmat onnittelut ilmatorjunnan tarkastajan tehtävän johdosta ja kiittää siitä, että myönsit lehdellemme tämän haastattelun.

Johdit ennen tarkastajan tehtävään siirtymistäsi Lapin Ilmatorjuntarykmenttiä. Sitä ennen teit pitkän uran Helsingin Ilmatorjuntarykmentissä. Miltä tuntuu palata parin vuoden jälkeen taas tänne pääkaupunkiseudulle?

Olemme pieni aselaji ja koen rikkautena sen, että tunnen aselajin olosuhteet ja henkilöstöä niin etelässä kuin Lapissakin. Kyllä minä pidän itseäni lappilaisena, mutta olen asunut Helsingin seudulla lähes puolet elämästäni, joten kyllä tänne taas kotiutuu.

Tukensa Ilmatorjuntaupseeriyhdistykselle ja sen toiminnalle ilmatorjuntamiesten maanpuolus-tustahdon edistäjänä antoi myös Helsingin Ilmatorjuntarykmentin uusi komentaja eversti Ari Rautala. Nyt taitaa kerrontavuorossa olla Ilmatorjuntaupseeriyhdistyksen julkaisuvastaava everstiluutnantti Pauli Thomenius

Kertoisitko meille hieman itsestäsi, perheestäsi ja harrastuksistasi?

Perhe on kutistunut vaimoon, jonka kanssa on menty yhtä matkaa kohta 30 vuotta. Tytöt (kaksi), ovat jo maailmalla. Luonto, metsästys ja liikunta ovat aina olleet mieluisia harrastuksia. Välillä täytyy hoitaa tytön koiria, kun omia ei enää ole. Rakentaminen olisi mukavaa, mutta vaimo on sanonut, että sitä voisi vähitellen vähentää.

Tulit meille ilmatorjuntaupseereille tutuksi BUK hankinnan yhteydessä. Kertoisitko, mitä muuta olet palvelusurasi aikana tehnyt. Eli miten olet päätynyt ilmatorjunnan tarkastajaksi?

Olen vahvasti aselajimies, jolla on kokemusta erilaisista tehtävistä ilmatorjuntajoukko-osastoissa. Toisaalta olen lähes puolet palvelusajastani ollut tekemisissä kahden alueilmatorjuntaohjusjärjestelmän hankinnan ja käyttöönoton sekä koulutuksen kanssa. Niinpä minua on kutsuttu myös ohjusmieheksi. Ohjusmiehenä olen päässyt ja joutunut perehtymään tekniikkaan ehkä keskimääräistä enemmän.

Aselajin kehittämisestä syntyi näkemys työskennellessäni Pääesikunnan ilmatorjuntatoimistossa ja –osastossa yhteensä noin neljä ja puoli vuotta.

Ilmatorjunnan tarkastajan ylentämisestä kenraaliksi näyttää tulevan perinne (Kalervo Sipi, Kari Siiki). Tuoko tämä sinulle työssäsi erityisiä onnistumisen paineita?

Tietysti siinä mielessä, että täytyyhän hyvässä kunnossa oleva ja arvostusta saanut aselaji pitää edelleen nousukiidossa. Muutenhan on vain helpottavaa tietää, että aselajihenkisiä miehiä löytyy myös avainpaikoilta aselajin ulkopuolelta.

Johtamasi Lapin Ilmatorjuntarykmentti tunnetaan palvelustyytyväisyysmittauksissa erinomaisen hyvähenkisenä joukko-osastona. Miten olet onnistunut luomaan joukko-osastoosi hyvän hengen?

Tyytyväinen varusmies on kuin minkä tahansa firman tyytyväinen asiakas, joka antaa positiivisen palautteen. Se on kokonaisvaltainen juttu, jossa yksi avaintekijä on osaava ja motivoitunut henkilökunta, joka suhtautuu varusmiehiin ja reserviläisiin koulutettavanakin heitä arvostaen ja ihmisarvoja kunnioittaen. Yksi voiton avain on ollut onnistunut varusmiesjohtajien koulutus, joka on heijastunut kaikkeen muuhun.

Esitän, että seuraavaksi siirrytään tarkastelemaan uutta tehtävääsi ilmatorjunnan tarkastajana. Millaisen ilmatorjunnan perit Kari Siikiltä?

Otan vastaan aselajin, jonka kehitys on ollut voimakasta ja arvostus nousussa viimeiset 20-vuotta. Ilmatorjunnan tuloskunto on hyvä, mutta edellisen vuoden tapahtumat maailmalla muistuttavat miten kohtalokasta tehoton ilmatorjunta voi olla. Tulevaisuus on osaavassa henkilökunnassa.

Optiona tulevat selontekoon kirjatut haasteelliset muutokset ilmatorjunnan osalta sekä ilmasodankäynnissä tapahtuneen kehityksen ja muutoksen vaikutuksen huomioiminen teknisessä kehittämisessä. Edellisen tarkastajan työn pohjalta on helppo jatkaa, siitä prikaatinkenraali Kari Siikille kiitos.

Mitkä ovat ilmatorjunnan tärkeimmät kehittämistarpeet lähivuosina?

Vaikka ilmatorjunnan kalusto on suhteellisen uutta, on kehitys ilmasodankäynnissä ollut niin nopeaa, että uusiakin kalustoja joudutaan entistä nopeammin päivittämään ja modifioimaan. Tällä hetkellä tietysti eniten pinnalla on Ilmatorjuntaohjus 2005:n hankinta valmiusyhtymille, mutta samalla ilmatorjunnan johtoporrasta modifioidaan ja elektronisen sodankäynnin valmiuksia parannetaan. Suri ponnistus ilmatorjunnalle on selonteon mukaisten muutosten toteuttaminen ilman notkahdusta koulutuksessa, henkilöstössä ja teknisessä valmiudessa.

Uutta selontekoa on arvosteltu mm. siitä, että se ei ota riittävästi kantaa ilmatorjunnan kehittämiseen. Mitä mieltä olet selonteosta ja miten itse olisit sitä muuttanut?

Pääesikunta on osaltaan ollut mukana selonteon valmistelussa, joten tässä vaiheessa on turha enää  kritisoida sen sisältöä vaan keskittyä toteuttamaan mahdollisesti eteen tulevat muutokset, joita se ilmatorjunnalta edellyttää. Seuraavan selonteon valmistelussahan asioita tarkastellaan uudelleen. Olen valmis pohtimaan kaikkia esille tuotavia ajatuksia ilmatorjunnan kehittämiseksi, mutta toivon että ne tuodaan esille tavalla, joka mahdollistaa myös asiasta käytävän rakentavan keskustelun. Siitä saattaa hyötyä koko aselaji.

Syyskuun itsemurhahyökkäykset antoivat ajattelemisen aihetta ilmapuolustusihmisille ympäri maailmaa. Pitäisikö meidän ilmatorjunnan kyetä tarvittaessa suojaamaan esimerkiksi ydinvoimaloitamme terroristien hyökkäyksiltä?

Ensiksikin tulee muistaa, että terrorismin torjunta kuuluu poliisille. Kyllähän New Yorkin terrori-iskun kaltainen uhka voidaan torjua nykyiselläkin kalustolla. Kysymys on lähinnä siitä, millaista valmiutta halutaan ylläpitää ja paljonko siitä ollaan valmiita maksamaan. Tuollaiset päätökset tehdään poliittisella tasolla.

Toinen kysymys on mitä muita uhkia vastaan ydinvoimaloiden suojaamisessa tulee varautua. Tuleeko ne kyetä suojaamaan esimerkiksi tykistöohjusten iskulta. Se vaatiikin jo enemmän satsausta.

Yhdysvaltain ilmavoimat ovat pommittaneet tien auki Bagdadiin, Jugoslavian presidentin Haagin tuomioistuimeen ja Afganistaniin uuden hallituksen. Onko meidän yhtymien ilmatorjunta sergeineen ja lähi-ilmatorjuntaohjuksineen jäänyt täysin jälkeen ilma-aseen kehityksestä?

Kysymys on aiheellinen, mutta tulee muistaa, että Balkanilla joukkojen ilmatorjunta, hajauttaminen sekä passiivinen suojautuminen johtivat pommitusten kohdistumiseen yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeisiin muihin kohteisiin. Todennäköisesti ilmatorjunnasta johtuen taisteluhelikoptereita ei tuotu alueelle lainkaan. Afganistanissa voitiin toimia korkealta, koska ilmatorjunnalla ei ollut ulottuvuutta ja hävittäjätorjunta puuttui täysin.

Meidän osalta todettakoon, että olemmehan juuri vahvistamassa valmiusyhtymien ilmatorjuntaa uudella lähi-ilmatorjunnan ja kohdetorjunnan väliin sijoittuvalla ilmatorjuntaohjusjärjestelmällä.

Jos pommitukset kohdistuvat kauempaa havaittaviin tärkeisiin kohteisiin, voidaan pommitus suorittaa jopa korkeudelta, johon vain alueilmatorjuntaohjusjärjestelmämme ulottuu. Silloin tulee tietysti muistaa, että meillä on käytössämme myös tehokas torjuntahävittäjäkalusto.

Kaikkiaan näitä seikkoja tulee tietysti kriittisesti tutkia ja ottaa huomioon tulevissa kalustojen modernisoinneissa ja uusissa hankinnoissa.

Olet toiminut aikanaan mm. Helsingin Ilmatorjuntarykmentin Killan varapuheenjohtajana. Millainen suhde sinulla on ilmatorjuntaupseeriyhdistykseen ja millaiseksi näet yhdistyksen roolin ilmatorjunnan aselajikentässä?

Ilmatorjunnan aselajiyhdistyksistä Ilmatorjuntaupseeriyhdistys on aktiivisin ja se vaikuttaa kaikkialla missä on ilmatorjuntajoukkojakin. Erityisesti Ilmatorjuntaupseerilehti on arvostettu ilmatorjunnan äänenkannattaja ja aselajitiedon välittäjä. Sitä luetaan ja sen laatu on tunnustettu myös aselajin ulkopuolella. Lehden välityksellä on luotu ilmatorjunnan imagoa ja korkeallakin tasolla tunnustetaan sen antaneen mm. positiivisen signaalin nuoren upseeristomme ammattitaidosta. Siitä kiitos lehden toimituksesta vastaaville ja kaikille kirjoittajille.

Tarkastajan näkökulmasta yhdistys tekee koko ilmatorjunnan kannalta arvokasta työtä ja tulen antamaan sille kaiken tukeni.

Kuultuaan Ilmatorjuntaupseeriyhdistyksen toimintanäkymistä, ja annettuaan tukensa – tosin palautteen kera – lehden päätoimittajalle, uusi tarkastaja totesi luottamusta herättävästi ” Yhdistyksen julkaisutoiminta on laadukasta ja näyttää olevan sitä tulevaisuudessakin, minulla ei ole tässä vaiheessa oikeastaan muuta sanottavaa kuin että antaa palaa”

Herra eversti!

Lämmin kiitos haastattelusta sekä onnea ja menestystä haastavassa tehtävässäsi!! Haluan myös kiittää Ilmatorjuntaupseerin kapean, mutta sitäkin terävämmän toimituksen puolesta noista kannustavista sanoista viimeisessä vastauksessasi. Kaikin puolin vaikuttaa siltä että ilmatorjunta ja suomalaisten turvallisuus on tulevaisuudessakin hyvissä käsissä.

ASu