1/2002

Kirjoittaja, majuri Esa Saaristo palvelee Ilmavoimien Esikunnan ilmatorjuntatoimistossa

MUISTOTYKKI JYVÄSKYLÄN HARJULLE

Jyväskylän kaupungin keskustassa sijaitsevalla Harjulla paljastettiin ilmatorjunnan vuosipäivänä 30. marraskuuta 2001 muistotykki. Se muistuttaa jälkipolvia talvisodan pommitusten uhreista ja ilmatorjuntamiehistä Jyväskylän seudulla. Muistotykki on tulos kahden vuoden projektista. Jyväskylän seudun ilmatorjuntaupseerikerholle tehtiin Keski-Suomen ilmapuolustusseminaarissa vuonna 1999 aloite ilmatorjuntamuistomerkin saamiseksi kaupunkiin. Merkittävä sodanaikainen ilmatorjunnan toiminta-alue oli ollut ilman asiaankuuluvaa muistomerkkiä.

Yhteistyössä Jyväskylän kaupungin ja Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen kanssa muistomerkille löydettiin arvokas paikka ja itse muistotykki. Sijoituspaikka on sodanaikainen ilmatorjunnan tuliasema Harjun pohjoispäässä sijaitsevan Vesilinnan alueella. Muistotykiksi kaavailtiin aluksi 76 mm:n Vickers ilmatorjuntakanuunaa. Niitä ei kuitenkaan ollut enää saatavissa. Toisena vaihtoehtona oli 40 mm:n Bofors ilmatorjuntatykki, jollaisen sitten Oriveden Asevarikko kunnosti erittäin hienoon kuntoon.

Kerhon jäsenet muistotykkiä paljastamassa.

Ilmatorjunnan vuosipäivänä järjestetyssä tilaisuudessa muistotykin paljastuspuheen piti professori Antti Lehtinen. Hän toimi sotien aikana Jyväskylässä väestönsuojelutehtävissä. Talvisodan syttyessä Jyväskylän suojana oli raskas ja kevyt ilmatorjuntapatteri sekä ilmatorjuntakonekiväärijoukkue. Joulukuun puolivälissä saatiin 8. Kevyelle Ilmatorjuntapatterille aseiksi 4 kappaletta 40 mm:n ilmatorjuntatykkejä.

Alueella sijaitsi runsaasti aseteollisuutta. Siitä syystä ilmatorjuntasuoja oli suhteessa muuhun valtakunnan ilmatorjuntaan melko vahva. Samoin väestönsuojeluun oli valmistauduttu huolellisesti, koska alueelle arvioitiin kohdistuvan pommituksia. Sotaan valmistauduttaessa Harjun laelta oli myös “parturoitu” puusto pois ampuma-alaa varten. Aikalaisia puhuttanut toimenpide osoittautui kuitenkin hyvin pian välttämättömäksi toimenpiteeksi.

Osa “tykkikoplaa” (vas.) Esa Santala, Hannu Antikainen, Tauno Hokkanen ja Heikki Koponen seurassaan juhlapuhuja Antti Lehtinen.

Sotien aikana Jyväskylää pommitettiin kaksi kertaa. Ensimmäinen pommitus tapahtui sunnuntaina 29. päivänä joulukuuta 1939. Seitsemän pommikoneen osasto lensi matalalla idästä rautatietä seuraten. Pommitus kohdistui Kankaan tehtaan ja esikaupungin alueille. Palatessaan koneet tulittivat vielä konekivääreillä mm. ilmatorjunta-asemia. Tulituksesta huolimatta ilmatorjunnalla ei saatu osumia. Hyökkäyksessä kuoli yksi ihminen ja yksi haavoittui. Kolmisenkymmentä rakennusta kärsi vaurioita. Pommi- ja sirpalesuojat olivat suojanneet väestöä hyvin.

Kunniaosoitus menneille polville ja muistutus tuleville.

Uudenvuoden aattona 31. päivänä joulukuuta 1939 tehty toinen hyökkäys oli tuhoisampi. Jyväskylän aluetta pommitettiin kolmessa aallossa. Niissä lensi yhteensä 28 pommikonetta. Osastot lensivät nyt korkeammalla ja myös kiersivät osittain ilmatorjuntayksiköt ehkä ensimmäisen pommituksen kokemusten perusteella. Pommittajia tulitettiin hyvinkin kauas. Eri puolelle kaupunkia pudotettiin satoja pommeja. 24 ihmistä sai surmansa. Monet heistä muutamiin taloihin osuneissa täysosumissa. Haavoittuneita oli yli kaksikymmentä. Rakennuksia tuhoutui tai vaurioitui lähes sata. Schaumanin tehtaalla riehui tuhoisa tulipalo.

Enempää pommituksia Jyväskylään ei enää sotien aikana suunnattu. Myöskin kaupungin ilmatorjunnassa tehtiin uudelleenjärjestelyjä.