1/2001

Kirjoittaja, insinöörimajuri Risto Pulkkanen palvelee Hyrylän Korjaamon johtajana. Hän on aikaisemmin palvellut Ilmatorjuntakoululla ja lukeutuu todellisiin ilmatorjunnan teknisen huollon ammattilaisiin. Jutun on toimittanut ASu.

HUOLTO HUOMATAAN VASTA KUN LAITE EI TOIMI – ILMATORJUNNAN TEKNINEN HUOLTO ON KOHTEEN SUOJAAMISEN EDELLYTYS

Hyrylän Korjaamo on Helsingin Ilmatorjuntarykmentissä toimiva huoltolaitos, jonka tehtävänä on pitää rykmentin johtamis- ja valvontajärjestelmät, ase- ja ohjusjärjestelmät sekä kuljetusvälineet varusmieskoulutuksen ja valmiuden edellyttämässä kunnossa. Korjaamo on varuskuntakorjaamoajattelun mukaan B-tason korjaamo, joka työnä tarkoittaa järjestelmien määräaikaishuoltojen suorittamista ja vikojen korjaamista yksiköitä vaihtamalla. Ilmatorjuntaohjus 96 BUK M1- järjestelmälle tehdään myös C-tason töitä.

Ilman toimiston rouvien työpanosta korjaamon toiminta ei olisi mahdollista.

Maanpuolustusalue johtaa kokonaisuutta

Läntisen Maanpuolustusalueen Esikunta johtaa korjaamotoiminnan järjestelyjä alueellaan ja käskee huolto- ja korjausvelvoitteet sekä antaa tarvittavat resurssit joukko-osastolle tulosohjausprosessin mukaisesti. Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen Esikunta ohjaa teknisen ohjein (TOK asiakirjat) varuskuntakorjaamoiden huolto- ja korjaustoimintaa. Käytännön ohjaustoiminta tapahtuu materiaalilaitoksen suorittamin katselmuksin.

Tuliasemapäätteen akut eivät lataudu ilman toimivaa voimakonetta. Tässä voimakone tulee kuntoon joukkojen käytettäväksi.

Joukko-osaston komentaja hyväksyy korjaamon vuosityösuunnitelmat ja tulostavoitteet osana joukko-osaston toimintasuunnitelmaa. Korjaamon johtaja johtaa korjaamon toimintaa, päättää saamiensa resurssien käytöstä ja vastaa korjaamon tulostavoitteiden saavuttamisesta huoltopäällikölle.

Mittavat tehtävät myös kriisin aikana 

Rauhan aikana korjaamo tuottaa Helsingin Ilmatorjuntarykmentin tarvitsemat kunnossapitopalvelut asejärjestelmien, valvonta- ja johtamisjärjestelmien sekä kuljetusvälineiden osalta koulutuksen ja valmiustehtävien edellyttämällä tasolla. Korjaamo suunnittelee ilmatorjuntajärjestelmien huollon kriisiaikaa varten sekä huoltaa ilmatorjuntakaluston, silloin kun ilmatorjuntaa eniten tarvitaan – eli torjuttaessa ilmahyökkäyksiä.

Koneistusta tarvitaan useimpien laitteiden korjaamisessa.

Hyrylän Korjaamon työtehtävät ja osaaminen painottuvat selvästi ilmatorjunnan kaluston huoltoon ja korjaukseen ja se palvelee lähes yksinomaan Helsingin Ilmatorjuntarykmenttiä. Muita tukeutujia ovat Uudenmaan Sotilasläänin Esikunta ja Hämeen Sotilasläänin Esikunta asehuollon osalta. Suurena haasteena on kuitenkin nähtävä ilmatorjuntajoukkojen kaluston kunnossapito SA-tilanteessa.

Monen alan erikoisosaajia

Hyrylän Korjaamo suorittaa sille annetut tehtävät organisaatiolla, johon kuluu neljä tuotanto-osastoa, materiaaliosasto sekä toimisto. Henkilöstön kokonaisvahvuus on 45. Tuotanto-osastot ovat: Taisteluvälineosasto, Elektroniikkaosasto, Kuljetusvälineosasto sekä uutena, vuoden vaihteesta perustettu Ilmatorjuntaohjus 96 BUK M1 Huoltojaos. Rauhan ja sodan ajan kuljetusvälineet huoltava ajoneuvohuoltola kuuluu kuljetusvälineosastoon. Toimisto luo korjaamon toimintaedellytykset. Siihen kuuluvat johtaja, ostaja ja kaksi toimistosihteeriä. Ammattitaitoinen ostaja on perusedellytys teknisen huollon taloudellisen ja toiminnallisen onnistumisen kannalta. Toimistosihteerit vastaavat kaikista korjaamotoiminnan tukipalveluiden hoitamisesta, kuten laskujen käsittelystä, talouden hoidosta, postipalveluista jne.

Tässä tutkitaan Ilmatorjuntaohjus 96 BUK M1:n johtokeskuksen dokumentointia. Jo teknisten asiakirjojen tulkinta vaatii rautaista ammattitaitoa.

Taisteluvälineosasto

Taisteluvälineosaston henkilöstön vahvuus on 10 henkilöä. Osastoa johtaa ja ampumakuntoisuustarkastuksista vastaa asealan koulutuksen saanut teknikkoupseeri. Ilman osaston tekemiä aseiden ampumakuntoisuustarkastuksia ei ilmatorjuntaleireillä ammuttaisi laukaustakaan. Asealan tarkastuksiin ja töihin osallistuvat myös taisteluvälineteknikko ja taisteluvälineupseeri neljän asentajan (asesepän) tehdessä käytännön asetyöt. Osastoon kuuluvat koneistaja, puuseppä ja maalari tukevat muita osastoja metalli-, puu- ja maalaustöillä. Tehtävät painottuvat ilmatorjunta-aseisiin, mutta myös jalkaväen- ja kenttätykistön aseet ovat vaihtelevasti työlistalla. Huoltovastuulla oleva kalusto on varsin mittava ja vaatii monenlaista erikoisosaamista: 35 Itk 88 Oe (ase), 23 Itk Mod (ase ), 23 ITK61, 12.7 itkk, JV-aseet ja KT-aseet (tietyt tyypit).

Maalinosoitustutka 87 huollossa. Huoltotöitä ei tehdä rypyt otsalla.

Elektroniikkaosasto

Elektroniikkaosaston henkilöstöön kuuluu tänä päivänä 9 henkilöä. Osastoa johtaa elektroniikkakoulutettu teknikkoupseeri. Järjestelmien huoltoteknikoita on kaksi vastuualueina Johtokeskus 87 - järjestelmä sekä ilmamaalilaitejärjestelmät. Ilmamaalitoiminnasta yleisesti vastaa yksi opistoupseeri. Osaston neljä elektroniikka-asentajaa vastaavat JOKE-87 ja -90 -järjestelmän, tulenjohtolaitteiden ja asejärjestelmien elektroniikan sekä simulaattorien huolto ja korjaustoiminnasta. Yksi voimalaiteasentaja huolehtii kaikkien (pl BUK) voimalaitteiden huollosta ja korjauksista. Tällä henkilöstöllä pidetään vaaditussa kunnossa seuraava kalusto: JOKE 87: Mostka 87, Moske 87, Linkki / It, JOKE 90 ja Mostka 95 sekä kenttäviestilaitteet YVI 1 (tarkastukset), Sanla-perhe, Kenttäradiot, Ammusasejärjestelmät, 35 ITK 88 elektroniikka, TJL SF , TJL 97 SFM sekä 23 ITK MOD elektroniikka. Muita elektroniikkaosaston ylläpitämiä järjestelmiä ovat simulaattorit: AMSI 35, ASSI ja Saab BT:t, ilmamaalilaitteet MALE 82 ja pienet maalilennokit sekä helikopterimaalilaitteet. Hyrylän korjaamolle sijoitettu maalilennokkien huoltohenkilöstö hoitaa Lohtajan valtakunnallisten ilmatorjuntaleirien maalilennokkitoiminnan.

Jotta hyökkääjän lentokoneesta tulisi romua ohjuksen osuessa, on ohjusten tekninen kunto tarkastettava ennen käyttöä. Kuvassa BUK M1:n ohjuksen tarkastaja työssään.

Kuljetusvälineosasto

Kuljetusvälineosasto pitää ajokunnossa Helsingin Ilmatorjuntarykmentin kuljetusvälinekaluston ja järjestelmien alustat (Mostka87, Moske 87). Ajoneuvohuoltola kuuluu myös Hyrylän Korjaamon organisaatioon. Osaston vahvuus on kuusi henkilöä. Osastoa johtaa auto-alan koulutuksen saanut teknikkoupseeri . Ajoneuvohuoltolan työnjohtaja vastaa ajoneuvojen huolloista apunaan 2-3 varusmiestä. Ajoneuvojen korjaustoimintaa suorittaa neljä autonasentajaa. Ajoneuvohuoltolan huoltovastuulla on tärkeimmät maavoimien kuljetusvälineet, kuten: Pasit, telakuorma-autot, niin lännestä kuin idästäkin hankitut maastokuorma-autot ja muut mahdolliset ajoneuvot. 

Henkilöautojen ja muiden varuskunta-ajoneuvojen korjaustöitä ei tehdä enää korjaamolla, vaan pääpaino on sotavarusteisiin lukeutuvissa ajoneuvoissa. Ajoneuvojen huolto- ja korjaustoimintaa haittaa nykypäivinä niiden jatkuva liikkeellä olo. Harjoitukset alkavat maanantaisin ja päättyvät perjantai-iltapäivisin. Ajoneuvoilla ajetaan niin kauan kun ne liikkuvat. Aikaa huoltoihin ja korjauksiin ei tahdo löytyä. 

Ilmatorjuntaohjus 96 BUK M1 Huoltojaos

Helsingin Ilmatorjuntarykmentin pääkalusto on alueilmatorjuntaohjusjärjestelmä ITO 96 BUK M1. Kuluvan vuoden alusta ko. järjestelmän huoltohenkilöstö koottiin yhdeksi tiimiksi yhden johdon alaisuuteen. Uudelle osastolle annettiin kuvaava nimi ITO 96 BUK M1 Huoltojaos. Jaoksessa on kolme huoltoryhmää: JOKE / MOS Huoltoryhmä, Ohjuslavetti Huoltoryhmä ja PSV-alusta Huoltoryhmä. Huoltojaosta johtaa teknikkoupseeri ja huolto- ja korjaustyön suorittajia ovat ammattitaitoiset teknikot sotilasammattihenkilöt ja asentajat kokonaisvahvuuden ollessa 13 henkilöä. Henkilömäärä on ehdoton minimi laitteiden määrään ja monimutkaisuuteen nähden. Vuoden 2000 keväällä suoritetun ensimmäisen BUK-ammunnan mahdollisti ko. huoltoryhmän ammattitaitoinen ja periksiantamaton työskentely kaluston parissa ennen leiriä ja leirin aikana.

Myös ohjusten lavetit vaativat toimiakseen säännöllistä ja ammattitaitoista huoltoa. Tässä huolletaan BUK-ohjusjärjestelmän latauslavettia.

Korjaamon tilat

Hyrylän Korjaamo toimii kolmessa eri rakennuksessa. Niin sanottu vanha korjaamo pitää sisällään taisteluväline- ja kuljetusvälineosaston, materiaaliosaston (varasto) sekä voimalaitehuoltotilan. Rakennus on vuodelta 1962 ja alkaa olla ahdas tämän päivän kalustolle. Elektroniikkaosasto toimii aikoinaan ITO 79:lle rakennetuissa ns. H2:n tiloissa. Samoissa tiloissa toimii BUK- järjestelmän kouluttava yksikkö Uudenmaan Ilmatorjuntapatteristo. Huoltotiloista on pulaa, mutta yhteistyöllä ja sopimalla huolto on saatu joten kuten pyörimään yhteisissä tiloissa. Ajoneuvohuoltolan tilat ovat myös tässä hallissa.

Nämä työstettävät metallirakenteet ovat menossa seuraavalle ilmatorjuntaleirille Maalilennokki 82:een.

Parhaimmissa tiloissa, uudessa BUK huoltohallissa tapahtuu ITO 96 BUK M1:n huolto ja korjaus. Tilat on saatu käyttöön 1997. Huollettavan kaluston määrän jatkuvasti kasvaessa uusien huolto- ja korjaustilojen sekä henkilöstön työtilojen rakentaminen on välttämätöntä.

Jokainen ampumaleirille osallistuva sergei huolletaan ennen leirille lähtöä.

Lopuksi

Hyrylän Korjaamo tulee jatkossakin pitämään huolen Helsingin ilmapuolustajan Helsingin Ilmatorjuntarykmentin kalustosta. Rauhan aikana 45 hengen voimilla tehtävät pystytään minimissään täyttämään. Kriisin aikana vahvuus kasvaa moninkertaiseksi ja silloin vastuulle tulee ilmatorjuntajärjestelmien lisäksi muidenkin joukkojen kalustoa. Tähän pystyy vain ammattitaitoinen, koulutettu ja vakinainen teknisen huollon henkilöstö, joka ei pelkää haasteita eikä työtä. Tällainen henkilöstö löytyy Hyrylän Korjaamolta.

Meidän upseereiden kiinnostus korjaamoita kohtaan rajoittuu valitettavan usein muistoesineiden kaiverrukseen, teettämiseen tai muuhun vastaavaan tuotantotoimintaan. Tämä kävi varsin hyvin selville kiertäessäni ilmatorjunnan tarkastajan mukana parisen vuotta ilmatorjuntajoukko-osastoissa. Tämä käsitys on syventynyt viime syksyn aikana ollessani opettajana erikoisupseerien ja korkeakoulutettujen siviilien täydennyskoulutuskursseilla. Meidän kaikkien teknisten järjestelmien parissa työskentelevien on muistettava, että teknisen huollon osuus alkaa jo asejärjestelmän hankintavaiheessa, jolloin selvitetään järjestelmän vaatima huolto, niin materiaalin kuin henkilöstönkin osalta. Teknisen ylläpidon kustannukset ovat merkittävä osa järjestelmän elinkaarikustannuksista. Teknisen huollon osuus päättyy asejärjestelmän osien jatkohyödyntämiseen tai romuttamiseen. On toki upseereita ja komentajia, jotka ovat aina ymmärtäneet teknisen huollon merkityksen ilmatorjunnan onnistumisen edellytyksenä. Korjaamot liittyvät kiinteästi ilmatorjuntajoukko-osastojen toimintaan ja ovat omalta osaltaan koulutustulosten ja sodan ajan torjuntavalmiuden mahdollistajia. Käykäähän korjaamoilla, muutenkin kuin kaiverrusmielessä.

ASu