1/2001

Kirjoittaja majuri Arto Ikonen palvelee Maavoimaesikunnan materiaaliosaston tulivoimasektorilla ilmatorjunnan asejärjestelmien hankkijana



Ei ihan hihasta - ItO 2005 ehdokkaat vaativissa kenttäkokeissa

“Puolustusvoimat on hankkimassa uutta ilmatorjuntaohjusjärjestelmää valmiusyhtymien käyttöön. Kyseessä on lyhyen kantaman ilmapuolustukseen tarkoitettu ajoneuvoon asennettu järjestelmä. Hankittavien ohjusten kantama tulee olla vähintään 5 km:n luokkaa. Testit päättyvät keväällä 2001 suoritettaviin kovapanosammuntoihin. Puolustusministeriö tekee päätöksen valittavasta ohjusjärjestelmästä syksyn 2001 aikana”. (Puolustusministeriön tiedote 15.9.2000). 

ItO 2005:n hankinta-aikataulu ja testattavat järjestelmät

ItO 2005 hankinnan esiselvitys- ja valmistelutyö aloitettiin 1990-luvun puolivälissä ja mikäli hanke etenee suunnitellussa aikataulussa, Puolustusministeriö tekee valintapäätöksen syksyllä 2001 ja ensimmäiset järjestelmät saadaan varusmieskoulutukseen vuosina 2003-2004. 

Testeihin on valittu tarjousten perusteella kolme ohjusjärjestelmää, jotka on esitelty taulukossa.

  Testijärjestelmä 1

ASPIC

Testijärjestelmä 2

ASRAD-R

Testijärjestelmä 3

MISTRAL

Ohjusjärjestelmä
valmistaja THALES Air Defence, Ranska STN ATLAS Elektronik GmbH, Saksa Matra BAe Dynamics, Ranska
valvontajärjestelmä valvontatutka ja/tai infrapunakeilain valvontatutka ja/tai infrapunakeilain  
maalin seuranta automaattinen, tähtäimenä tv-kamera ja infrapunakamera automaattinen, tähtäimenä tvkamera ja infrapunakamera käsi-/ vartalosuunnattava, tähtäimenä optinen tähtäin ja infrapunakamera
Ohjus Starstreak Bolide Mistral 2
valmistaja THALES Air Defence Saab Bofors Dynamics, Ruotsi Matra BAe Dynamics, Ranska
suurin kantama etäisyys 6 km korkeus 4 km etäisyys 9 km korkeus 5 km etäisyys 6,5 km korkeus 4 km
ohjautus lasersäteen seuraaja lasersäteen seuraaja infrapunahakeutuminen
suurin nopeus 3+ Mach 1,9 Mach 2,5 Mach
taistelulataus 3 nuoliammusta, jotka ohjautuvat samaan maaliin, ei herätesytytintä esisirpaloitu taistelulataus, laserheräte- ja iskusytytin esisirpaloitu taistelulataus, laserheräte- ja iskusytytin

Kenttätestit

Kenttätestit alkoivat syksyllä 2000 ja päättyvät keväällä 2001. Testit on ajoitettu syksyn-kevään ajaksi, jotta järjestelmiä voidaan testata erityisesti syksyn ja talven sääolosuhteissa. Ohjusjärjestelmien testaus toteutetaan viidessä vaiheessa. Samaan aikaan aloitetaan tekniset ja kaupalliset neuvottelut valmistajien kanssa.

Ensimmäisessä vaiheessa järjestelmille tehdään laboratoriokokeet, joissa mitataan järjestelmien teknisiä suoritusarvoja ja samalla tarkastetaan, että testijärjestelmät täyttävät mm suomalaiset sähkö- ja työturvallisuusvaatimukset.

Toisessa vaiheessa ohjusjärjestelmien valmistajat kouluttavat suomalaiset testiryhmät (yhteensä kolme testiryhmää) järjestelmien käyttäjiksi. Koulutus kestää kaksi viikkoa ja sinä aikana jokainen testiryhmä saa käyttökoulutuksen kahdelle järjestelmälle, varsinaiselle ja vertailujärjestelmälle. 

Koulutetut testiryhmät toimivat järjestelmien käyttäjinä seuraavissa testeissä ja kovapanosammunnoissa. Samalla varmistutaan, että järjestelmien käyttö on riittävän helppoa ja toisaalta voidaan paremmin tehdä havaintoja järjestelmien suorituskyvystä, rajoituksista ja mahdollisista kehittämistarpeista. 

Kolmannessa vaiheessa järjestetään syyskenttäkokeet, jossa testataan kaikki vaaditut ominaisuudet pois lukien kovapanosammuntoihin liittyvät asiat. Testattavia kohteita ovat mm. järjestelmän ampumakuntoon ja kuljetuskuntoon laittamiseen sekä asemanvaihtoon kuluva aika, ilmamaalien havainto- ja sieppausetäisyydet sekä erottelukyky, järjestelmän reaktioaika ulkopuolisesta maalinosoituksesta sekä järjestelmän omasta havainnosta ohjuksen laukaisemiseen, ohjuksen osumaetäisyys, maalin vaihtokyky ja –aika sekä tulen jatkuvuus ja järjestelmän uudelleen lataaminen.

Maaleina käytetään Maavoimien helikoptereita sekä Ilmavoimien suihkukoneita.

Neljännessä vaiheessa järjestetään talvikenttäkoe, jossa testataan samat asiat kuin syksyllä. Testillä selvitetään ensinnäkin järjestelmien toiminta ja suorituskyky talviolosuhteissa ja toisaalta varmennetaan edellisissä testeissä saatuja tuloksia. Tietenkin tulokset saattavat myös parantua, jos järjestelmät tai testaajat kehittyvät.

ASPIC suomalaisen NASU-telakuorma-auton alustalla

Viidennessä vaiheessa järjestetään kovapanosammunnat, jossa testataan järjestelmien ampumaetäisyydet ilmamaaliin sekä taistelulatauksen teho. Yleensä testattavien järjestelmien kovapanosammuntoihin voidaan osallistua ulkomailla, mutta tällä järjestelyllä kyetään järjestelmät testaamaan samanlaisissa sää- ja valaistusolosuhteissa sekä samanlaisiin maalitilanteisiin. Samalla voidaan konkreettisesti tarkastaa eri järjestelmien vaatimat maali- ja varotoimintajärjestelyt.

ASRAD-R kiinnitettynä kevyeen miehistön kuljetusvaunuun (M113)

Järjestelmien ylläpito sekä huolto- ja varaosapaketit arvioidaan mm asetettujen vaatimusten, laadittujen käyttöprofiilien, tarjousten ja muista ohjusjärjestelmistä saatujen kokemusten perusteella.

MISTRAL-ampumajalusta (Manpad)

Tätä artikkelia kirjoitettaessa testaus on edennyt jo talvitesteihin hyvässä yhteistyössä Puolustusvoimien joukko-osastojen, laitosten sekä ohjusjärjestelmän valmistajien kanssa. Jäljellä on vielä yksi testausvaihe, mutta sitäkin enemmän tarjousten ja tulosten analysointia, johtopäätösten tekoa sekä teknisiä ja kaupallisia neuvotteluja.